Etusivu > Tilastot > Rikos- ja pakkokeinotilasto > 2017 > Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus > 2. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt ja rikoksien uhrit

2. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt ja rikoksien uhrit

2.1 Selvitetyt rikokset

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 2017 aikana kaikkiaan 644 500 rikosta ja rikkomusta. Selvitysprosentti oli 74,8, mikä oli 2,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisvuonna. Rikoslakirikoksia selvitettiin 272 900 ja niiden selvitysprosentti oli 62,3, mikä on 1,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2016. Rikosten selvitysprosentti on laskettu siten, että tilastovuonna poliisille ilmoitettuja ja kaikkia samana vuonna selvitettyjä rikoksia on verrattu keskenään. Tästä syystä selvitysprosentti voi joidenkin rikosten kohdalla olla yli 100.

Yli 30 000 asukkaan kunnista korkeimmat rikoslakirikosten selvitysprosentit olivat Savonlinnassa (81,8 %), Seinäjoella (74,2 %) ja Lappeenrannassa (72,8 %). Matalimmat selvitysprosentit olivat puolestaan Hyvinkäällä (46,3 %), Keravalla (46,6 %) ja Järvenpäässä (48,8 %).

Selvitysprosentti vaihtelee rikostyypeittäin hyvinkin voimakkaasti. Omaisuusrikoksista selvitettiin 38,2 ja henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista 65,8 prosenttia. Liikennejuopumus-, liikenne- ja päihderikokset saadaan paljastumistavasta johtuen miltei kaikki selvitetyiksi. Petoksista (RL 36:1–3) selvitettiin 70,6 prosenttia ja henkirikoksista 80,8 prosenttia. Pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti oli 64,8.

Alhaisimmat selvitysprosentit ovat varkausrikoksissa (varkaus, törkeä varkaus), vahingonteoissa, maksuvälinepetoksissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Vuonna 2017 varkauksista (RL 28:1–2) selvitettiin vähemmän kuin joka kuudes. Näpistyksistä puolestaan selvitettiin puolet. Vahingonteoista ja maksuvälinepetoksista selvitettiin viidennes. Moottorikulkuneuvoon kohdistuvista anastusrikoksista selvisi kolmannes. Ryöstöistä selvisi runsas puolet.

Taulukko 5. Eräiden rikosten selvitysprosentti 1986-2017

Rikos	1986 - 1990	1991 - 1995	1996 - 2000	2001 - 2005	2006 - 2010	2011 - 2015	2016	2017
Rikoslakirikokset	69	58	57	63	67	63	61	62
Varkaus	25	17	14	16	18	15	15	15
Törkeä varkaus	39	29	40	41	38	34	33	37
Näpistys	78	70	67	58	57	56	54	50
Ryöstöt	53	43	42	45	49	54	53	56
Vahingonteot	29	27	27	26	25	22	22	23
Tapon, murhan tai surman yritys	96	91	92	94	97	92	88	100
Pahoinpitely	79	74	76	80	81	76	67	66
Törkeä pahoinpitely	85	84	83	87	88	84	81	80
Lievä pahoinpitely	95	86	79	75	73	72	66	60
Raiskaukset	63	56	57	63	66	70	67	71
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö	91	84	88	82	86	75	69	63

2.2 Syylliseksi epäillyt

Vuonna 2017 selvitettyihin 272 900 rikoslakirikokseen epäiltiin syylliseksi yhteensä 297 800 henkilöä. Sama henkilö voi olla epäiltynä useasta eri rikoksesta. Epäillyistä naisia oli 18,6 prosenttia, mikä on 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisvuonna. Henkilön vuoden törkeimmän rikoslakirikoksen mukaan laskettaessa (henkilö voi olla epäiltynä vain kerran vuoden aikana) syylliseksi epäiltynä oli 127 100 eri henkilöä, joista 22,3 prosenttia oli naisia. Yksi henkilö oli siten epäiltynä keskimäärin 2,3 rikoksesta.

Valtaosa rikoksiin syylliseksi epäillyistä, 70,4 prosenttia, oli epäiltynä vain yhdestä rikoslakirikoksesta vuonna 2017. Kahdesta rikoksesta oli epäiltynä 14,1 prosenttia. Yli kahdesta rikoksesta oli epäiltynä 15,5 prosenttia syylliseksi epäillyistä.

Kuvio 9. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt rikosten määrän mukaan 2017, %

Määrällisen eron lisäksi miesten ja naisten rikollisuus poikkeaa siten, että naisilla pahoinpitelyiden, rattijuopumusten ja vahingontekojen osuudet olivat miehiin verrattuna pieniä. Kuitenkin pahoinpitelyihin syylliseksi epäiltyjen naisten osuus on kasvanut vuoden 1980 alle 10 prosentista noin 20 prosenttiin. Naisten tyypillisimpiä rikoksia olivat näpistykset, petokset, kavallukset ja väärennykset. Miesepäiltyjen yleisin ikä oli 18 vuotta ja naisepäiltyjen 20 vuotta. Epäiltyjen miesten keski-ikä oli 33,7 vuotta ja naisten 34,6 vuotta.

Selvitettyihin rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä 26 prosenttia oli jonkin päihteen vaikutuksen alaisena. Epäillyistä 15 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena, 9 prosenttia oli muun päihteen vaikutuksen alaisena ja 2 prosenttia alkoholin ja muun päihteen vaikutuksen alaisena. Omaisuusrikoksissa jonkin päihteen vaikutuksen alaisena oli 14 prosenttia epäillyistä. Henkeen ja terveyteen kohdistuneissa rikoksissa 44 prosenttia ja raiskauksissa 32 prosenttia epäillyistä oli päihteiden vaikutuksen alaisena.

Taulukko 6. Selvitettyihin rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt iän ja sukupuolen mukaan 2008-2017, osuus 1 000 väestössä olevaa kohti

Sukupuoli/ikäluokka		2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017
Yhteensä	Yhteensä	76	72	69	69	64	62	59	58	57	54
	Alle 15 vuotiaat	16	14	13	14	11	10	9	8	8	9
	15 - 17 -vuotiaat	128	123	122	126	109	103	98	91	84	82
	18 - 20 -vuotiaat	239	217	208	214	201	198	185	185	180	199
	Yli 20-vuotiaat	79	75	72	71	67	65	63	62	60	56
Miehet	Yhteensä	128	119	115	115	106	102	97	95	92	89
	Alle 15 vuotiaat	23	20	18	20	15	14	13	12	12	14
	15 - 17 -vuotiaat	212	199	194	203	176	167	161	149	134	133
	18 - 20 -vuotiaat	384	343	332	340	320	314	290	292	279	332
	Yli 20-vuotiaat	135	127	123	120	112	108	104	102	99	93
Naiset	Yhteensä	26	26	25	26	23	24	23	23	22	20
	Alle 15 vuotiaat	7	7	8	8	6	5	4	4	4	5
	15 - 17 -vuotiaat	40	44	46	47	39	37	33	31	31	28
	18 - 20 -vuotiaat	87	85	79	82	77	77	76	72	76	60
	Yli 20-vuotiaat	27	26	25	26	24	25	24	24	23	21

Vuonna 2017 alaikäisten ja nuorten, alle 21-vuotiaiden, osuus kaikista rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä oli 19,8 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 17,9. Nuorten osuudet olivat suuria alkoholirikoksissa, ryöstöissä, vahingonteoissa, moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa sekä törkeissä liikenneturvallisuuden vaarantamisissa. Ryöstöihin syylliseksi epäillyistä nuoria oli 39,2 prosenttia, vahingontekoihin epäillyistä 40,3 prosenttia ja törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen epäillyistä 31,6 prosenttia. Pahoinpitelyihin syylliseksi epäillyistä 20,5 prosenttia oli nuoria.

Yli 64-vuotiaiden syylliseksi epäiltyjen osuus on kasvanut etenkin liikennerikoksissa. Liikenneturvallisuuden vaarantamisiin ja muihin liikennerikkomuksiin syylliseksi epäiltyjä yli 64-vuotiaita oli 50 000, eli 12 prosenttia kaikista vastaaviin rikoksiin epäillyistä. Vuonna 2006 vastaava osuus oli 3,5 prosenttia (12 000 henkilöä).

2.3 Syylliseksi epäiltyjen taustat

Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjen 15 vuotta täyttäneiden rekisteröityyn väestöön (vakinaisesti ja tilapäisesti Suomessa asuvat, joilla on suomalainen henkilötunnus) kuuluvien keskimääräinen valtionveronalainen tulo oli noin 24 000 euroa, kun vastaava tulo koko väestössä oli noin 28 800 euroa. Tuloveroa maksetaan valtiolle ansiotulosta ja pääomatulosta. Vastaavat mediaanitulot olivat 15 700 ja 23 700 euroa. Syylliseksi epäillyistä alle 5 000 euron tulot oli 24,7 prosentilla, koko väestöstä 10,0 prosentilla. Vähintään 20 000 euron tulot oli 41,7 prosentilla epäillyistä, koko väestöllä vastaava osuus oli 57,9 prosenttia. Luokkaan alle 2 499 euroa kuuluvat myös kaikki ne, joiden valtionveronalaisesta tulosta ei ole tietoa. Tässä luvussa ilmoitettavat luvut on laskettu siten, että yksi henkilö on epäiltynä vain kerran. Näin lasketut luvut poikkeavat muista tässä julkaisussa esitetyistä epäiltyjä kuvaavista luvuista, joissa sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä. Luvuissa on huomioitu vain rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt henkilöt. Tiedot syylliseksi epäiltyjen valtionveronalaisesta tulosta perustuvat verottajan verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta 2016. Koko väestöä käsittelevissä luvuissa on huomioitu vain Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt.

Taulukko 7. Rikoksiin syylliseksi epäillyt henkilöt sukupuolen ja tulotiedon (euroa) mukaan 2017, 15 vuotta täyttäneet

Sukupuoli/tulotieto			Yhteensä	- 2 499	2 500 - 4 999	5 000 - 9 999	10 000 - 19 999	20 000 - 39 999	40 000 - 79 999	80 000 ja yli
Valtionveronalaiset tulot	Sukupuoli yhteensä	epäillyt	120 476	23 945	5 816	18 562	21 919	30 141	16 368	3 725
		%	100,0	19,8	4,8	15,4	18,1	25,0	13,5	3,0
	Mies	epäillyt	93 705	19 615	4 537	14 170	15 946	22 540	13 649	3 248
		%	100,0	20,9	4,8	15,1	17,0	24,0	14,5	3,4
	Nainen	epäillyt	26 771	4 330	1 279	4 392	5 973	7 601	2 719	477
		%	100,0	16,1	4,7	16,4	22,3	28,3	10,1	1,7
Käytettävissä olevat tulot	Sukupuoli yhteensä	epäillyt	120 476	15 104	5 238	14 555	38 463	38 188	7 536	1 392
		%	100,0	12,5	4,3	12,0	31,9	31,6	6,2	1,1
	Mies	epäillyt	93 705	12 633	4 317	11 837	29 197	28 292	6 187	1 242
		%	100,0	13,4	4,6	12,6	31,1	30,1	6,6	1,3
	Nainen	epäillyt	26 771	2 471	921	2 718	9 266	9 896	1 349	150
		%	100,0	9,2	3,4	10,1	34,6	36,9	5,0	0,5

Käytettävissä olevien rahatulojen mukaan tarkasteltuna rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjen tulotaso oli korkeampi kuin valtionveronalaisten tulojen mukaan. Syylliseksi epäiltyjen käytettävissä olevien tulojen mediaani on 82 prosenttia koko väestön vastaavasta. Valtionveronalaisilla tuloilla osuus on 66 prosenttia. Alle 5 000 euron käytettävissä olevat tulot oli 16,9 prosentilla epäillyistä kun valtionveronalaisten tulojen mukaan tähän luokkaan kuului 24,7 prosenttia epäillyistä. Koko väestöllä vastaavat luvut ovat 8,2 ja 10,0 prosenttia. Yli 20 000 euron käytettävissä olevat tulot oli 39,1 prosentilla epäillyistä ja 51,1 prosentilla koko väestöstä. Käytettävissä olevat tulot = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot + saadut tulonsiirrot - maksetut tulonsiirrot. Käytettävissä olevat tulot on valtionveronalaista tuloa parempi mittari kuvaamaan syylliseksi epäillyn todellisia tuloja.

Kuvio 10. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt ja koko väestö valtionveronalaisten tulojen ja käytettävissä olevien tulojen mukaan 2017, 15 vuotta täyttäneet

Pääasiallisen toiminnan mukaan jaoteltuna rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä (yli 15 vuotiaat rekisteröityyn väestöön kuuluvat) työllisiin kuului 41,7 prosenttia. Työttömiä oli 18,4 ja muita työvoiman ulkopuolella olevia 11,2 prosenttia epäillyistä. Koko väestöstä työllisiä oli 49,2 prosenttia, työttömiä 8,2 ja työvoiman ulkopuolella 3,9 prosenttia. Tieto henkilön pääasiallisesta toiminnasta on vuodelta 2015, joten se voi poiketa tämänhetkisestä tilanteesta.

Kuvio 11. Syylliseksi epäillyt henkilöt ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2017, 15 vuotta täyttäneet

15 vuotta täyttäneistä rikoslakirikoksiinsyylliseksi epäillyistä 44,2 prosenttia oli suorittanut vain perusasteen koulutuksen ja 41 prosentilla oli toisen asteen koulutus. Koko väestöllä vastaavat luvut olivat 29,2 ja 40,3 prosenttia.

Liitetaulukoissa 4–7 sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tämä on tilastossa tavanomainen tapa esittää syylliseksi epäiltyjen lukumäärä. Näin saadaan parempi kuva rikollisuudesta ilmiönä ja voidaan paremmin kuvata, millaisen taustan omaavat henkilöt syyllistyvät minkäkin tyyppisiin rikoksiin.

2.4 Syntyperä ja ulkomaan kansalaiset

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen selvittämiin rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjen määrä vuonna 2017 oli 297 800, joista ulkomaiden kansalaisia oli 33 500. Vuoteen 2016 verrattuna kaikkien rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjen määrä väheni 4,3 prosenttia, kun taas ulkomaalaisten epäiltyjen määrä väheni 0,7 prosenttia. Ulkomaalaisten osuus kaikista rikoslakirikoksiin epäillyistä oli 11,2 prosenttia. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 10,8 prosenttia. Vakituisesti Suomessa asuvista epäillyistä ulkomaalaisten osuus oli 6,3 prosenttia. Väestössä ulkomaan kansalaisten osuus oli 4,5 prosenttia. Jos tarkastellaan vain 15–49 vuotiaita, epäillyistä vakituisesti Suomessa asuvista ulkomaalaisia oli 6,9 prosenttia. Väestöstä 15–49 vuotiaiden ulkomaalaisten osuus oli 7,2 prosenttia.

Vuonna 2017 rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä ulkomaalaisista suurimman ryhmän muodostivat virolaiset (8 400) ja venäläiset (5 000). Virolaisista 53,3 ja venäläisistä 36,6 prosentilla epäillyistä on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Edellisvuoteen verrattuna virolaisten tekemien rikosten määrä väheni 2,8 prosenttia ja venäläisten kasvoi 11,3 prosenttia. Venäläisiin lasketaan myös entisen Neuvostoliiton kansalaiset.

Muita maita, joiden kansalaisia oli epäiltyinä yli 1 000 olivat Irak (3 250), Ruotsi (1 600), Romania (1 500) ja Somalia (1 200). Romanialaisista vain 15,8 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Vastaavat osuudet somalialaisilla ja ruotsalaisilla olivat 94,7 ja 62,1. Irakilaisten epäiltyjen määrä on kaksinkertaistunut vuoteen 2014 verrattuna. Tuolloin irakilaisia epäiltyjä oli 1 500 ja heistä 87,8 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Vuonna 2017 irakilaisista epäillyistä 52,2 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Yksi henkilö voi syyllistyä vuoden aikana moneen eri rikokseen.

Kuvio 12. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan 2009–2017

Vuonna 2017 selvitettyihin rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä ulkomaalaisista 53,1 prosenttia asui Suomessa vakinaisesti. Osuus on yhtä suuri kuin vuonna 2016, mutta 0,7 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2015. Suomessa asuvien ulkomaalaisten tyypillisiä rikoksia olivat varkaus-, pahoinpitely- ja huumausainerikokset sekä kulkuneuvon kuljettamiset oikeudetta.

Tilastossa sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen kansalaisuudesta ja siitä asuvatko he vakinaisesti Suomessa perustuvat poliisilta saatuun kansalaisuustietoon ja väestöaineistoista henkilötunnuksen avulla poimittuihin tietoihin. Ryhmä “ei vakinaista asuinpaikkaa Suomessa” on siinä mielessä ongelmallinen, että siihen saattaa sisältyä henkilöitä, jotka oleskelevat Suomessa pitkiäkin aikoja hankkimatta täältä pysyvää kotipaikkaa. Ryhmään saattaa sisältyä myös henkilöitä, esimerkiksi huumausainerikoksista syylliseksi epäiltyinä, jotka ovat tulleet Suomeen vain rikoksentekotarkoituksessa. Ulkomaalaisten määrä poikkeaa jonkin verran poliisin ilmoittamista luvuista, sillä poliisi ilmoittaa epäillyn kansalaisuuden myös sellaisissa rikoksissa, joissa tutkinta on vielä kesken. Tilastokeskuksen luvuissa huomioidaan vain selvitetyt rikokset.

Taulukko 8. Selvitettyihin rikoslakirikoksiin Suomessa asuvat syylliseksi epäillyt iän ja kansalaisuuden mukaan 2017

Ikäluokat	Vakinaisesti Suomessa asuvat		Osuus ikäryhmän 1 000 asukasta kohden
	Suomalaiset	Ulkomaalaiset	Suomalaiset	Ulkomaalaiset
Yhteensä	262 451	17 768	49,9	71,2
- 14	7 530	598	8,8	15,7
15 - 17	13 283	879	78,4	137,8
18 - 20	33 991	1 292	195,1	168,3
21 - 24	35 103	1 830	139,0	135,1
25 - 29	36 677	3 324	113,4	107,5
30 - 34	33 922	3 321	107,2	92,8
35 - 39	27 589	2 543	86,3	82,6
40 - 44	19 390	1 537	62,7	65,0
45 - 49	15 892	1 149	51,5	60,2
50 - 54	13 257	599	37,3	42,6
55 - 59	9 774	370	27,6	33,7
60 - 64	6 766	202	18,8	27,3
65 - 69	4 535	74	12,4	16,1
70+	4 742	50	5,9	7,6

Epäiltyjen syntyperä

Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä 126 100 henkilöistä suomalaistaustaisia oli 111 100 (88,2 prosenttia). Ulkomaalaistaustaisia oli 14 700 (11,7 prosenttia). Luvut on laskettu siten, että henkilö on huomioitu vuoden aikana vain kerran syylliseksi epäiltynä, kyseessä ei siis ole epäiltyjen “bruttomäärä”. Koko väestössä suomalaistaustaisia on 93,4 ja ulkomaalaistaustaisia 6,6 prosenttia. Suomalaistaustaisista syylliseksi epäillyistä 2 200 (2 prosenttia) oli syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisista epäillyistä 92,8 prosenttia oli syntynyt ulkomailla. Tarkastelussa ovat mukana rekisteröityyn väestöön kuuluvat henkilöt, eli henkilöt joilla on suomalainen henkilötunnus. Syntyperätieto on vuodelta 2016, joten runsaan kahdensadan epäillyn syntyperätieto jäi tuntemattomaksi, vaikka heillä on suomalainen henkilötunnus. Tyypillisesti tällaiset henkilöt ovat Suomeen vuoden 2017 aikana muuttaneita.

Suomalaistaustaisia Suomessa syntyneitä epäiltyjä oli 21,4 saman syntyperän väestön 1 000 henkilöä kohti. Vastaavasti ulkomailla syntyneitä suomalaistaustaisia epäiltyjä oli puolestaan 43,7. Runsaat puolet ulkomailla syntyneistä suomalaistaustaisista on syntynyt Ruotsissa. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten osuus tuhatta saman syntyperän väestöön kuuluvaa kohti oli 18,3 ja ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia 44,4.

Taulukko 9. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt henkilöt ja osuus väestön 1 000:ta asukasta kohden syntyperän mukaan 2016-2017

Syntyperä	Epäillyt		Osuus väestön 1 000 asukasta kohden
	2016	2017	2016	2017
Syntyperä yhteensä	139 121	126 056	25,3	22,9
Suomalaistaustainen yhteensä	123 680	111 136	24,1	21,6
Suomalaistaustainen, syntynyt Suomessa	121 284	108 921	23,8	21,4
Suomalaistaustainen, syntynyt ulkomailla	2 396	2 215	47,3	43,7
Ulkomaalaistaustainen yhteensä	15 429	14 688	42,3	40,3
Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa	972	1 063	16,8	18,3
Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla	14 457	13 625	47,1	44,4
Tuntematon	12	232	.	.

Suomalaistaustaiseksi lasketaan henkilö, jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. Henkilö on ulkomaalaistaustainen, jos hänen molemmat vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisissa on suomalaistaustaisiin verrattuna enemmän nuorempia ikäluokkia ja miehiä. Väestössä ulkomaalaistaustaisista 65 prosenttia ja suomalaistaustaisista 46 on alle 40-vuotiaita.

Tarkempia tietoja epäiltyjen syntyperästä ikäluokan ja sukupuolen mukaan on liitetetaulukossa. Luvut on laskettu siten, että yksi henkilö on epäiltynä vain kerran. Näin lasketut luvut poikkeavat muista tässä julkaisussa esitetyistä epäiltyjä kuvaavista luvuista, joissa sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä.

Jos epäiltyjen määrä lasketaan siten, että sama henkilö voi olla epäiltynä useammasta rikoslakirikoksesta, on suomalaistaustaisia epäiltyjä 255 800 (85,9 prosenttia epäillyistä). Heistä Suomessa syntyneitä on 247 600 ja ulkomailla syntyneitä 8 200. Ulkomaalaistaustaisia epäiltyjä on 28 600 (9,6 prosenttia epäillyistä). Ulkomaalaistaustaisista Suomessa syntyneitä on 2 900 ja ulkomailla syntyneitä 25 600. Syylliseksi epäillyistä 0,1 prosentilla syntyperä oli tuntematon ja 13 200 (4,4 prosentilla) epäillyllä ei ollut väestötietoja. Väestötiedot puuttuvat mm. turisteilta sekä maassa tilapäisesti oleskelevilta. Verrattuna vuoteen 2016 suomalaistaustaisten epäiltyjen määrä laski 4,7 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisten määrä laski 2,3 prosenttia. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen määrä kasvoi 18,2 prosenttia. Ryhmän “ei väestötietoja” määrä laski 1,5 prosenttia.

Vuonna 2017 henkilö on epäiltynä keskimäärin 2,3 selvitettyyn rikoslakirikokseen. Suomessa syntyneet suomalaistaustaiset olivat epäiltynä 2,3 rikoksesta ja ulkomailla syntyneet Suomalaistaustaiset 3,7 rikoksesta. Ulkomaalaistaustaisista Suomessa syntyneet olivat epäiltynä 2,8 rikoksesta ja ulkomailla syntyneet 1,9 rikoksesta.

Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2017, tietoon tullut rikollisuus. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 029 551 3252, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 8.5.2018