Etusivu > Tilastot > Rikos- ja pakkokeinotilasto > 2019 > 13 > 1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen

1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen

Varkaudet, petokset ja seksuaalirikokset kasvussa, liikennerikokset ja rikkomukset laskussa vuonna 2019

1.1. Tiivistelmä

Viranomaisten tietoon tuli vuonna 2019 yhteensä 818 500 rikosta ja rikkomusta, mikä on 6,3 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kaikista rikoksista ja rikkomuksista 452 700 oli rikoslakirikoksia. Näiden määrä kasvoi 2,1 prosenttia edellisvuodesta. Suurin osa rikoslain ulkopuolella olevista rikkomuksista muodostuu liikennerikkomuksista, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomisesta ja ajoneuvorikkomuksesta. Ylinopeuksia tilastoitiin 334 400, mikä on 13,5 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Kuvio 1 Rikoslakirikoksien määrä 1980–2019

*Vuoden 2016 sakkolakiuudistuksen jälkeen kaikkia liikennerikoksia ei ilmoiteta syyttäjälle

Valtaosa rikoksista ja rikkomuksista on poliisin kirjaamia. Poliisin tietoon tuli vuoden 2019 aikana 805 300 rikosta ja rikkomusta, mikä on 6,2 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Rikoslakirikoksien määrä kasvoi 2,3 prosenttia. Niitä tuli tietoon 444 000.

Tullin tietoon tuli 7 900 rikosta ja rikkomusta, joista 6 400 oli rikoslakirikosta. Rajavartiolaitoksen tietoon tuli yhteensä 5 400 rikosta ja rikkomusta, joista rikoslakirikoksia oli 2 400. Tullin tietoon tulleet rikokset ja rikkomukset vähenivät 11,5 prosenttia ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet vähenivät 8,8 prosenttia.

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 2019 aikana yhteensä 648 300 rikosta ja rikkomusta, mikä on 6,7 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kaikkien rikosten ja rikkomusten selvitysprosentti laski 0,3 prosenttiyksikköä.

1.2 Omaisuusrikokset

Tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä kääntyi nousuun

Vuonna 2019 omaisuusrikoksia tuli tietoon 216 000, mikä on 4,4 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Varkausrikoksia (RL 28:1–3) ilmoitettiin 126 900, mikä on runsaat 3 prosenttia (4 200 tapausta) enemmän kuin vuonna 2018. Varkauksista törkeitä (RL 28:2) oli 2 800, mikä on vajaat 7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018. Näpistysten (RL 28:3) määrä kasvoi vajaat 3 prosenttia (1 700 tapausta) ja perusmuotoisten varkauksien (RL28:1) määrä kasvoi vajaat 5 prosenttia (2 700 tapausta) edellisvuodesta. Näpistyksiä ilmoitettiin 62 900 ja varkauksia 61 200. 2000–luvun alkuun verrattuna varkausrikoksien määrä on laskenut runsaat 30 prosenttia.

Kaikista varkausrikoksista myymälävarkauksia ja –näpistyksiä oli 47 700, mikä on 4,6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Kuvio 2. Varkausrikokset 2000–2019

Vuonna 2019 murtoja (luvatta tunkeutuen tehty varkaus, törkeä varkaus, näpistys) tuli tietoon 29 900, mikä on 1 600 tapausta (5,8 prosenttia) enemmän kuin edellisvuonna. Murtorikosten määrä on ollut muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta laskussa koko 2010–luvun. Erityisen paljon ovat vähentyneet ajoneuvomurrot, niiden määrä on lähes puolittunut. Vuonna 2019 ajoneuvomurtoja kirjattiin 7 500, mikä on vajaat 500 enemmän kuin edellisvuonna.

Asuntomurtoja ilmoitettiin 3 300 eli 10 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vapaa-ajanasuntomurtoja tuli ilmi 1 200, mikä on yhtä paljon kuin vuonna 2018. Näiden rikosten määrät vaihtelevat vuosittain paljon, mutta yleinen trendi 2010–luvulla on ollut laskeva.

Kuvio 3. Murrot kohteen mukaan 2009–2019

Moottorikulkuneuvon käyttövarkauksia (RL 28:9), moottorikulkuneuvon luvattomia käyttöjä ja moottorikulkuneuvon anastuksia ilmoitettiin 5 700, mikä on runsaan prosentin vähemmän kuin edellisvuonna.

Taulukko 1. Moottorikulkuneuvon käyttövarkauksien RL 28:9 kohteet vuosina 2010-2019

	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019
Yhteensä	8 786	9 464	6 821	6 126	5 953	5 878	5 253	4 868	4 540	4 333
Auto	6 045	5 996	4 335	3 645	3 511	3 712	3 253	2 937	2 893	2 758
Mopo	1 770	2 116	1 631	1 560	1 524	1 240	1 088	929	795	776
Moottoripyörä	654	1 021	629	656	681	722	694	770	623	562
Vene/alus	39	32	31	34	19	19	21	34	22	20
Muu moottorikulkuneuvo	278	299	195	231	218	185	197	198	207	217

Ryöstöjä (RL 31:1-2, 2a) kirjattiin 1 800, mikä on hieman yli 6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Ryöstöistä törkeitä oli 347, mikä on 44 tapausta enemmän kuin vuonna 2018. Ryöstöistä lähes kaksi kolmannesta tapahtuu yleisellä paikalla.

Vahingontekoja ilmoitettiin 30 500, mikä on yhtä paljon kuin vuonna 2018. Eniten vähenivät yleisellä paikalla tehdyistä vahingonteoista tehdyt ilmoitukset. Ne vähenivät lähes vajaalla kahdella prosentilla. Yksityisessä paikassa tehdyt vahingonteot puolestaan lisääntyivät runsaalla kahdella prosentilla.

Ilmoitettujen petosten (RL 36:1–3) määrä on ollut kasvussa muutaman vuoden ajan. Niitä ilmoitettiin 28 700, mikä on 4 200 tapausta (17 prosenttia) edellisvuotta enemmän. Maksuvälinepetoksia (RL 37:8–11) ilmoitettiin 6 300, mikä on vajaat 200 tapausta (3 prosenttia) enemmän kuin edellisvuonna.

Maakunnittain tarkasteltuna omaisuusrikoksia tuli eniten ilmi Uudellamaalla sekä lukumääräisesti että väkilukuun suhteutettuna. Rikokset tilastoidaan tekokunnan, ei epäillyn asuinkunnan mukaan, joten turistien ja muiden vierailijoiden tekemät rikokset näkyvät kyseisen maakunnan luvuissa.

Taulukko 2. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2019

	Omaisuusrikokset	Varkaus 28:1	Törkeä varkaus 28:2	Näpistys 28:3	Asuntomurto	Vapaa-ajan asuntomurto	Ryöstöt	Vahingonteot
Koko maa	3 946	1 112	52	1 141	61	22	33	553
Uusimaa	4 827	1 509	70	1 445	68	10	49	638
Varsinais-Suomi	3 652	1 051	43	1 081	52	15	27	490
Satakunta	2 955	883	45	703	61	23	18	470
Kanta-Häme	3 371	930	54	919	54	32	26	605
Pirkanmaa	3 816	1 190	58	1 160	73	25	31	575
Päijät-Häme	4 712	1 499	54	1 030	66	30	29	599
Kymenlaakso	3 798	887	51	856	63	32	23	518
Etelä-Karjala	4 025	801	36	1 105	63	16	24	597
Etelä-Savo	2 849	808	34	745	69	51	15	452
Pohjois-Savo	3 290	849	42	1 085	54	28	27	579
Pohjois-Karjala	2 722	638	19	921	27	12	19	430
Keski-Suomi	3 358	1 093	50	921	73	55	29	450
Etelä-Pohjanmaa	1 993	440	29	652	42	25	18	378
Pohjanmaa	2 851	833	47	855	50	24	16	483
Keski-Pohjanmaa	2 433	399	21	1 026	38	13	16	398
Pohjois-Pohjanmaa	3 456	859	36	1 259	53	26	32	490
Kainuu	3 105	517	19	1 271	46	25	18	618
Lappi	3 110	627	30	900	44	27	23	570
Ahvenanmaa - Åland	2 192	569	70	612	77	10	10	495

1.3 Väkivalta- ja seksuaalirikokset

Tietoon tulleet seksuaalirikokset kasvussa vuonna 2019

Epäillyistä henkirikoksista kirjattiin 72 ilmoitusta. Tämä on 13 tapausta vähemmän kuin vuonna 2018 ja alhaisin luku 2000-luvulla. Henkirikosten määrä on ollut pääosin laskusuunnassa. Vuosien 2010–2019 aikana niitä on kirjattu keskimäärin 91 vuodessa, kun vuosina 2000–2009 keskiarvo oli 128. Neljä viidestä henkirikoksesta tapahtui yksityisasunnossa tai muussa yksityisessä paikassa. Vuoden 2015 henkirikosluvuissa on mukana 12 ulkomailla tapahtunutta terroristisessa tarkoituksessa tehtyä murhaa, joita Suomen poliisi tutki. Vuonna 2017 tietoon tulleista henkirikoksista 2 oli terroristisessa tarkoituksessa tehtyä murhaa. Henkirikoksen yrityksistä kirjattiin 329 ilmoitusta, mikä on 26 tapausta edellisvuotta vähemmän.

Pahoinpitelyjä ilmoitettiin vuonna 2018 yhteensä 33 800, mikä on 200 tapausta edellisvuotta enemmän. Pahoinpitelyjä on kirjattu 2010–luvulla vuosittain keskimäärin 35 000. Perusmuotoisten pahoinpitelyjen määrä kasvoi 2,3 prosenttia. Niitä ilmoitettiin 23 700. Törkeiden pahoinpitelyjen määrä väheni 1,6 prosenttia. Niitä tuli ilmi 1 600. Lieviä pahoinpitelyjä kirjattiin 8 600, mikä on 3,4 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vuoden 2011 alussa voimaan tullut lainmuutos lisäsi vuonna 2011 kirjattujen pahoinpitelyjen määrää huomattavasti. Lainmuutoksen myötä alaikäiseen tai läheiseen kohdistetut lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Vuonna 2011 pahoinpitelyrikoksia kirjattiin 40 200.

Raiskauksia (raiskaus, törkeä raiskaus, raiskaus 3. mom) tuli tietoon 1 477, mikä on 6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Raiskausrikoksista lähes 90 prosenttia tapahtui yksityisasunnossa tai muussa yksityisessä paikassa. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli tietoon 1 709, mikä on 24,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Määrä on suurempi kuin vuosina 2011–2013, jolloin tuli tietoon poikkeuksellisen paljon lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä. Laki törkeästä lapsenraiskauksesta tuli voimaan 15.4.2019. Törkeästä lapsenraiskauksesta tehtiin 34 ilmoitusta vuoden 2019 aikana. Tilastossa törkeät lapsenraiskaukset on esitetty yhdessä lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevien lukujen kanssa. Lisäksi ilmoitettiin 1 119 muuta seksuaalirikosta. Näistä ilmoituksista 518 tehtiin seksuaalisesta ahdistelusta, mikä on 6 tapausta enemmän kuin vuonna 2018. Seksuaalinen ahdistelu lisättiin rikoslakiin 1.9.2014. Tietoon tulleiden raiskausten ja lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin. Yksittäiset ilmoitukset voivat sisältää usean osateon käsittäviä tapahtumasarjoja.

Taulukko 3. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2019

	Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset	Henkirikokset ja niiden yritykset	Pahoinpitely 21:5	Törkeä pahoinpitely 21:6	Lievä pahoinpitely 21:7
Koko maa	658	7	431	29	156
Uusimaa	722	8	503	25	147
Varsinais-Suomi	601	4	359	25	174
Satakunta	584	6	342	28	158
Kanta-Häme	592	10	353	34	155
Pirkanmaa	624	8	391	27	166
Päijät-Häme	582	8	390	25	135
Kymenlaakso	623	6	393	42	146
Etelä-Karjala	677	5	373	26	236
Etelä-Savo	627	6	372	27	191
Pohjois-Savo	708	18	392	36	237
Pohjois-Karjala	494	6	292	27	131
Keski-Suomi	779	7	551	38	142
Etelä-Pohjanmaa	543	7	369	26	116
Pohjanmaa	523	6	329	32	119
Keski-Pohjanmaa	701	6	475	26	175
Pohjois-Pohjanmaa	568	5	394	31	113
Kainuu	871	10	604	33	192
Lappi	690	6	437	35	170
Ahvenanmaa - Åland	649	10	402	27	167

Maakunnan väkilukuun suhteutettuna seksuaalirikoksia tuli eniten ilmi Kainuussa, 105 tapausta 100 000 asukasta kohden. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttö tuli väkilukuun suhteutettuna eniten ilmi Uudellamaalla. Siellä tuli ilmi 635 lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä eli 38 tapausta sataatuhatta asukasta kohden.

Taulukko 4. Seksuaalirikokset maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2019

	Seksuaalirikokset	Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö	Raiskaus	Muut seksuaalirikokset
Koko maa	78	31	27	20
Uusimaa	92	38	30	25
Varsinais-Suomi	59	22	19	18
Satakunta	70	22	20	28
Kanta-Häme	52	19	21	12
Pirkanmaa	79	30	31	19
Päijät-Häme	66	26	25	15
Kymenlaakso	83	31	30	22
Etelä-Karjala	63	29	20	14
Etelä-Savo	63	28	21	14
Pohjois-Savo	63	21	25	18
Pohjois-Karjala	61	20	25	17
Keski-Suomi	81	31	27	23
Etelä-Pohjanmaa	66	34	17	14
Pohjanmaa	63	24	20	19
Keski-Pohjanmaa	57	19	29	9
Pohjois-Pohjanmaa	77	35	26	16
Kainuu	105	35	53	18
Lappi	65	24	25	16
Ahvenanmaa - Åland	94	37	37	20

1.4 Liikennerikokset ja -rikkomukset

Vuonna 2019 erilaisia liikennerikoksia kirjattiin 110 600, mikä on 4,9 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Lisäksi kirjattiin 351 700 liikennerikkomusta, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomista ja ajoneuvorikkomusta. Kaikista liikennerikoksista ja rikkomuksista 334 400 oli ylinopeuksia. Niiden määrä väheni 13,5 prosenttia edellisvuodesta.

Rattijuopumusten määrä väheni muutaman kasvuvuoden jälkeen. Vuonna 2019 rattijuopumuksia kirjattiin 18 500, mikä on 500 tapausta (2,7 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna. Perusmuotoisia rattijuopumuksia (RL 23:3) kirjattiin 11 700, mikä on yhtä paljon kuin edellisvuonna. Törkeitä rattijuopumuksia (RL 23:4) kirjattiin 6 800, mikä on 6,6 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Kuvio 4. Rattijuopumukset 1980–2019

Törkeistä rattijuopumuksissa alkoholi on päihteenä edelleen noin 90 prosentissa tapauksista, mutta perusmuotoisista rattijuopumuksista jo yli puolet aiheutuu muista huumaavista aineista.

Kuvio 5. Rattijuopumukset päihteen mukaan 2003–2019

Vesi-, ilma- ja junaliikennejuopumuksia tilastoitiin vajaat 300, mikä on noin 3,8 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Moottorittomalla ajoneuvolla tehtyjä liikennejuopumuksia kirjattiin 43.

1.5 Huumausaine- ja alkoholirikokset

Tilastoidut huumausainerikokset edelleen kasvussa

Huumausainerikoksia kirjattiin yhteensä 32 300, mikä on 10,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Törkeitä huumausainerikoksia tuli ilmi 1 550, mikä on 300 tapausta edellisvuotta enemmän. Huumausaineen käyttörikoksia kirjattiin 21 100, mikä on 1 800 tapausta (9,3 prosenttia) edellisvuotta enemmän.

Alkoholirikoksia (RL 50a) ja rikkomuksia tuli ilmi 1 800 tapausta. Tämä on vajaat 9 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Kuvio 6. Alkoholi- ja huumausainerikoksia 2000–2019

Päihderikoksia tilastoitaessa useamman osateon käsittävät rikokset on merkitty yhtenä. Päihderikokset ovat sen kaltaisia, että ne tulevat yleensä ilmi vain poliisin, tullin tai rajavalvontaviranomaisten toiminnan tuloksena ja valtaosa rikoksista jää piiloon.

1.6 Muut rikokset ja rikkomukset

Kotirauhan ja viestintärauhan (RL 24:1–2) rikkomisesta kirjattiin 4 700 ilmoitusta, mikä on 150 tapausta edellisvuotta vähemmän. Julkisrauhan rikkomisesta (RL 24:3–4) kirjattiin 87 ilmoitusta. Salakatselusta tehtiin 420 ilmoitusta, mikä on 150 tapausta edellisvuotta enemmän.

Laittomia uhkauksia kirjattiin 9 300, kunnianloukkauksia 4 600 ja vainoamisia vajaat 700. Laittomien uhkauksien määrä kasvoi 5,1 prosenttia ja kunnianloukkausten 3,8 prosenttia.

Identiteettivarkaudesta kirjattiin 3 900 ilmoitusta, mikä on 3,1 prosenttia edellisvuotta Enemmän.

Työrikoksia (RL 37) ilmoitettiin runsaat 300, mikä on noin 50 tapausta edellisvuotta vähemmän. Ympäristörikoksia (RL 48) puolestaan kirjattiin vajaat 500, mikä on noin 50 tapausta edellisvuotta vähemmän.

1.7 Rikosten selvittäminen

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 2019 aikana yhteensä 648 300 rikosta ja rikkomusta, mikä on 6,7 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Lasku johtuu lähinnä liikennerikosten ja rikkomusten määrän laskusta. Rikoslakirikoksia selvitettiin yhteensä 275 000, mikä on runsaat 1 300 tapausta enemmän kuin edellisvuonna. Kaikkien rikosten ja rikkomusten selvitysprosentti oli 79,2 ja rikoslakirikosten selvitysprosentti oli 60,7. Edellisvuonna vastaavat prosentit olivat 79,5 ja 61,7. Rikosten selvitysprosentti lasketaan tilastovuonna selvitettyjen rikosten osuutena tilastovuonna ilmi tulleista rikoksista. Tästä syystä rikoksien selvitysprosentti voi olla jonain vuonna olla yli 100.

Selvitysprosentti vaihtelee rikostyypeittäin hyvinkin voimakkaasti. Varkauksista (RL 28:1) selvitetään vain noin 15 prosenttia kun näpistyksistä (RL 28:3) selvitetään puolet. Pahoinpitelyjen selvitysprosentti on viime vuosina hieman laskenut. Vuonna 2019 pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti oli 63 kun vuonna 2015 se oli 70 prosenttia. Liikennejuopumus-, liikenne- ja päihderikokset saadaan paljastumistavasta johtuen miltei kaikki selvitetyiksi.

Vuonna 2018 lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä ja raiskauksia kirjattiin paljon loppuvuodesta, eikä niitä ehditty selvittää saman vuoden aikana. Tämä näkyy näiden rikosten selvitysprosentin laskuna vuonna 2018. Vuonna 2019 näiden rikosten selvitysprosentti nousi taas lähemmäs vuoden 2017 lukuja.

Taulukko 5. Eräiden rikosten selvitysprosentti 1986-2019

	1986 - 1990	1991 - 1995	1996 - 2000	2001 - 2005	2006 - 2010	2011 - 2015	2016	2017	2018	2019
Rikoslakirikokset	69	58	57	63	67	63	61	62	62	61
Varkaus 28:1	25	17	14	15	18	15	15	15	14	14
Törkeä varkaus 28:2	39	29	40	41	38	34	32	37	31	31
Näpistys 28:3	78	70	67	58	57	56	54	50	51	52
Ryöstöt	53	43	42	45	49	53	53	56	53	54
Vahingonteot	29	27	27	26	25	22	22	22	24	23
Henkirikosten yritykset	95	91	92	94	97	92	88	100	84	86
Pahoinpitely 21:5	79	74	76	80	81	76	67	66	64	64
Törkeä pahoinpitely 21:6	85	84	83	87	88	84	81	80	77	78
Lievä pahoinpitely 21:7	95	86	79	75	73	72	65	60	59	58
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö	91	84	88	82	86	75	69	63	52	59
Raiskaus	63	56	57	63	66	70	67	71	55	68

Alhaisimmat rikoslakirikosten selvitysprosentit olivat Itä-Uudenmaan ja Helsingin poliisilaitoksilla. Toisaalta Helsingin poliisilaitoksen tietoon tuli eniten rikoksia, yhteensä 73 000. Tämä on noin 11 000 enemmän kuin Sisä-Suomen poliisilaitoksen, jonka tietoon tuli toiseksi eniten rikoksia.

Kuvio 7. Rikoslakirikosten selvitysprosentit viranomaisittain 2017–2019

Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2019, tietoon tullut rikollisuus. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 029 551 3252, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 14.5.2020