Etusivu > Tilastot > Rikos- ja pakkokeinotilasto > 2015 > Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus > 2. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt

2. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt

2.1 Selvitetyt rikokset

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 2015 aikana kaikkiaan 236 500 rikosta. Selvitysprosentti oli 57,2, mikä oli 0,6 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisvuonna. Rikosten selvitysprosentti on laskettu siten, että tilastovuonna poliisille ilmoitettuja ja kaikkia samana vuonna selvitettyjä rikoksia on verrattu keskenään. Tästä syystä selvitysprosentti voi joidenkin rikosten kohdalla olla yli 100.

Yli 30 000 asukkaan kunnista korkeimmat rikosten selvitysprosentit olivat Joensuussa (73,2 %), Kajaanissa (70,8 %) ja Porissa (70,0 %). Matalimmat selvitysprosentit olivat puolestaan Järvenpäässä (46,7 %), Keravalla (46,8 %) ja Hyvinkäällä (49,6 %) prosenttia.

Selvitysprosentti vaihtelee rikostyypeittäin hyvinkin voimakkaasti. Omaisuusrikoksista selvitettiin 37,4 ja henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista 70,5 prosenttia. Liikennejuopumus-, liikenne- ja päihderikokset saadaan paljastumistavasta johtuen miltei kaikki selvitetyiksi. Petoksista (RL 36:1–3) selvitettiin 68,1 prosenttia ja henkirikoksista 77,1 prosenttia. Pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti oli 70,2.

Alhaisimmat selvitysprosentit ovat varkausrikoksissa (varkaus, törkeä varkaus), vahingonteoissa, maksuvälinepetoksissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Vuonna 2015 varkauksista (RL 28:1–2) selvitettiin vähemmän kuin joka kuudes. Näpistyksistä puolestaan selvitettiin yli puolet. Vahingonteoista selvitettiin runsas viidennes ja maksuvälinepetoksista joka kymmenes. Moottorikulkuneuvoon kohdistuvista anastusrikoksista selvisi kolmannes. Ryöstöistä selvisi runsas puolet.

Taulukko 3. Eräiden rikosten selvitysprosentti 1986–2015

Rikos	1986 - 1990	1991 - 1995	1996 - 2000	2001 - 2005	2006 - 2010	2011	2012	2013	2014	2015
Kaikki rikokset 1)	65	51	51	56	61	59	60	58	57	57
Varkaus	25	17	14	16	18	17	16	15	15	14
Törkeä varkaus	39	29	40	41	38	34	38	38	28	34
Näpistys	78	70	67	58	57	57	56	56	55	55
Ryöstöt	53	43	42	45	49	49	55	53	52	59
Vahingonteot	29	27	27	26	25	21	23	22	21	23
Tapon, murhan tai surman yritys	96	91	92	94	97	91	97	92	92	90
Pahoinpitely	79	74	76	80	81	75	78	77	78	71
Törkeä pahoinpitely	85	84	83	87	88	85	84	87	82	84
Lievä pahoinpitely	95	86	79	75	73	73	75	75	70	66
Raiskaukset	63	56	57	63	66	59	72	79	70	72
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö	91	84	88	82	86	62	91	63	80	81

1) Pl. liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus.

2.2 Syylliseksi epäillyt

Vuonna 2015 selvitettyihin 236 500 rikokseen epäiltiin syylliseksi yhteensä 262 000 henkilöä. Sama henkilö voi olla epäiltynä useasta eri rikoksesta. Epäillyistä naisia oli 18,6 prosenttia. Henkilön vuoden törkeimmän rikoksen mukaan laskettaessa (henkilö voi olla epäiltynä vain kerran vuoden aikana) syylliseksi epäiltynä oli 95 000 eri henkilöä. Yksi henkilö oli siten epäiltynä keskimäärin 2,5 rikoksesta. Tässä ei huomioida liikenneturvallisuuden vaarantamisia ja liikennerikkomuksia.

Valtaosa rikoksiin syylliseksi epäillyistä, 63,0 prosenttia, oli epäiltynä vain yhdestä rikoksesta vuonna 2015. Kahdesta rikoksesta oli epäiltynä 16,8 prosenttia. Yli kahdesta rikoksesta oli epäiltynä 20,2 prosenttia syylliseksi epäillyistä.

Kuvio 7. Syylliseksi epäillyt rikosten määrän mukaan 2015

Määrällisen eron lisäksi miesten ja naisten rikollisuus poikkeaa siten, että naisilla pahoinpitelyiden, rattijuopumusten ja vahingontekojen osuudet olivat miehiin verrattuna pieniä. Kuitenkin pahoinpitelyihin ja rattijuopumuksiin syylliseksi epäiltyjen naisten osuus on kasvanut vuoden 1980 alle kymmenestä prosentista hieman alle kahteenkymmeneenprosenttiin. Naisten tyypillisimpiä rikoksia olivat näpistykset, petokset, kavallukset ja väärennykset. Sekä miehillä että naisilla rikoksesta epäiltyjen yleisin ikä oli 20 vuotta. Epäiltyjen miesten keski-ikä oli 32,6 vuotta ja naisten 32,7 vuotta.

Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä 30,0 prosenttia oli jonkin päihteen vaikutuksen alaisena. Epäillyistä 19,4 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena, 8,3 prosenttia oli muun päihteen vaikutuksen alaisena ja 2,3 prosenttia alkoholin ja muun päihteen vaikutuksen alaisena. Omaisuusrikoksissa jonkin päihteen vaikutuksen alaisena oli 14,2 prosenttia epäillyistä. Henkeen ja terveyteen kohdistuneissa rikoksissa 47,0 prosenttia ja raiskauksissa 38,0 prosenttia epäillyistä oli päihteiden vaikutuksen alaisena.

Taulukko 4. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt iän ja sukupuolen mukaan 2006–2015, osuus 1 000 väestössä olevaa kohti

Sukupuoli/ikäluokka		2006	2007	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015
Yhteensä	Yhteensä	54	58	58	56	56	56	52	51	48	48
	Alle 15 vuotiaat	11	12	15	14	13	14	11	10	9	8
	15 - 17 -vuotiaat	118	118	124	118	120	128	111	105	96	87
	18 - 20 -vuotiaat	183	183	183	166	163	169	158	156	147	142
	Yli 20-vuotiaat	54	59	58	57	57	56	53	52	50	50
Miehet	Yhteens ä	93	96	99	94	94	94	87	84	80	79
	Alle 15 vuotiaat	15	18	23	19	18	20	15	14	13	12
	15 - 17 -vuotiaat	190	192	202	187	185	197	173	162	151	136
	18 - 20 -vuotiaat	297	302	300	267	264	273	257	253	234	229
	Yli 20-vuotiaat	96	99	101	98	99	96	91	88	84	84
Naiset	Yhteensä	17	21	19	19	19	20	18	18	17	17
	Alle 15 vuotiaat	6	6	7	7	8	8	6	6	4	4
	15 - 17 -vuotiaat	42	41	43	47	52	55	47	45	39	35
	18 - 20 -vuotiaat	62	58	62	60	58	60	55	55	56	52
	Yli 20-vuotiaat	16	22	18	18	18	18	18	18	17	18

Vuonna 2015 nuorten ja alaikäisten, alle 21-vuotiaiden, osuus kaikista syylliseksi epäillyistä oli 19,3 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 20,4. Nuorten osuudet olivat suuria alkoholirikoksissa, ryöstöissä, vahingonteoissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Ryöstöihin syylliseksi epäillyistä nuoria oli 37,0 prosenttia, vahingontekoihin epäillyistä 37,4 prosenttia. Pahoinpitelyihin syylliseksi epäillyistä 19,7 prosenttia oli nuoria.

2.3 Syylliseksi epäiltyjen taustat

Syylliseksi epäiltyjen 15 vuotta täyttäneiden rekisteröityyn väestöön (vakinaisesti ja tilapäisesti Suomessa asuvat, joilla on suomalainen henkilötunnus) kuuluvien keskimääräinen valtionveronalainen tulo oli noin 18 600 euroa, kun vastaava tulo koko väestössä oli noin 28 400 euroa. Tuloveroa maksetaan valtiolle ansiotulosta ja pääomatulosta. Vastaavat mediaanitulot olivat 10 700 ja 23 600 euroa. Syylliseksi epäillyistä alle 5 000 euron tulot oli 29,5 prosentilla, koko väestöstä 10,2 prosentilla. Vähintään 20 000 euron tulot oli 32,7 prosentilla epäillyistä, koko väestöllä vastaava osuus oli 57,1 prosenttia. Luokkaan alle 2 499 euroa kuuluvat myös kaikki ne, joiden valtionveronalaisesta tulosta ei ole tietoa. Tässä luvussa ilmoitettavat luvut on laskettu siten, että yksi henkilö on epäiltynä vain kerran. Näin lasketut luvut poikkeavat muista tässä julkaisussa esitetyistä epäiltyjä kuvaavista luvuista, joissa sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä. Luvussa ei ole huomioitu liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai liikennerikkomukseen syyllistyneitä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen valtionveronalaisesta tulosta perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta 2014. Koko väestöä käsittelevissä luvuissa on huomioitu vain Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt.

Taulukko 5. Rikoksiin syylliseksi epäillyt henkilöt sukupuolen ja tulotiedon (euroa) mukaan 2015, 15 vuotta täyttäneet

Sukupuoli/tulotieto			Yhteensä	- 2 499	2 500 - 4 999	5 000 - 9 999	10 000 - 19 999	20 000 - 39 999	40 000 - 79 999	80 000 ja yli
Valtionveronalaiset tulot	Sukupuoli yhteensä	epäillyt	92 181	22 405	4 812	16 570	18 099	20 455	8 231	1 609
		%	100,0	24,3	5,2	17,9	19,6	22,1	8,9	1,7
	Mies	epäillyt	72 517	17 742	3 818	12 690	13 393	16 204	7 198	1 472
		%	100,0	24,4	5,2	17,4	18,4	22,3	9,9	2,0
	Nainen	epäillyt	19 664	4 663	994	3 880	4 706	4 251	1 033	137
		%	100,0	23,7	5,0	19,7	23,9	21,6	5,2	0,6
Käytettävissä olevat tulot	Sukupuoli yhteensä	epäillyt	92 181	13 423	4 506	12 382	33 913	24 053	3 241	663
		%	100,0	14,5	4,8	13,4	36,7	26,0	3,5	0,7
	Mies	epäillyt	72 517	10 714	3 706	10 277	26 120	18 290	2 800	610
		%	100,0	14,7	5,1	14,1	36,0	25,2	3,8	0,8
	Nainen	epäillyt	19 664	2 709	800	2 105	7 793	5 763	441	53
		%	100,0	13,7	4,0	10,7	39,6	29,3	2,2	0,2

Käytettävissä olevien rahatulojen mukaan tarkasteltuna rikoksiin syylliseksi epäiltyjen tulotaso oli korkeampi. Syylliseksi epäiltyjen käytettävissä olevien tulojen mediaani on 70 prosenttia koko väestön vastaavasta. Valtionveronalaisilla tuloilla osuus on 45 prosenttia. Alle 5 000 euron käytettävissä olevat tulot oli 19,3 prosentilla epäillyistä kun valtionveronalaisten tulojen mukaan tähän luokkaan kuului 29,5 prosenttia epäillyistä. Koko väestöllä vastaavat luvut ovat 8,5 ja 10,2 prosenttia. Yli 20 000 euron käytettävissä olevat tulot oli 30,2 prosentilla epäillyistä ja 51,4 prosentilla koko väestöstä. Käytettävissä olevat tulot = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot + saadut tulonsiirrot - maksetut tulonsiirrot. Käytettävissä olevat tulot on valtionveronalaista tuloa parempi mittari kuvaamaan syylliseksi epäillyn todellisia tuloja.

Kuvio 8. Syylliseksi epäillyt ja koko väestö valtionveronalaisten tulojen ja käytettävissä olevien tulojen mukaan 2015, 15 vuotta täyttäneet

Pääasiallisen toiminnan mukaan jaoteltuna syylliseksi epäillyistä (yli 15 vuotiaat rekisteröityyn väestöön kuuluvat) työllisiin kuului 36,1 prosenttia. Työttömiä oli 20,2 ja muita työvoiman ulkopuolella olevia 14,1 prosenttia epäillyistä. Edelliseen vuoteen verrattuna työllisten osuus on laskenut 1,3 prosenttiyksikköä ja työttömien osuus kasvanut 2,2 prosenttiyksikköä. Koko väestöstä työllisiä oli 50,5 prosenttia, työttömiä 7,2 ja työvoiman ulkopuolella 4,0 prosenttia. Myös koko väestössä työllisten osuus on laskenut 1,1 prosenttiyksikköä ja työttömien osuus noussut 1,0 prosenttiyksikköä. Tieto henkilön pääasiallisesta toiminnasta on vuodelta 2013, joten se voi poiketa tämänhetkisestä tilanteesta.

Kuvio 9. Syylliseksi epäillyt henkilöt ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2015, 15 vuotta täyttäneet

15 vuotta täyttäneistä syylliseksi epäillyistä 50,0 prosenttia oli suorittanut vain perusasteen koulutuksen ja 39,4 prosentilla oli keskiasteen koulutus. Koko väestöllä vastaavat luvut olivat 29,6 ja 40,6 prosenttia. Sekä syylliseksi epäillyillä että koko väestöllä vain perusasteen suorittaneiden osuus on hieman laskenut edelliseen vuoteen verrattuna.

Liitetaulukoissa 4–7 sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tämä on tilastossa tavanomainen tapa esittää syylliseksi epäiltyjen lukumäärä. Näin saadaan parempi kuva rikollisuudesta ilmiönä ja voidaan paremmin kuvata, millaisen taustan omaavat henkilöt syyllistyvät minkäkin tyyppisiin rikoksiin.

2.4 Syntyperä ja ulkomaan kansalaiset

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen selvittämiin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen määrä vuonna 2015 oli 262 000, joista ulkomaiden kansalaisia oli 31 800. Vuoteen 2014 verrattuna kaikkien syylliseksi epäiltyjen määrä väheni 0,5 prosenttia, kun taas ulkomaalaisten epäiltyjen määrä väheni 3,9 prosenttia. Ulkomaalaisten osuus kaikista epäillyistä oli 12,1 prosenttia. Vakituisesti Suomessa asuvista epäillyistä ulkomaalaisten osuus oli 6,2 prosenttia. Vuonna 2015 ulkomaalaisista suurimman ryhmän muodostivat virolaiset (8 000) ja venäläiset (6 100). Virolaisista 43,5 ja venäläisistä 30,0 prosentilla epäillyistä on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Edellisvuoteen verrattuna virolaisten tekemien rikosten määrä lisääntyi 1,7 prosenttia ja venäläisten väheni 16,9 prosenttia. Venäläisiin lasketaan myös entisen Neuvostoliiton kansalaiset.

Ulkomaalaisten syylliseksi epäiltyjen määrän lasku selittyy lähes kokonaan venäläisten epäiltyjen määrän laskulla. Edellisvuoteen verrattuna venäläisten määrä väheni 1 250 (16,9 prosenttia). Suomessa tilapäisesti oleskelevien venäläisten määrä väheni 21 prosenttia edellisvuodesta. Lukumääräisesti eniten venäläisten määrä väheni Etelä-Karjalan maakunnassa, jossa venäläisten epäiltyjen määrä väheni 630:llä vuoteen 2014 verrattuna.

Muita maita, joiden kansalaisia oli epäiltyinä yli 1 000 olivat Irak (1 900), Somalia (1 600), Romania (1 500) ja Ruotsi (1 300). Romanialaisista vain 8,8 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Vastaavat prosentit somalialaisilla ja irakilaisilla olivat 92,6 ja 61,0. Ruotsalaisista 61,8 prosentilla on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Vuonna 2014 irakilaisia epäiltyjä oli 1 400 ja heistä 84,0 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Yksi henkilö voi syyllistyä vuoden aikana moneen eri rikokseen.

Kuvio 10. Syylliseksi epäillyt ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan 2009–2015

Vuonna 2015 selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä ulkomaalaisista 47,9 prosenttia asui Suomessa vakinaisesti. Osuus on 1,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2014. Suomessa asuvat ulkomaalaiset syylliseksi epäillyt olivat hieman nuorempia kuin suomalaiset epäillyt. Heidän keski-ikänsä oli 31 vuotta, kun suomalaisten syylliseksi epäiltyjen keski-ikä oli 32 vuotta. Suomessa asuvien ulkomaalaisten tyypillisiä rikoksia olivat varkaus-, pahoinpitely- ja huumausainerikokset sekä kulkuneuvon kuljettamiset oikeudetta.

Tilastossa sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen kansalaisuudesta ja siitä asuvatko he vakinaisesti Suomessa perustuvat poliisilta saatuun kansalaisuustietoon ja väestöaineistoista henkilötunnuksen avulla poimittuihin tietoihin. Ryhmä ’ei vakinaista asuinpaikkaa Suomessa’ on siinä mielessä ongelmallinen, että siihen saattaa sisältyä henkilöitä, jotka oleskelevat Suomessa pitkiäkin aikoja hankkimatta täältä pysyvää kotipaikkaa. Ryhmään saattaa sisältyä myös henkilöitä, esimerkiksi huumausainerikoksista syylliseksi epäiltyinä, jotka ovat tulleet Suomeen vain rikoksentekotarkoituksessa. Ulkomaalaisten määrä poikkeaa jonkin verran poliisin ilmoittamista luvuista, sillä poliisi ilmoittaa epäillyn kansalaisuuden myös sellaisissa rikoksissa, joissa tutkinta on vielä kesken. Tilastokeskuksen luvuissa huomioidaan vain selvitetyt rikokset.

Taulukko 6. Selvitettyihin rikoksiin Suomessa asuvat syylliseksi epäillyt iän ja kansalaisuuden mukaan 2015

Ikäluokat	Vakinaisesti Suomessa asuvat		Osuus ikäryhmän 1 000 asukasta kohden
	Suomalaiset	Ulkomaalaiset	Suomalaiset	Ulkomaalaiset
-14	6 685	473	7,7	14,3
15-17	14 469	742	83,3	142,5
18-20	25 351	1 322	134,4	215,7
21-24	32 070	1 868	122,4	143,5
25-29	33 350	2 918	107,5	99,2
30-34	30 580	2 801	94,6	87,1
35-39	23 380	1 894	73,4	72,7
40-49	32 990	2 169	51,8	58,9
50-59	19 282	801	26,6	36,3
60-69	8 000	189	10,8	19,3
70-	2 331	34	3,3	5,7
Yhteensä	228 488	15 211	43,5	69,2

Epäiltyjen syntyperä

Rikoksiin syylliseksi epäillyistä 96 950 henkilöistä suomalaistaustaisia oli 84 900 (87,6 prosenttia). Ulkomaalaistaustaisia oli 11 900 (12,3 prosenttia). Luvut on laskettu siten, että henkilö on huomioitu vuoden aikana vain kerran syylliseksi epäiltynä, kyseessä ei siis ole epäiltyjen “bruttomäärä”. Koko väestössä suomalaistaustaisia on 94,1 ja ulkomaalaistaustaisia 5,9 prosenttia. Suomalaistaustaisista syylliseksi epäillyistä 1 850 (2,2 prosenttia) oli syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisista epäillyistä 91,7 prosenttia oli syntynyt ulkomailla. Tarkastelussa ovat mukana rekisteröityyn väestöön kuuluvat henkilöt, eli henkilöt joilla on suomalainen henkilötunnus. Syntyperätieto on vuodelta 2014, joten runsaan sadan epäillyn syntyperätieto jäi tuntemattomaksi, vaikka heillä on suomalainen henkilötunnus. Tyypillisesti tällaiset henkilöt ovat Suomeen vuoden 2015 aikana muuttaneita.

Suomalaistaustaisia Suomessa syntyneitä epäiltyjä oli 16,3 saman syntyperän väestön 1 000 henkilöä kohti. Ulkomailla syntyneitä suomalaistaustaisia epäiltyjä oli puolestaan 38,0. Runsaat puolet ulkomailla syntyneistä suomalaistaustaisista on syntynyt Ruotsissa. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten osuus tuhatta syntyperän väestöön kuuluvaa kohti oli 20,1 ja ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia 40,0.

Taulukko 7. Syylliseksi epäillyt henkilöt ja osuus väestön 1 000:ta asukasta kohden syntyperän mukaan 2014–2015

Syntyperä	Epäillyt		Osuus väestön 1 000 asukasta kohden
	2014	2015	2014	2015
Syntyperä yhteensä	99 473	96 951	18,2	17,7
Suomalaistaustainen yhteensä	87 446	84 906	17,0	16,5
–Suomalaistaustainen, syntynyt Suomessa	85 538	83 056	16,8	16,3
–Suomalaistaustainen, syntynyt ulkomailla	1 908	1 850	39,2	38,0
Ulkomaalaistaustainen yhteensä	12 025	11 931	37,3	37,0
–Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa	790	991	16,0	20,1
–Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla	11 235	10 940	41,1	40,0
Tuntematon	2	114	.	.

Suomalaistaustaiseksi lasketaan henkilö, jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. Henkilö on ulkomaalaistaustainen, jos hänen molemmat vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisissa on suomalaistaustaisiin verrattuna enemmän nuorempia ikäluokkia ja miehiä. Ulkomaalaistaustaisista 64,7 prosenttia ja suomalaistaustaisista 46,1 on alle 40–vuotiaita.

Tarkempia tietoja epäiltyjen syntyperästä ikäluokan ja sukupuolen mukaan on liitetetaulukossa. Luvut on laskettu siten, että yksi henkilö on epäiltynä vain kerran. Näin lasketut luvut poikkeavat muista tässä julkaisussa esitetyistä epäiltyjä kuvaavista luvuista, joissa sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä.

Jos epäiltyjen määrä lasketaan siten, että sama henkilö voi olla epäiltynä useammasta rikoksesta, on suomalaistaustaisia epäiltyjä 223 500 (85,3 prosenttia epäillyistä). Heistä Suomessa syntyneitä on 216 000 ja ulkomailla syntyneitä 7 550. Ulkomaalaistaustaisia epäiltyjä on 24 600 (9,4 prosenttia epäillyistä). Ulkomaalaistaustaisista Suomessa syntyneitä on 2 300 ja ulkomailla syntyneitä 22 200. Syylliseksi epäillyistä 0,1 prosentilla syntyperä oli tuntematon ja 13 700 (5,2 prosentilla) epäillyllä ei ollut väestötietoja. Väestötiedot puuttuvat mm. turisteilta sekä maassa tilapäisesti oleskelevilta. Verrattuna vuoteen 2014 suomalaistaustaisten määrä laski 0,2 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi 0,5 prosenttia. Ryhmän “ei väestötietoja” määrä laski 8,3 prosenttia.

Vuonna 2015 henkilö on epäiltynä keskimäärin 2,7 selvitettyyn rikokseen. Suomessa syntyneet suomalaistaustaiset olivat epäiltynä 2,6 rikoksesta ja ulkomailla syntyneet Suomalaistaustaiset 4,1 rikoksesta. Ulkomaalaistaustaisista Suomessa syntyneet olivat epäiltynä 2,4 rikoksesta ja ulkomailla syntyneet 2,0 rikoksesta.

Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2015, tietoon tullut rikollisuus. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 029 551 3252, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 22.3.2016