Etusivu > Tilastot > Rikos- ja pakkokeinotilasto > 2018 > Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus > 2. Rikoksien uhrit ja selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt

2. Rikoksien uhrit ja selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt

2.1. Eräiden rikosten uhrit

Vuonna 2018 tietoon tulleiden rikosten uhreiksi joutui 50 300 henkilöä, mikä on 2,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Uhreista miehiä oli 26 900 ja naisia 23 400. Miesuhrien määrä kasvoi 1,6 prosenttia ja naisuhrien 4,4 prosenttia.

Tieto uhreista saadaan luotettavasti vain tietyistä väkivalta- ja seksuaalirikoksista. Esimerkiksi omaisuusrikoksissa poliisi ei yleensä erikseen erittele rikoksen uhria ja asianomistajia. Erityisesti alaikäisiin kohdistuneissa rikoksissa varsinaisen uhrin lisäksi tämän huoltaja merkitään asianomistajaksi.

Rikosten uhreista vajaat 60 prosenttia sijoittuu 15–39 –vuotiaiden ikäryhmään. Uhreista alaikäisiä oli 20 prosenttia. Miehillä alaikäisten uhrien osuus on noussut hieman naisia enemmän. Vuonna 2009 miesuhreista 16 prosenttia oli alaikäisiä kun parin viime vuoden aikana osuus on ollut noin 20 prosenttia. Naisilla alaikäisten osuus on noussut noin 18 prosentista 20 prosenttiin.

Pahoinpitelyrikosten uhreista 8,6 prosenttia (2 800) kuului 18–20 -vuotiaiden ikäryhmään. Miesuhrit ovat naisia hieman nuorempia sillä alle 25–vuotiaista uhreista yli 60 prosenttia on miehiä kun vanhemmiten osuus laskee lähemmäs 50 prosenttia. Aivan vanhimpia ikäryhmiä lukuun ottamatta pahoinpitelyjen uhreista yli puolet on miehiä. Miesuhreista 43 prosenttia oli alle 25–vuotiaita kun naisuhreista alle 25–vuotiaita oli 36 prosenttia.

Henkirikosten yritysten uhreista noin 80 prosenttia on miehiä. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön uhreista tyttöjä on vajaat 90 prosenttia ja raiskausrikosten uhreista naisia on yli 95 prosenttia.

Kuvio 8. Eräiden rikosten uhrit 2018

Selvitetyissä rikoksissa, jolloin uhrin lisäksi myös epäilty on tiedossa, uhri oli syntyperältään suomalaistaustainen 91,6 prosentissa tapauksista (Taulukko 6). Tämä on 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna. Seksuaalirikosten uhri oli 95 prosentissa tapauksista suomalaistaustainen. Tämä on 0,8 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän.

Epäillyistä suomalaistaustaisia oli 88,5 prosenttia, mikä on 1,1 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Seksuaalirikoksien osalta suomalaistaustaisten epäiltyjen osuus kasvoi 0,8 prosenttiyksikköä 77,6 prosenttiin.

Suomalaistaustaiseen uhriin kohdistuneessa rikoksessa myös epäilty oli suomalaistaustainen 92,3 prosentissa tapauksista. Seksuaalirikosten osalta osuus oli 79,2 prosenttia. Osuus on miltei 8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2016.

Ulkomaalaistaustaisen uhrin kohdalla myös epäilty on useammin ulkomaalaistaustainen. Vuonna 2018 ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen osuus ulkomaalaisaustaisiin kohdistuneissa rikoksissa oli 53,2 prosenttia. Edellisvuoteen verrattuna osuus on noussut prosenttiyksikön, mutta vuoteen 2016 verrattuna laskenut 3,9 prosenttiyksikköä.

Taulukko 6. Eräiden selvitettyjen rikosten uhrien ja syylliseksi epäiltyjen syntyperä 2018

Uhrin syntyperä/rikos		Epäillyn syntyperä
		Syntyperä yhteensä	Suomalais- taustainen yhteensä	Ulkomaalais- taustainen yhteensä
Syntyperä yhteensä	Yhteensä	17 363	15 366	1 997
	Pahoinpitelyrikokset	11 752	10 401	1 351
	Seksuaalirikokset	906	703	203
	Muut rikokset	4 705	4 262	443
Suomalais- taustainen yhteensä	Yhteensä	15 898	14 681	1 217
	Pahoinpitelyrikokset	10 670	9 906	764
	Seksuaalirikokset	861	682	179
	Muut rikokset	4 367	4 093	274
Ulkomaalais- taustainen yhteensä	Yhteensä	1 465	685	780
	Pahoinpitelyrikokset	1 082	495	587
	Seksuaalirikokset	45	21	24
	Muut rikokset	338	169	169

2.2 Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt

Noin 30 prosenttia epäillystä epäiltynä useammasta rikoksesta

Vuonna 2018 selvitettyihin 273 600 rikoslakirikokseen epäiltiin syylliseksi yhteensä 297 600 henkilöä, mikä on yhtä paljon kuin edellisvuonna. Sama henkilö voi olla epältynä useammasta rikoksesta ja yhteen rikokseen voi olla useampia epäiltyjä. Epäillyistä miehiä oli 239 800, mikä on 1,1 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Naisepäiltyjen määrä kasvoi 4,5 prosenttia. Heitä oli nyt 57 800. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä naisia oli 19,4 prosenttia. Naisten osuus epäillyistä on viime vuosina vaihdellut 17 ja 20 prosentin välillä.

Tilastokeskus julkaisee tietoja vain selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä. Esitutkintaviranomainen kirjaa rikoksen selvitetyksi kun esitutkinnan katsotaan valmistuneen ja juttu voidaan siirtää syyttäjälle syyteharkintaan. Epäily ei tarkoita että syyttäjä nostaa syytteen tai henkilö tuomitaan rikoksesta.

Epäiltyjä voidaan tarkastella myös vuoden törkeimmän rikoksen eli ns. päärikoksen mukaan. Näin tarkasteltuna rikoslakirikoksiin epäiltyjä on 129 400. Eli yksi henkilö on epäiltynä keskimäärin 2,3 rikosesta. Miehet ovat epäiltynä keskimäärin 2,4 rikoksesta ja naiset 2 rikoksesta. Sekä miehillä että naisilla rikokset näyttävät keskittyvän entistä harvemmille, sillä molemmilla epäiltyjen rikosten lukumäärä epäiltyä kohti on noussut vuodesta 2006.

Määrällisen eron lisäksi miesten ja naisten rikollisuus poikkeaa siten, että naisilla pahoinpitelyjen, rattijuopumusten ja vahingontekojen osuudet ovat miehiin verrattuna pieniä. Kuitenkin naisten osuus pahoinpitelyihin syylliseksi epäillyistä on noussut vuoden 1980 alle 10 prosentista noin 20 prosenttiin. Naisten tyypillisimpiä rikoksia ovat myymälävarkaudet ja –näpistykset, petokset, kavallutkset ja väärennykset.

Alaikäisten ja nuorten, alle 21–vuotiaiden osuus epäillyistä on noin viidennes.

Valtaosa rikoksiin syylliseksi epäillyistä, 70,6 prosenttia oli epäiltynä vain yhdestä rikoslakirikoksesta vuonna 2018. Kahdesta rikoksesta oli epäiltynä 13,9 prosenttia. Yli kahdesta rikoksesta epäiltynä oli 15,5 prosenttia syylliseksi epäillyistä.

Kuvio 9. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt rikosten määrän mukaan 2018, %

Taulukoissa 7. ja 8. on esitetty rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjä ikäluokittain väestöön suhteutettuna. Törkeimmän rikoksen mukaan tarkasteltuna henkilö on epäiltynä vain kerran vuoden aikana. Taulukoiden perusteella rikokset keskittyvät entistä pienemmälle tekijäjoukolle.

Taulukko 7. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt törkeimmän rikoksen mukaan 2009-2018, osuus 1 000 väestössä olevaa kohti

		2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018
Sukupuoli yhteensä	Yhteensä	35	33	33	31	30	28	27	25	23	23
	- 14	8	8	9	7	6	5	5	6	6	6
	15 - 17	61	62	64	55	52	49	47	43	44	43
	18 - 20	98	91	93	88	86	80	78	76	71	75
	21 - 24	78	71	72	67	66	62	61	57	54	56
Mies	Yhteensä	56	52	52	48	46	44	43	40	36	37
	- 14	11	11	12	10	9	8	8	8	9	8
	15 - 17	92	93	96	84	80	77	72	65	69	67
	18 - 20	149	139	139	131	129	119	118	115	110	115
	21 - 24	120	109	110	104	101	95	94	87	83	87
Nainen	Yhteensä	15	14	15	14	13	13	12	12	10	10
	- 14	5	5	5	4	4	3	3	3	3	3
	15 - 17	27	30	31	25	23	20	20	19	18	17
	18 - 20	45	42	45	44	42	39	37	34	31	34
	21 - 24	33	30	31	29	30	28	27	26	24	24

Taulukko 8. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt rikoksen mukaan 2009-2018, osuus 1 000 väestössä olevaa kohti

		2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018
Sukupuoli yhteensä	Yhteensä	72	69	69	64	62	59	58	57	54	54
	- 14	14	13	14	11	10	9	8	8	9	9
	15 - 17	123	122	126	109	103	98	91	84	82	80
	18 - 20	217	208	214	201	198	185	185	180	199	178
	21 - 24	193	183	175	167	165	152	156	152	148	156
Mies	Yhteensä	120	115	115	106	102	97	95	92	89	88
	- 14	20	18	20	15	14	13	12	12	14	12
	15 - 17	200	194	202	177	167	161	149	134	134	128
	18 - 20	343	332	340	320	314	290	293	279	332	284
	21 - 24	307	290	279	268	261	241	250	239	234	246
Nainen	Yhteensä	26	25	26	24	24	23	23	22	20	21
	- 14	7	8	8	6	5	4	4	4	5	5
	15 - 17	44	46	47	39	37	33	31	31	28	29
	18 - 20	85	79	82	77	77	76	72	75	60	65
	21 - 24	73	71	67	62	64	60	58	60	58	61

Kaikista rikoksiin ja rikkomuksiin syylliseksi epäillyistä 6 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Vuonna 2006 vastaava osuus oli 16 prosenttia. Läheskään kaikissa tapauksissa humalatilaa ei tutkita. Esimerkiksi automaattisen liikennevalvonnan yhteydessä humalatilaa ei seurata.

Rikoslakirikoksiin epäillyistä 14 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena ja 10 prosenttia huumaavan aineen vaikutuksen alaisena. Alkoholin osuus päihteenä on laskenut ja huumaavien aineiden noussut. Vuonna 2006 alkoholin vaikutuksen alaisena oli 22 prosenttia ja huumaavien aineiden alaisena 4 prosenttia epäillyistä. Henkeen ja terveyteen kohdistuneisiin rikoksiin epäillyistä 38 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena kun vuonna 2006 vastaava osuus oli 60 prosenttia.

2.3 Kansalaisuus ja syntyperä

Ulkomaalaisten epäiltyjen määrä kasvussa

Vuonna 2018 rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltiin 34 200 ulkomaan kansalaista. Tämä on 1 000 (3 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2017. Suomalaisten epäiltyjen määrä oli 1 200 (0,5 prosenttia) pienempi kuin edellisvuonna. Ulkomaalaisista epäillyistä 54,3 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Osuus on 1,7 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisvuonna.

Manner-Suomessa ulkomaalaisten osuus epäillyistä oli suurin Etelä-Karjalan maakunnassa. Siellä ulkomaalaisten osuus oli 21,5 prosenttia. Seuraavaksi suurimmat ulkomaalaisten osuudet olivat Uudellamaalla, 19,5 prosenttia ja Kymenlaaksossa 16,4 prosenttia.

Kaksoiskansalaiset, joilla toinen kansalaisuus on Suomi, tilastoidaan suomalaisiksi. Henkilön vakituinen asuinpaikka määräytyy henkilön kotikunnan perusteella. Turisteilla, turvapaikanhakijoilla ja muilla maassa tilapäisesti oleskelevilla ei ole kotikuntaa Suomessa. Tilastokeskus tilastoi epäiltyjen tietoja ainoastaan selvitetyiksi merkityistä rikoksista. Tilastoissa henkilö voi esiintyä epäiltynä useamman kerran vuoden aikana.

Kuvio 10. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjen ulkomaan kansalaisten lukumäärä, osuus epäillyistä sekä vakituisesti Suomessa asuvien osuus 2009–2018

Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä ulkomaiden kansalaisista suurimman ryhmän muodostivat virolaiset. Heitä oli 8 900, mikä on 6,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Muita maita, joiden kansalaisia oli epäiltynä yli tuhat, olivat Venäjä (4 800), Irak (3 100), Ruotsi (2 000), Romania (1 700) ja Somalia (1 100). Edellisvuoteen verrattuna esimerkiksi Irakilaisten määrä väheni 4,7 prosenttia ja somalialaisten 3,5 prosenttia. Ruotsalaisten määrä kasvoi 24,7 prosenttia ja romanialaisten 13,9 prosenttia.

Romanialaisista vain 16,5 prosenttia asui vakituisesti Suomessa. Myös venäläisistä epäillyistä alle puolet asui vakituisesti Suomessa. Heistä 34,8 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Virolaisista hieman yli puolet asui vakituisesti Suomessa. Somaleista 93,4 prosenttia ja irakilaista 64,2 prosenttia asui vakituisesti Suomessa.

Ulkomaalaisista epäillyistä 87,7 prosenttia oli miehiä. Suomalaisista epäillyistä 79,7 prosenttia oli miehiä. Ulkomaalaiset ovat myös hieman suomalaisia vanhempia. Ulkomaalaisista epäillyistä noin 11 prosenttia on alle 21–vuotiaita ja alle 30–vuotiaita on noin 43 prosenttia. Suomalaisista epäillyistä alle 21–vuotiaita on 19 prosenttia ja alle 30–vuotiaita 47 prosenttia.

Syntyperä

Rikoslakirikoksiin epäillyistä suomalaistaustaisia oli 254 200 (85,4 prosenttia). Suomalaistaustaisten osuus on kymmenessä vuodessa laskenut 4,1 prosenttiyksikköä. Suomalaistaustaisista epäillyistä noin 97 prosenttia on syntynyt Suomessa.

Ulkomaalaistaustaisia epäiltyjä oli yhteensä 30 700 (10,3 prosenttia). Ulkomaalaistaustaisista epäillyistä lähes 11 prosenttia on syntynyt Suomessa. Täällä syntyneiden osuus ulkomaalaistaustaisista epäillyistä on noussut kymmenessä vuodessa lähes 7 prosenttiyksikköä.

Itäeurooppalaistaustaisten epäiltyjen osuus ulkomaalaistaustaisista epäillyistä on kymmenessä vuodessa laskenut 26 prosentista 19 prosenttiin. Vastaavasti pohjoiseurooppalaistaustaisten osuus on noussut runsaasta 19 prosentista vajaaseen 26 prosenttiin. länsiaasialaistaustaisten osuus on noussut runsaasta 11 prosentista runsaaseen 15 prosenttiin.

Taulukko 9. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt ulkomaalaistaustaiset taustamaanosan mukaan 2009-2018

	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018
Yhteensä	23 571	25 541	27 450	27 974	27 373	28 448	29 094	29 244	28 904	30 735
Pohjois-Afrikka	958	1 198	1 233	1 163	968	1 048	1 054	999	1 104	1 023
Saharan eteläpuolinen Afrikka	3 348	3 533	3 779	3 452	3 748	4 360	4 615	4 577	3 983	4 111
Amerikka	477	505	504	505	457	515	518	555	554	478
Itä-Aasia	302	188	400	328	194	238	212	195	160	185
Länsi-Aasia	2 678	2 757	2 971	3 057	3 218	3 419	3 613	3 733	4 065	4 680
Kaakkois-Aasia ja Oseania	987	905	937	1 055	1 146	1 037	961	1 130	913	963
Itä-Eurooppa	6 129	5 955	6 316	6 372	5 924	5 944	6 035	5 835	5 946	5 873
Pohjois-Eurooppa	4 559	6 122	6 747	7 216	7 144	7 138	7 240	7 152	7 116	7 907
Etelä-Eurooppa	1 681	1 548	1 507	1 542	1 493	1 531	1 542	1 397	1 394	1 384
Länsi-Eurooppa	370	384	348	306	331	233	278	262	248	242
Tuntematon	219	312	465	511	591	710	806	1 134	1 042	1 359

Syntyperältään tuntemattomia oli 12 700 (4,3 prosenttia). Tuntemattomien osuus on pysynyt suurin piirtein samana, mutta lukumäärä on vähentynyt.

Suomen väestöstä ulkomaalaistaustaisia oli vuonna 2017 yhteensä 7 prosenttia.

Suomalaistaustaiseksi lasketaan henkilö, jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. Henkilö on ulkomaalaistaustainen, jos hänen molemmat vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla. Syntyperätietoa ei ole saada turisteilta tai muilta Suomen väestöön kuulumattomilta.

2.4 Epäiltyjen taustat

Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä noin 24 prosenttia kuului väestön alimpaan tulodesiiliin käytettävissä olevien rahatulojen mukaan tarkasteltuna. Yli puolet epäillyistä kuuluu kolmeen alimpaan tulodesiiliin. Näihin alimpiin tulodesiileihin kuuluvien osuus on kymmenessä vuodessa noussut 50,5 prosentista 56,1 prosenttiin.

Naisepäillyt ovat hieman miehiä parempituloisia. Heistä kolmeen alimpaan tulodesiiliin kuului vuonna 2018 yhteensä 46,1 prosenttia kun miehillä vastaava luku oli 58,5 prosenttia.

Suhteellisesti eniten ylimpään tulokymmenykseen kuuluvia epäiltyjä oli liikennerikoksiin ja –rikkomuksiin sekä työrikoksiin ja veropetoksiin syylliseksi epäillyissä.

Pääasiallisen toiminnan mukaan tarkasteltuna epäillyistä työttömänä oli 26 prosenttia kun väestöstä työttömiä oli alle 6 prosenttia. Epäillyistä työllisiä oli 28 prosenttia kun väestöstä vajaat 48 prosenttia oli työllisiä.

Epäillyistä yli puolella ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai tohtorin tutkinto oli vain runsaalla 5 prosentilla epäillyistä.

Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2018, tietoon tullut rikollisuus. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 029 551 3252, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 16.5.2019