Etusivu > Tilastot > Rikos- ja pakkokeinotilasto > 2020 > 13 > 1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen

1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen

Varkaudet, petokset ja kiristysrikokset kasvussa vuonna 2020

1.1. Tiivistelmä

Viranomaisten tietoon tuli vuonna 2020 yhteensä 686 000 rikosta ja rikkomusta, mikä on 16,2 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kaikista rikoksista ja rikkomuksista 543 400 oli rikoslakirikoksia. Näiden määrä kasvoi 20 prosenttia edellisvuodesta. Suurin osa rikoslain ulkopuolella olevista rikkomuksista muodostuu liikennerikkomuksista, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomisesta ja ajoneuvorikkomuksesta. Tieliikennelaki uudistui 1.6.2020, ja uudistuksen myötä eräistä liikennerikkomuksista seuraa sakkomääräyksen sijaan hallinnollinen seuraamus. Tästä syystä liikennerikkomusten määrä rikostilastoissa on laskenut huomattavasti.

Kuvio 1 Rikoslakirikoksien määrä 1980–2020

*Vuoden 2016 sakkolakiuudistuksen jälkeen kaikkia liikennerikoksia ei ilmoiteta syyttäjälle

Valtaosa rikoksista ja rikkomuksista on poliisin kirjaamia. Poliisin tietoon tuli vuoden 2020 aikana 676 600 rikosta ja rikkomusta, mikä on 16 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Rikoslakirikosten määrä kasvoi 20,9 prosenttia. Niitä tuli tietoon 536 600.

Tullin tietoon tuli 6 500 rikosta ja rikkomusta, joista 5 100 oli rikoslakirikosta. Rajavartiolaitoksen tietoon tuli yhteensä 3 000 rikosta ja rikkomusta, joista rikoslakirikoksia oli 1 700. Tullin tietoon tulleet rikokset ja rikkomukset vähenivät 17,5 prosenttia ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet vähenivät 45 prosenttia.

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 2020 aikana yhteensä 507 800 rikosta ja rikkomusta, mikä on 22 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Rikoslakirikoksia selvitettiin 313 400, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

1.2 Omaisuusrikokset

Tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä kasvoi 18,7 prosenttia

Vuonna 2020 omaisuusrikoksia tuli tietoon 256 500, mikä on 18,7 prosenttia edellisvuotta enemmän. Omaisuusrikoksia on tullut tietoon enemmän viimeksi vuonna 2011, jolloin ilmoitettiin 259 800 omaisuusrikosta.

Varkausrikoksia (RL 28:1–3) ilmoitettiin 139 100, mikä on vajaat 10 prosenttia (12 200 tapausta) enemmän kuin vuonna 2019. Varkauksista törkeitä (RL 28:2) oli 2 600, mikä on vajaat 7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Näpistysten (RL 28:3) määrä kasvoi vajaat 8 prosenttia (4 900 tapausta) ja perusmuotoisten varkauksien (RL28:1) määrä kasvoi runsaat 12 prosenttia (7 500 tapausta) edellisvuodesta. Näpistyksiä ilmoitettiin 67 800 ja varkauksia 68 600. 2000–luvun alkuun verrattuna varkausrikoksien määrä on laskenut noin 30 prosenttia.

Kaikista varkausrikoksista myymälävarkauksia ja –näpistyksiä oli 52 500, mikä on 9,9 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Kuvio 2. Varkausrikokset 2000–2020

Vuonna 2020 murtoja (luvatta tunkeutuen tehty varkaus, törkeä varkaus, näpistys) tuli tietoon 34 800, mikä on 4 900 tapausta (16,4 prosenttia) enemmän kuin edellisvuonna. Murtorikosten määrä on ollut muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta laskussa koko 2010–luvun. Erityisen paljon ovat vähentyneet ajoneuvomurrot, niiden määrä on lähes puolittunut. Vuonna 2020 ajoneuvomurtoja kirjattiin 8 800, mikä on 1 300 enemmän kuin edellisvuonna.

Asuntomurtoja ilmoitettiin vajaat 3 400 eli yhtä paljon kuin edellisvuonna. Vapaa-ajanasuntomurtoja tuli ilmi vajaat 1 400, mikä on vajaat 14 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Näiden rikosten määrät vaihtelevat vuosittain paljon, mutta yleinen trendi 2010–luvulla on ollut laskeva.

Kuvio 3. Murrot kohteen mukaan 2009–2020

Moottorikulkuneuvon käyttövarkauksia (RL 28:9), moottorikulkuneuvon luvattomia käyttöjä ja moottorikulkuneuvon anastuksia ilmoitettiin 6 200, mikä on vajaat 9 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Taulukko 1. Moottorikulkuneuvon käyttövarkauksien RL 28:9 kohteet vuosina 2011-2020

	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020
Yhteensä	9 464	6 821	6 126	5 953	5 878	5 253	4 868	4 540	4 333	4 741
Auto	5 996	4 335	3 645	3 511	3 712	3 253	2 937	2 893	2 758	2 906
Mopo	2 116	1 631	1 560	1 524	1 240	1 088	929	795	776	795
Moottoripyörä	1 021	629	656	681	722	694	770	623	562	713
Vene/alus	32	31	34	19	19	21	34	22	20	34
Muu moottorikulkuneuvo	299	195	231	218	185	197	198	207	217	293

Ryöstöjä (RL 31:1-2, 2a) kirjattiin 2 000, mikä on hieman yli 10 prosenttia edellisvuotta enemmän. Ryöstöistä törkeitä oli 448, mikä on 101 tapausta enemmän kuin vuonna 2019. Ryöstöistä lähes kaksi kolmannesta tapahtuu yleisellä paikalla.

Vahingontekoja ilmoitettiin 33 400, mikä on lähes 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Eniten vähenivät yleisellä paikalla tehdyistä vahingonteoista tehdyt ilmoitukset. Ne vähenivät lähes vajaalla kuudella prosentilla. Yksityisessä paikassa tehdyt vahingonteot puolestaan lisääntyivät 18 prosentilla.

Ilmoitettujen petosten (RL 36:1–3) määrä on ollut kasvussa muutaman vuoden ajan. Niitä ilmoitettiin 34 000, mikä on 5 400 tapausta (18,4 prosenttia) edellisvuotta enemmän. Maksuvälinepetoksia (RL 37:8–11) ilmoitettiin 7 400, mikä on vajaat 1 100 tapausta (16,9 prosenttia) enemmän kuin edellisvuonna.

Maakunnittain tarkasteltuna omaisuusrikoksia tuli eniten ilmi Uudellamaalla sekä lukumääräisesti että väkilukuun suhteutettuna. Rikokset tilastoidaan tekokunnan, ei epäillyn asuinkunnan mukaan, joten turistien ja muiden vierailijoiden tekemät rikokset näkyvät kyseisen maakunnan luvuissa.

Taulukko 2. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2020

	Omaisuusrikokset	Varkaus 28:1	Törkeä varkaus 28:2	Näpistys 28:3	Asuntomurto	Vapaa-ajan asuntomurto	Ryöstöt	Vahingonteot
Koko maa	4 688	1 242	48	1 227	61	25	36	604
Uusimaa	5 959	1 746	66	1 576	71	10	58	730
Varsinais-Suomi	4 445	1 363	46	1 091	58	25	30	538
Satakunta	3 954	1 103	52	1 021	71	27	20	630
Kanta-Häme	3 758	1 064	57	918	65	28	26	594
Pirkanmaa	4 634	1 256	50	1 255	64	27	30	563
Päijät-Häme	5 161	1 607	43	1 132	51	40	28	599
Kymenlaakso	4 212	1 157	72	1 069	89	46	27	594
Etelä-Karjala	4 086	1 027	35	956	39	28	17	589
Etelä-Savo	3 197	772	33	804	60	60	16	510
Pohjois-Savo	3 556	874	24	1 112	42	39	22	624
Pohjois-Karjala	3 247	791	21	1 012	41	30	21	448
Keski-Suomi	4 148	1 208	48	1 075	66	71	38	550
Etelä-Pohjanmaa	2 243	367	32	669	46	15	21	399
Pohjanmaa	2 810	825	31	820	47	17	18	461
Keski-Pohjanmaa	2 696	412	12	1 127	29	3	24	441
Pohjois-Pohjanmaa	3 557	719	21	1 287	49	19	37	524
Kainuu	3 179	527	22	1 250	43	18	13	614
Lappi	3 424	700	38	1 030	52	24	20	569
Ahvenanmaa - Åland	2 028	388	40	491	66	17	10	621

1.3 Väkivalta- ja seksuaalirikokset

Tietoon tulleet raiskausrikokset laskussa vuonna 2020

Epäillyistä henkirikoksista kirjattiin 86 ilmoitusta. Tämä on 14 tapausta enemmän kuin vuonna 2019, joka oli alhaisin luku 2000-luvulla. Henkirikosten määrä on ollut pääosin laskusuunnassa. Vuosien 2011–2020 aikana niitä on kirjattu keskimäärin 89 vuodessa, kun vuosina 2001–2010 keskiarvo oli 124. Lähes 90 prosenttia henkirikoksesta tapahtui yksityisasunnossa tai muussa yksityisessä paikassa. Vuoden 2015 henkirikosluvuissa on mukana 12 ulkomailla tapahtunutta terroristisessa tarkoituksessa tehtyä murhaa, joita Suomen poliisi tutki. Vuonna 2017 tietoon tulleista henkirikoksista 2 oli terroristisessa tarkoituksessa tehtyä murhaa. Henkirikoksen yrityksistä kirjattiin 383 ilmoitusta, mikä on 54 tapausta edellisvuotta vähemmän.

Pahoinpitelyjä ilmoitettiin vuonna 2020 yhteensä 33 300, mikä on lähes 600 tapausta edellisvuotta vähemmän. Pahoinpitelyjä on kirjattu 2010–luvulla vuosittain keskimäärin 35 000. Perusmuotoisten pahoinpitelyjen määrä väheni 1,9 prosenttia. Niitä ilmoitettiin 23 200. Törkeiden pahoinpitelyjen määrä kasvoi 10,7 prosenttia. Niitä tuli ilmi vajaat 1 800. Lieviä pahoinpitelyjä kirjattiin 8 300, mikä on 3,3 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vuoden 2011 alussa voimaan tullut lainmuutos lisäsi vuonna 2011 kirjattujen pahoinpitelyjen määrää huomattavasti. Lainmuutoksen myötä alaikäiseen tai läheiseen kohdistetut lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Vuonna 2011 pahoinpitelyrikoksia kirjattiin 40 200.

Raiskauksia (raiskaus, törkeä raiskaus, raiskaus 3. mom) tuli tietoon 1 450, mikä on 1,8 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Raiskausrikoksista lähes 90 prosenttia tapahtui yksityisasunnossa tai muussa yksityisessä paikassa. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli tietoon 1 770, mikä on 3,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Laki törkeästä lapsenraiskauksesta tuli voimaan 15.4.2019. Törkeästä lapsenraiskauksesta tehtiin 68 ilmoitusta vuoden 2020 aikana. Tilastossa törkeät lapsenraiskaukset on esitetty yhdessä lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevien lukujen kanssa. Lisäksi ilmoitettiin 1 172 muuta seksuaalirikosta. Näistä ilmoituksista 555 tehtiin seksuaalisesta ahdistelusta, mikä on 37 tapausta enemmän kuin vuonna 2019. Seksuaalinen ahdistelu lisättiin rikoslakiin 1.9.2014. Tietoon tulleiden raiskausten ja lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin. Yksittäiset ilmoitukset voivat sisältää usean osateon käsittäviä tapahtumasarjoja.

Taulukko 3. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2020

	Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset	Henkirikokset ja niiden yritykset	Pahoinpitely 21:5	Törkeä pahoinpitely 21:6	Lievä pahoinpitely 21:7
Koko maa	650	8	421	32	150
Uusimaa	742	10	511	34	146
Varsinais-Suomi	606	8	372	23	161
Satakunta	639	5	413	30	140
Kanta-Häme	548	7	305	30	167
Pirkanmaa	591	7	359	29	159
Päijät-Häme	542	10	333	33	131
Kymenlaakso	583	8	356	40	137
Etelä-Karjala	574	7	334	28	180
Etelä-Savo	600	6	326	34	198
Pohjois-Savo	672	13	351	31	224
Pohjois-Karjala	471	8	304	20	107
Keski-Suomi	738	8	516	36	141
Etelä-Pohjanmaa	587	7	397	39	111
Pohjanmaa	535	7	354	32	114
Keski-Pohjanmaa	628	15	372	49	169
Pohjois-Pohjanmaa	582	6	398	28	124
Kainuu	826	8	544	45	170
Lappi	629	7	374	25	173
Ahvenanmaa - Åland	727	3	478	33	163

Maakunnan väkilukuun suhteutettuna seksuaalirikoksia tuli eniten ilmi Keski-Suomessa, 100 tapausta 100 000 asukasta kohden. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttö tuli väkilukuun suhteutettuna eniten ilmi Satakunnassa. Siellä tuli ilmi 120 lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä eli 56 tapausta sataatuhatta asukasta kohden.

Taulukko 4. Seksuaalirikokset maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2020

	Seksuaalirikokset	Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö	Raiskaus	Muut seksuaalirikokset
Koko maa	80	32	26	21
Uusimaa	87	34	27	25
Varsinais-Suomi	55	21	21	14
Satakunta	97	56	17	24
Kanta-Häme	68	18	28	22
Pirkanmaa	74	27	31	17
Päijät-Häme	57	20	27	11
Kymenlaakso	76	27	18	31
Etelä-Karjala	71	37	24	10
Etelä-Savo	55	20	26	9
Pohjois-Savo	66	18	26	22
Pohjois-Karjala	54	20	21	13
Keski-Suomi	100	45	26	29
Etelä-Pohjanmaa	94	35	28	30
Pohjanmaa	92	53	19	19
Keski-Pohjanmaa	32	7	15	10
Pohjois-Pohjanmaa	81	34	30	18
Kainuu	61	20	22	20
Lappi	67	21	28	18
Ahvenanmaa - Åland	83	37	33	13

1.4 Liikennerikokset ja -rikkomukset

Vuonna 2020 erilaisia liikennerikoksia kirjattiin 132 400, mikä on 19,7 prosenttia edellisvuotta enemmän. Lisäksi kirjattiin 129 500 liikennerikkomusta, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomista ja ajoneuvorikkomusta. Kaikista liikennerikoksista ja rikkomuksista 157 400 oli ylinopeuksia. Niiden määrä väheni 53 prosenttia edellisvuodesta. Tieliikennelaki uudistui 1.6.2020, ja uudistuksen myötä eräistä liikennerikkomuksista seuraa sakkomääräyksen sijaan hallinnollinen seuraamus. Tästä syystä liikennerikkomusten määrä rikostilastoissa väheni huomattavasti.

Vuonna 2020 rattijuopumuksia kirjattiin 20 200, mikä on 1 700 tapausta (9,3 prosenttia) enemmän kuin edellisvuonna. Perusmuotoisia rattijuopumuksia (RL 23:3) kirjattiin 13 300, mikä on runsaat 13 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Törkeitä rattijuopumuksia (RL 23:4) kirjattiin 6 900, mikä on vajaat 3 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Kuvio 4. Rattijuopumukset 1980–2020

Törkeistä rattijuopumuksissa alkoholi on päihteenä edelleen noin 90 prosentissa tapauksista, mutta perusmuotoisista rattijuopumuksista kolme neljästä aiheutuu muista huumaavista aineista.

Kuvio 5. Rattijuopumukset päihteen mukaan 2003–2020 (Kuviota korjattu 12.5.2021)

Vesi-, ilma- ja junaliikennejuopumuksia tilastoitiin runsaat 200, mikä on noin 15 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Moottorittomalla ajoneuvolla tehtyjä liikennejuopumuksia kirjattiin 39.

1.5 Huumausaine- ja alkoholirikokset

Tilastoidut huumausainerikokset edelleen kasvussa

Huumausainerikoksia kirjattiin yhteensä 37 100, mikä on 14,8 prosenttia edellisvuotta enemmän. Törkeitä huumausainerikoksia tuli ilmi 1 450, mikä on 100 tapausta edellisvuotta vähemmän. Huumausaineen käyttörikoksia kirjattiin 23 800, mikä on 2 700 tapausta (12,9 prosenttia) edellisvuotta enemmän.

Alkoholirikoksia (RL 50a) ja rikkomuksia tuli ilmi 1 400 tapausta. Tämä on vajaat 22,3 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Kuvio 6. Alkoholi- ja huumausainerikoksia 2000–2020

Päihderikoksia tilastoitaessa useamman osateon käsittävät rikokset on merkitty yhtenä. Päihderikokset ovat sen kaltaisia, että ne tulevat yleensä ilmi vain poliisin, tullin tai rajavalvontaviranomaisten toiminnan tuloksena ja valtaosa rikoksista jää piiloon.

1.6 Muut rikokset ja rikkomukset

Kotirauhan ja viestintärauhan (RL 24:1–2) rikkomisesta kirjattiin 5 100 ilmoitusta, mikä on 400 tapausta edellisvuotta enemmän. Julkisrauhan rikkomisesta (RL 24:3-4) kirjattiin 110 ilmoitusta. Salakatselusta tehtiin 390 ilmoitusta, mikä on 20 tapausta edellisvuotta vähemmän.

Laittomia uhkauksia kirjattiin 9 800, kunnianloukkauksia 5 000 ja vainoamisia runsaat 700. Laittomien uhkauksien määrä kasvoi 5 prosenttia ja kunnianloukkausten 9 prosenttia.

Identiteettivarkaudesta kirjattiin 4 300 ilmoitusta, mikä on 9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä tehtiin 21 100 ilmoitusta. Tämä on 20 700 enemmän kuin edellisvuonna. Määrän kasvu johtuu tietomurtojen seurauksena levitetyistä tiedoista.

Työrikoksia (RL 37) ilmoitettiin runsaat 300, mikä on noin 20 tapausta edellisvuotta vähemmän. Ympäristörikoksia (RL 48) puolestaan kirjattiin runsaat 500, mikä on noin 60 tapausta edellisvuotta enemmän.

1.7 Rikosten selvittäminen

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 2020 aikana yhteensä 507 800 rikosta ja rikkomusta, mikä on 22 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Lasku johtuu lähinnä liikennerikosten ja rikkomusten määrän laskusta. Tieliikennelaki uudistui 1.6.2020, ja uudistuksen myötä eräistä liikennerikkomuksista seuraa sakkomääräyksen sijaan hallinnollinen seuraamus. Tästä syystä liikennerikkomusten määrä rikostilastoissa on laskenut huomattavasti. Rikoslakirikoksia selvitettiin yhteensä 313 400, mikä on runsaat 38 400 tapausta enemmän kuin edellisvuonna. Kaikkien rikosten ja rikkomusten selvitysprosentti oli 74 ja rikoslakirikosten selvitysprosentti oli 57,7. Edellisvuonna vastaavat prosentit olivat 79,2 ja 60,7. Rikosten selvitysprosentti lasketaan tilastovuonna selvitettyjen rikosten osuutena tilastovuonna ilmi tulleista rikoksista. Tästä syystä rikoksien selvitysprosentti voi olla jonain vuonna olla yli 100.

Selvitysprosentti vaihtelee rikostyypeittäin hyvinkin voimakkaasti. Varkauksista (RL 28:1) selvitetään vain noin 15 prosenttia kun näpistyksistä (RL 28:3) selvitetään puolet. Pahoinpitelyjen selvitysprosentti on viime vuosina hieman laskenut. Vuonna 2020 pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti oli 67 kun 2000–luvun alussa se oli 80 prosenttia. Liikennejuopumus-, liikenne- ja päihderikokset saadaan paljastumistavasta johtuen miltei kaikki selvitetyiksi.

Taulukko 5. Eräiden rikosten selvitysprosentti 1986-2020

	1986 - 1990	1991 - 1995	1996 - 2000	2001 - 2005	2006 - 2010	2011 - 2015	2016 - 2019	2020
Rikoslakirikokset	69	58	57	63	67	63	61	58
Varkaus 28:1	25	17	14	15	18	15	15	15
Törkeä varkaus 28:2	39	29	40	41	38	34	33	38
Näpistys 28:3	78	70	67	58	57	56	52	54
Ryöstöt	53	43	42	45	49	53	54	55
Vahingonteot	29	27	27	26	25	22	23	24
Henkirikosten yritykset	95	91	92	94	97	92	90	95
Pahoinpitely 21:5	79	74	76	80	81	76	65	69
Törkeä pahoinpitely 21:6	85	84	83	87	88	84	79	82
Lievä pahoinpitely 21:7	95	86	79	75	73	72	61	59
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö	91	84	88	82	86	75	60	55
Raiskaus	63	56	57	63	66	70	65	83

Alhaisimmat rikoslakirikosten selvitysprosentit olivat Itä-Uudenmaan ja Helsingin poliisilaitoksilla. Toisaalta Helsingin poliisilaitoksen tietoon tuli eniten rikoksia, yhteensä 92 900. Tämä on noin 17 000 enemmän kuin Sisä-Suomen poliisilaitoksen, jonka tietoon tuli toiseksi eniten rikoksia.

Kuvio 7. Rikoslakirikosten selvitysprosentit viranomaisittain 2018–2020

Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2020, tietoon tullut rikollisuus. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 029 551 3252, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

---

Päivitetty 12.5.2021