Etusivu > Tilastot > Rikos- ja pakkokeinotilasto > 2019 > 13 > 2. Rikoksien uhrit ja selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt

2. Rikoksien uhrit ja selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt

2.1. Eräiden rikosten uhrit

Vuonna 2019 tietoon tulleiden rikosten uhreiksi joutui 51 900 henkilöä, mikä on 3,2 prosenttia edellisvuotta enemmän. Uhreista miehiä oli 27 500 ja naisia 24 500. Miesuhrien määrä kasvoi 2,1 prosenttia ja naisuhrien 4,4 prosenttia.

Tieto uhreista saadaan luotettavasti vain tietyistä väkivalta- ja seksuaalirikoksista. Esimerkiksi omaisuusrikoksissa poliisi ei yleensä erikseen erittele rikoksen uhria ja asianomistajia. Erityisesti alaikäisiin kohdistuneissa rikoksissa varsinaisen uhrin lisäksi tämän huoltaja merkitään asianomistajaksi.

Rikosten uhreista vajaat 55 prosenttia sijoittuu 15–39 –vuotiaiden ikäryhmään. Uhreista alaikäisiä oli 22 prosenttia, mikä on runsaat 2 prosenttiyksikköä viimevuotista enemmän. Miehillä alaikäisten uhrien osuus on noussut hieman naisia enemmän. Vuonna 2009 miesuhreista 16 prosenttia oli alaikäisiä kun parin viime vuoden aikana osuus on ollut noin 20 prosenttia. Naisilla alaikäisten osuus on noussut noin 18 prosentista 20 prosenttiin.

Pahoinpitelyrikosten uhreista 8,1 prosenttia (2 700) kuului 18–20 -vuotiaiden ikäryhmään. Miesuhrit ovat naisia hieman nuorempia sillä alle 25–vuotiaista uhreista yli 60 prosenttia on miehiä kun vanhemmiten osuus laskee lähemmäs 50 prosenttia. Aivan vanhimpia ikäryhmiä lukuun ottamatta pahoinpitelyjen uhreista yli puolet on miehiä. Miesuhreista 44 prosenttia oli alle 25–vuotiaita kun naisuhreista alle 25–vuotiaita oli 35 prosenttia.

Henkirikosten yritysten uhreista noin 80 prosenttia on miehiä. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön uhreista tyttöjä on vajaat 90 prosenttia ja raiskausrikosten uhreista naisia on yli 95 prosenttia.

Kuvio 8. Eräiden rikosten uhrit 2019

Selvitetyissä rikoksissa, jolloin uhrin lisäksi myös epäilty on tiedossa, uhri oli syntyperältään suomalaistaustainen 92,8 prosentissa tapauksista (Taulukko 6). Tämä on 1,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna. Seksuaalirikosten uhri oli 94,7 prosentissa tapauksista suomalaistaustainen. Tämä on 0,3 prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän.

Epäillyistä suomalaistaustaisia oli 88,8 prosenttia, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Seksuaalirikoksien osalta suomalaistaustaisten epäiltyjen osuus laski 4,8 prosenttiyksikköä 72,8 prosenttiin.

Suomalaistaustaiseen uhriin kohdistuneessa rikoksessa myös epäilty oli suomalaistaustainen 91,6 prosentissa tapauksista. Seksuaalirikosten osalta osuus oli 74,8 prosenttia. Osuus on runsaat 4 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuonna 2018.

Vuonna 2019 ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen osuus ulkomaalaisaustaisiin kohdistuneissa rikoksissa laski alle puoleen. Osuus oli nyt 47,9 prosenttia kun se vuotta aiemmin oli 53,2.

Taulukko 6. Eräiden selvitettyjen rikosten uhrien ja syylliseksi epäiltyjen syntyperä 2019

Uhrin syntyperä/rikos		Epäillyn syntyperä
		Syntyperä yhteensä	Suomalais- taustainen yhteensä	Ulkomaalais- taustainen yhteensä
Syntyperä yhteensä	Yhteensä	16 188	14 372	1 816
	Pahoinpitelyrikokset	10 794	9 626	1 168
	Seksuaalirikokset	901	656	245
	Muut rikokset	4 493	4 090	403
Suomalais- taustainen yhteensä	Yhteensä	15 018	13 763	1 255
	Pahoinpitelyrikokset	9 948	9 190	758
	Seksuaalirikokset	853	638	215
	Muut rikokset	4 217	3 935	282
Ulkomaalais- taustainen yhteensä	Yhteensä	1 170	609	561
	Pahoinpitelyrikokset	846	436	410
	Seksuaalirikokset	48	18	30
	Muut rikokset	276	155	121

2.2 Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt

Noin 30 prosenttia epäillystä epäiltynä useammasta rikoksesta

Vuonna 2019 selvitettyihin 275 000 rikoslakirikokseen epäiltiin syylliseksi yhteensä 300 400 henkilöä, mikä on noin prosentin enemmän kuin edellisvuonna. Sama henkilö voi olla epältynä useammasta rikoksesta ja yhteen rikokseen voi olla useampia epäiltyjä. Epäillyistä miehiä oli 240 700, mikä on 0,3 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Naisepäiltyjen määrä kasvoi 3,3 prosenttia. Heitä oli nyt 59 700. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä naisia oli 19,9 prosenttia. Naisten osuus epäillyistä on viime vuosina vaihdellut 17 ja 20 prosentin välillä.

Tilastokeskus julkaisee tietoja vain selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä. Esitutkintaviranomainen kirjaa rikoksen selvitetyksi kun esitutkinnan katsotaan valmistuneen ja juttu voidaan siirtää syyttäjälle syyteharkintaan. Epäily ei tarkoita että syyttäjä nostaa syytteen tai henkilö tuomitaan rikoksesta.

Epäiltyjä voidaan tarkastella myös vuoden törkeimmän rikoksen eli ns. päärikoksen mukaan. Näin tarkasteltuna rikoslakirikoksiin epäiltyjä on 124 800. Eli yksi henkilö on epäiltynä keskimäärin 2,4 rikosesta. Miehet ovat epäiltynä keskimäärin 2,5 rikoksesta ja naiset 2,1 rikoksesta. Sekä miehillä että naisilla rikokset näyttävät keskittyvän entistä harvemmille, sillä molemmilla epäiltyjen rikosten lukumäärä epäiltyä kohti on noussut vuodesta 2006.

Määrällisen eron lisäksi miesten ja naisten rikollisuus poikkeaa siten, että naisilla pahoinpitelyjen, rattijuopumusten ja vahingontekojen osuudet ovat miehiin verrattuna pieniä. Kuitenkin naisten osuus pahoinpitelyihin syylliseksi epäillyistä on noussut vuoden 1980 alle 10 prosentista noin 20 prosenttiin. Naisten tyypillisimpiä rikoksia ovat myymälävarkaudet ja –näpistykset, petokset, kavallutkset ja väärennykset.

Alaikäisten ja nuorten, alle 21–vuotiaiden osuus epäillyistä on hieman alle viidennes.

Valtaosa rikoksiin syylliseksi epäillyistä, 69,4 prosenttia oli epäiltynä vain yhdestä rikoslakirikoksesta vuonna 2019. Edellisvuonna luku oli 70,6 prosenttia. Kahdesta rikoksesta oli epäiltynä 14,4 prosenttia. Yli kahdesta rikoksesta epäiltynä oli 16,2 prosenttia syylliseksi epäillyistä.

Kuvio 9. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt rikosten määrän mukaan 2019, %

Taulukoissa 7. ja 8. on esitetty rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjä ikäluokittain väestöön suhteutettuna. Törkeimmän rikoksen mukaan tarkasteltuna henkilö on epäiltynä vain kerran vuoden aikana. Taulukoiden perusteella rikokset keskittyvät entistä pienemmälle tekijäjoukolle.

Taulukko 7. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt törkeimmän rikoksen mukaan 2010-2019, osuus 1 000 väestössä olevaa kohti

		2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019
Sukupuoli yhteensä	Yhteensä	33	33	31	30	28	27	25	23	23	23
	0 - 14	8	9	7	6	5	5	6	6	6	6
	15 - 17	62	64	55	52	49	47	43	44	43	43
	18 - 20	91	93	88	86	80	78	76	71	75	74
	21 - 24	71	72	67	66	62	61	57	54	56	54
Mies	Yhteensä	52	52	48	46	44	43	40	36	37	35
	0 - 14	11	12	10	9	8	8	8	9	8	9
	15 - 17	93	96	84	80	77	72	65	69	67	67
	18 - 20	139	139	131	129	119	118	115	110	115	114
	21 - 24	109	110	104	101	95	94	87	83	87	82
Nainen	Yhteensä	14	15	14	13	13	12	12	10	10	10
	0 - 14	5	5	4	4	3	3	3	3	3	3
	15 - 17	30	31	25	23	20	20	19	18	17	17
	18 - 20	42	45	44	42	39	37	34	31	34	33
	21 - 24	30	31	29	30	28	27	26	24	24	24

Taulukko 8. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt rikoksen mukaan 2010-2019, osuus 1 000 väestössä olevaa kohti

		2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019
Sukupuoli yhteensä	Yhteensä	69	69	64	62	59	58	57	54	54	54
	0 - 14	13	14	11	10	9	8	8	9	9	10
	15 - 17	122	126	109	103	98	91	84	82	80	83
	18 - 20	208	214	201	198	185	185	180	199	178	175
	21 - 24	183	175	167	165	152	156	152	148	156	154
Mies	Yhteensä	115	115	106	102	97	95	92	89	88	88
	0 - 14	18	20	15	14	13	12	12	14	12	14
	15 - 17	194	202	177	167	161	149	134	134	128	134
	18 - 20	332	340	320	314	290	293	279	332	284	272
	21 - 24	290	279	268	261	241	250	239	234	246	237
Nainen	Yhteensä	25	26	23	24	23	23	22	20	21	21
	0 - 14	8	8	6	5	4	4	4	5	5	5
	15 - 17	46	47	39	37	33	31	31	28	29	30
	18 - 20	79	82	77	77	76	72	75	60	65	71
	21 - 24	71	67	62	64	60	58	60	58	61	66

Kaikista rikoksiin ja rikkomuksiin syylliseksi epäillyistä 6 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Vuonna 2006 vastaava osuus oli 16 prosenttia. Läheskään kaikissa tapauksissa humalatilaa ei tutkita. Esimerkiksi automaattisen liikennevalvonnan yhteydessä humalatilaa ei seurata.

Rikoslakirikoksiin epäillyistä 13 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena ja 11 prosenttia huumaavan aineen vaikutuksen alaisena. Alkoholin osuus päihteenä on laskenut ja huumaavien aineiden noussut. Vuonna 2006 alkoholin vaikutuksen alaisena oli 22 prosenttia ja huumaavien aineiden alaisena 4 prosenttia epäillyistä. Henkeen ja terveyteen kohdistuneisiin rikoksiin epäillyistä 36 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena kun vuonna 2006 vastaava osuus oli 60 prosenttia.

2.3 Kansalaisuus ja syntyperä

Ulkomaalaisten epäiltyjen määrä kasvussa

Vuonna 2019 rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltiin 34 300 ulkomaan kansalaista. Tämä on vajaat 200 (0,5 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2018. Suomalaisten epäiltyjen määrä oli 2 600 (1 prosentti) suurempi kuin edellisvuonna. Ulkomaalaisista epäillyistä 55,1 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Osuus on 0,8 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisvuonna.

Manner-Suomessa ulkomaalaisten osuus epäillyistä oli suurin Etelä-Karjalan maakunnassa. Siellä ulkomaalaisten osuus oli 21,9 prosenttia. Seuraavaksi suurimmat ulkomaalaisten osuudet olivat Uudellamaalla, 19,6 prosenttia ja Kymenlaaksossa 16,9 prosenttia.

Kaksoiskansalaiset, joilla toinen kansalaisuus on Suomi, tilastoidaan suomalaisiksi. Henkilön vakituinen asuinpaikka määräytyy henkilön kotikunnan perusteella. Turisteilla, turvapaikanhakijoilla ja muilla maassa tilapäisesti oleskelevilla ei ole kotikuntaa Suomessa. Tilastokeskus tilastoi epäiltyjen tietoja ainoastaan selvitetyiksi merkityistä rikoksista. Tilastoissa henkilö voi esiintyä epäiltynä useamman kerran vuoden aikana.

Kuvio 10. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjen ulkomaan kansalaisten lukumäärä, osuus epäillyistä sekä vakituisesti Suomessa asuvien osuus 2009–2019

Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä ulkomaiden kansalaisista suurimman ryhmän muodostivat virolaiset. Heitä oli 8 900, mikä on yhtä paljon kuin vuonna 2018. Muita maita, joiden kansalaisia oli epäiltynä yli tuhat, olivat Venäjä (4 600), Irak (3 200), Ruotsi (1 800), Romania (1 500) ja Somalia (1 000). Edellisvuoteen verrattuna esimerkiksi Irakilaisten määrä kasvoi 3,5 prosenttia ja somalialaisten väheni 5,7 prosenttia. Ruotsalaisten määrä väheni 12,3 prosenttia ja romanialaisten 9,3 prosenttia.

Romanialaisista vain 18,9 prosenttia asui vakituisesti Suomessa. Myös venäläisistä epäillyistä alle puolet asui vakituisesti Suomessa. Heistä 32,5 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Virolaisista hieman yli puolet asui vakituisesti Suomessa. Somaleista 95 prosenttia ja irakilaista 70,4 prosenttia asui vakituisesti Suomessa.

Ulkomaalaisista epäillyistä 87,6 prosenttia oli miehiä. Suomalaisista epäillyistä 79,2 prosenttia oli miehiä. Ulkomaalaiset ovat myös hieman suomalaisia vanhempia. Ulkomaalaisista epäillyistä noin 11 prosenttia on alle 21–vuotiaita ja alle 30–vuotiaita on noin 40 prosenttia. Suomalaisista epäillyistä alle 21–vuotiaita on 19 prosenttia ja alle 30–vuotiaita 46 prosenttia.

Syntyperä

Rikoslakirikoksiin epäillyistä suomalaistaustaisia oli 256 400 (85,4 prosenttia). Suomalaistaustaisten osuus on kymmenessä vuodessa laskenut 4,1 prosenttiyksikköä. Suomalaistaustaisista epäillyistä noin 96 prosenttia on syntynyt Suomessa.

Ulkomaalaistaustaisia epäiltyjä oli yhteensä 31 500 (10,5 prosenttia). Ulkomaalaistaustaisista epäillyistä 10 prosenttia on syntynyt Suomessa. Täällä syntyneiden osuus ulkomaalaistaustaisista epäillyistä on noussut kymmenessä vuodessa runsaat noin 6 prosenttiyksikköä.

Itäeurooppalaistaustaisten epäiltyjen osuus ulkomaalaistaustaisista epäillyistä on kymmenessä vuodessa laskenut 26 prosentista 19 prosenttiin. Vastaavasti pohjoiseurooppalaistaustaisten osuus on noussut runsaasta 19 prosentista 24 prosenttiin. Länsiaasialaistaustaisten osuus on noussut runsaasta 11 prosentista vajaaseen 17 prosenttiin.

Taulukko 9. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt ulkomaalaistaustaiset taustamaanosan mukaan 2009-2019

	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019
Yhteensä	23564	25539	27449	27971	27371	28440	29089	29244	28900	31103	31549
Pohjois-Afrikka	957	1197	1231	1162	965	1039	1052	997	1104	1026	1007
Saharan eteläpuolinen Afrikka	3349	3534	3782	3454	3750	4367	4617	4578	3997	4140	4209
Amerikka	477	505	504	504	457	509	519	556	553	486	435
Itä-Aasia	302	187	400	328	194	237	212	195	160	187	222
Länsi-Aasia	2678	2758	2971	3047	3218	3419	3610	3734	4065	4760	5190
Kaakkois-Aasia ja Oseania	985	904	936	1049	1146	1036	961	1128	913	959	925
Itä-Eurooppa	6103	5915	6299	6369	5915	5924	6027	5841	5943	5932	5895
Pohjois-Eurooppa	4423	5925	6396	6768	6524	6478	6450	6561	6600	7731	7621
Etelä-Eurooppa	1665	1548	1507	1542	1490	1527	1536	1394	1394	1393	1309
Länsi-Eurooppa	2235	2515	2591	2771	2492	2506	2497	2537	2625	2788	2757
Tuntematon	390	551	832	977	1220	1398	1608	1723	1546	1701	1979

Syntyperältään tuntemattomia oli 12 400 (4,1 prosenttia). Tuntemattomien osuus on pysynyt suurin piirtein samana, mutta lukumäärä on vähentynyt.

Suomen väestöstä ulkomaalaistaustaisia oli vuonna 2018 yhteensä 7,3 prosenttia.

Suomalaistaustaiseksi lasketaan henkilö, jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. Henkilö on ulkomaalaistaustainen, jos hänen molemmat vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla. Syntyperätietoa ei ole saada turisteilta tai muilta Suomen väestöön kuulumattomilta.

2.4 Epäiltyjen taustat

Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä noin 26 prosenttia kuului väestön alimpaan tulodesiiliin käytettävissä olevien rahatulojen mukaan tarkasteltuna. Yli puolet epäillyistä kuuluu kolmeen alimpaan tulodesiiliin. Näihin alimpiin tulodesiileihin kuuluvien osuus on kymmenessä vuodessa noussut 53,1 prosentista 56,8 prosenttiin.

Naisepäillyt ovat hieman miehiä parempituloisia. Heistä kolmeen alimpaan tulodesiiliin kuului vuonna 2019 yhteensä 48,1 prosenttia kun miehillä vastaava luku oli 58,9 prosenttia.

Suhteellisesti eniten ylimpään tulokymmenykseen kuuluvia epäiltyjä oli liikennerikoksiin ja –rikkomuksiin sekä työrikoksiin ja veropetoksiin syylliseksi epäillyissä.

Pääasiallisen toiminnan mukaan tarkasteltuna epäillyistä työttömänä oli vajaat 26 prosenttia kun koko väestöstä työttömiä oli alle 5 prosenttia. Epäillyistä työllisiä oli runsaat 28 prosenttia kun väestöstä vajaat 48 prosenttia oli työllisiä.

Epäillyistä yli puolella ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai tohtorin tutkinto oli vain runsaalla 5 prosentilla epäillyistä.

Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2019, tietoon tullut rikollisuus. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 029 551 3252, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 14.5.2020