Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

2. Rikoksien uhrit ja selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt

2.1. Rikosten asianomistajat ja uhrit

Tilastoissa rikoksen uhri ja asianomistaja eivät ole välttämättä sama henkilö. Esimerkiksi alaikäiseen kohdistuneessa pahoinpitelyssä rikoksen varsinainen uhri on lapsi, mutta hänen huoltajansa merkitään yleensä asianomistajaksi.

Vuonna 2020 ilmoitettiin 543 400 rikoslakirikosta. Näihin asianomistajiksi kirjattiin yhteensä 351 900 henkilöä sekä 116 900 yritystä tai oikeushenkilöä. Kaikilla rikoksilla ei välttämättä ole asianomistajaa.

Kuvio 8. Rikoslakirikosten asianomistajat ikäryhmittäin 2006–2020

Kuvio 8. Rikoslakirikosten asianomistajat ikäryhmittäin 2006–2020

2010-luvulla rikoslakirikosten henkilöasianomistajien määrä on vaihdellut 312 100 (vuonna 2011) ja 280 200 (vuonna 2018) välillä. Viime vuosina eniten kasvussa on ollut alle 15-vuotiaiden asianomistajien määrä. Vuoteen 2010 verrattuna ikäryhmän asianomistajien määrä on kasvanut 5 100 tapauksella (42 prosentilla). Kasvu johtuu lähinnä henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista. Muutoksen taustalla voi vaikuttaa mm. vuonna 2015 voimaan tullut lastensuojelulain muutos. Sama lainmuutos saattaa selittää myös 30-39-vuotiaiden asianomistajien määrän kasvua.

Vuoteen 2019 verrattuna kasvua oli erityisen paljon 21–64–vuotiaiden asianomistajien kohdalla. Tämä kasvu johtuu osittain kiristysrikoksien ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisesten määrän kasvusta.

Sekä mies- että naisasianomistajilla ikäjakauma on kehittynyt melko samalla tavalla. Toisaalta vuoteen 2011 verrattuna miesasianomistajien määrä on kasvanut 1 500 (0,8 prosentilla), mutta naisten määrä on kasvanut 38 300 (29,6 prosentilla).

Vuoteen 2011 verrattuna mies asianomistajien osuus asianomistajista on laskenut kaikissa maakunnissa. Suhteellisesti eniten miesten osuus on laskenut Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan maakunnissa.

Taulukko 6. Rikoslakirikosten asianomistajat sukupuolen mukaan maakunnittain vuosina 2011 ja 2020 lukumäärä ja prosentti

  lkm %
Mies Nainen Mies Nainen
2011 2020 2011 2020 2011 2020 2011 2020
Uusimaa 59 093 64 382 43 946 61 643 57,4 51,1 42,6 48,9
Varsinais-Suomi 16 269 14 559 11 210 14 576 59,2 50,0 40,8 50,0
Satakunta 8 290 9 397 5 689 8 290 59,3 53,1 40,7 46,9
Kanta-Häme 4 466 4 636 3 361 4 006 57,1 53,6 42,9 46,4
Pirkanmaa 13 303 16 514 9 669 16 086 57,9 50,7 42,1 49,3
Päijät-Häme 6 843 6 990 4 845 6 281 58,5 52,7 41,5 47,3
Kymenlaakso 6 317 5 535 4 510 4 875 58,3 53,2 41,7 46,8
Etelä-Karjala 4 073 4 009 2 868 3 544 58,7 53,1 41,3 46,9
Etelä-Savo 5 486 3 946 3 592 3 262 60,4 54,7 39,6 45,3
Pohjois-Savo 8 039 6 875 5 269 5 697 60,4 54,7 39,6 45,3
Pohjois-Karjala 4 915 4 096 3 213 3 459 60,5 54,2 39,5 45,8
Keski-Suomi 8 583 9 047 5 985 7 554 58,9 54,5 41,1 45,5
Etelä-Pohjanmaa 4 931 4 159 3 512 3 595 58,4 53,6 41,6 46,4
Pohjanmaa 4 705 4 858 3 120 3 674 60,1 56,9 39,9 43,1
Keski-Pohjanmaa 2 160 1 607 1 550 1 430 58,2 52,9 41,8 47,1
Pohjois-Pohjanmaa 13 160 12 299 8 936 10 051 59,6 55,0 40,4 45,0
Kainuu 2 824 2 476 1 806 1 757 61,0 58,5 39,0 41,5
Lappi 6 135 5 132 4 123 4 041 59,8 55,9 40,2 44,1
Ahvenanmaa - Åland 977 736 703 545 58,2 57,5 41,8 42,5
Koko maa 182 679 184 159 129 439 167 709 58,5 52,3 41,5 47,7
Yritykset

Asianomistajayrityksistä hieman alle puolet toimii tukku- ja vähittäiskaupan sekä moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjauksen päätoimialalla (TOL2008 G). Muita suuremman osuuden toimialoja ovat rahoitus- ja vakuutustoiminta, julkinen hallinto sekä kiinteistöalan toiminta. Y-tunnus on ollut käytössä Tilastokeskukselle tulevassa aineistossa vasta muutaman vuoden ajan, mutta sen käyttö on yleistymässä. Tämä saattaa selittä suurehkoja vuosivaihteluita.

Yritykset ovat asianomistajina lähinnä omaisuusrikoksissa, mutta erityyppiset omaisuusrikokset kohdistuvat eri päätoimialoille. Tukku- ja vähittäiskaupan osuus on ilmeisen suuri (67 prosenttia) varkausrikoksissa, etenkin myymälävarkauksissa ja näpistyksissä. Vahingonteoissa asianomistajana on yleisimmin (30 prosenttia) kiinteistöalan yritys.

Uhrit

Vuonna 2020 tietoon tulleiden rikosten uhreiksi joutui 67 900 henkilöä, mikä on 30,8 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kasvu johtuu tietoon tulleiden kiristysrikosten suuresta määrästä. Uhreista miehiä oli 32 200 ja naisia 35 700. Miesuhrien määrä kasvoi 17,1 prosenttia ja naisuhrien 46,1 prosenttia.

Tieto uhreista saadaan luotettavasti vain tietyistä väkivalta- ja seksuaalirikoksista. Esimerkiksi omaisuusrikoksissa poliisi ei yleensä erikseen erittele rikoksen uhria ja asianomistajia. Erityisesti alaikäisiin kohdistuneissa rikoksissa varsinaisen uhrin lisäksi tämän huoltaja merkitään asianomistajaksi.

Rikosten uhreista noin 55 prosenttia sijoittuu 15–39 –vuotiaiden ikäryhmään. Uhreista alaikäisiä oli 17 prosenttia, mikä on 5 prosenttiyksikköä viimevuotista vähemmän. Miehillä alaikäisten uhrien osuus on laski hieman naisia vähemmän. Vuonna 2009 miesuhreista 16 prosenttia oli alaikäisiä kun parin viime vuoden aikana osuus on ollut noin 20 prosenttia. Naisilla alaikäisten osuus on noussut noin 18 prosentista 20 prosenttiin, mutta vuonna 2020 osuus laski 15 prosenttiin.

Pahoinpitelyrikosten uhreista 8,1 prosenttia (2 700) kuului 18–20 -vuotiaiden ikäryhmään. Miesuhrit ovat naisia hieman nuorempia sillä alle 25–vuotiaista uhreista yli 60 prosenttia on miehiä kun vanhemmiten osuus laskee lähemmäs 50 prosenttia. Aivan vanhimpia ikäryhmiä lukuun ottamatta pahoinpitelyjen uhreista yli puolet on miehiä. Miesuhreista 43 prosenttia oli alle 25–vuotiaita kun naisuhreista alle 25–vuotiaita oli 35 prosenttia.

Henkirikosten yritysten uhreista noin 80 prosenttia on miehiä. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön uhreista tyttöjä on noin 90 prosenttia ja raiskausrikosten uhreista naisia on noin 95 prosenttia.

Kuvio 9. Eräiden rikosten uhrit 2020

Kuvio 9. Eräiden rikosten uhrit 2020

Selvitetyissä rikoksissa, jolloin uhrin lisäksi myös epäilty on tiedossa, uhri oli syntyperältään suomalaistaustainen 92 prosentissa tapauksista (Taulukko 7). Tämä on 0,8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisvuonna. Seksuaalirikosten uhri oli 93,8 prosentissa tapauksista suomalaistaustainen. Tämä on 0,9 prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän.

Epäillyistä suomalaistaustaisia oli 88,7 prosenttia, mikä on 0,1 prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän. Seksuaalirikoksien osalta suomalaistaustaisten epäiltyjen osuus kasvoi 5,5 prosenttiyksikköä 78,3 prosenttiin.

Suomalaistaustaiseen uhriin kohdistuneessa rikoksessa myös epäilty oli suomalaistaustainen 91,6 prosentissa tapauksista. Seksuaalirikosten osalta osuus oli 81,3 prosenttia. Osuus on 6,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2019.

Vuonna 2020 ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen osuus ulkomaalaisaustaisiin kohdistuneissa rikoksissa oli 44,9 prosenttia kun se vuotta aiemmin oli 47,9.

Taulukko 7. Eräiden selvitettyjen rikosten uhrien ja syylliseksi epäiltyjen syntyperä 2020

Uhrin syntyperä/rikos Epäillyn syntyperä
Syntyperä yhteensä Suomalais- taustainen yhteensä Ulkomaalais- taustainen yhteensä
Syntyperä yhteensä Yhteensä 16 490 14 626 1 864
Pahoinpitelyrikokset 10 816 9 570 1 246
Seksuaalirikokset 821 643 178
Muut rikokset 4 853 4 413 440
Suomalais- taustainen yhteensä Yhteensä 15 168 13 897 1 271
Pahoinpitelyrikokset 9 873 9 065 808
Seksuaalirikokset 770 626 144
Muut rikokset 4 525 4 206 319
Ulkomaalais- taustainen yhteensä Yhteensä 1 322 729 593
Pahoinpitelyrikokset 943 505 438
Seksuaalirikokset 51 17 34
Muut rikokset 328 207 121

2.2 Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt

Noin 30 prosenttia epäillystä epäiltynä useammasta rikoksesta

Vuonna 2020 selvitettyihin 313 400 rikoslakirikokseen epäiltiin syylliseksi yhteensä 339 700 henkilöä, mikä on noin 13 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Sama henkilö voi olla epältynä useammasta rikoksesta ja yhteen rikokseen voi olla useampia epäiltyjä. Epäillyistä miehiä oli 273 200, mikä on 13,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Naisepäiltyjen määrä kasvoi 11,3 prosenttia. Heitä oli nyt 66 500. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä naisia oli 19,6 prosenttia. Naisten osuus epäillyistä on viime vuosina vaihdellut 17 ja 20 prosentin välillä.

Tilastokeskus julkaisee tietoja vain selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä. Esitutkintaviranomainen kirjaa rikoksen selvitetyksi kun esitutkinnan katsotaan valmistuneen ja juttu voidaan siirtää syyttäjälle syyteharkintaan. Epäily ei tarkoita että syyttäjä nostaa syytteen tai henkilö tuomitaan rikoksesta.

Epäiltyjä voidaan tarkastella myös vuoden törkeimmän rikoksen eli ns. päärikoksen mukaan. Näin tarkasteltuna rikoslakirikoksiin epäiltyjä on 139 400. Eli yksi henkilö on epäiltynä keskimäärin 2,4 rikosesta. Miehet ovat epäiltynä keskimäärin 2,5 rikoksesta ja naiset 2,1 rikoksesta. Sekä miehillä että naisilla rikokset näyttävät keskittyvän entistä harvemmille, sillä molemmilla epäiltyjen rikosten lukumäärä epäiltyä kohti on noussut vuodesta 2006.

Määrällisen eron lisäksi miesten ja naisten rikollisuus poikkeaa siten, että naisilla pahoinpitelyjen, rattijuopumusten ja vahingontekojen osuudet ovat miehiin verrattuna pieniä. Kuitenkin naisten osuus pahoinpitelyihin syylliseksi epäillyistä on noussut vuoden 1980 alle 10 prosentista noin 20 prosenttiin. Naisten tyypillisimpiä rikoksia ovat myymälävarkaudet ja –näpistykset, petokset, kavallutkset ja väärennykset.

Alaikäisten ja nuorten, alle 21–vuotiaiden osuus epäillyistä on hieman alle viidennes.

Valtaosa rikoksiin syylliseksi epäillyistä, 69 prosenttia oli epäiltynä vain yhdestä rikoslakirikoksesta vuonna 2020. Edellisvuonna luku oli 69,4 prosenttia. Kahdesta rikoksesta oli epäiltynä 14,3 prosenttia. Yli kahdesta rikoksesta epäiltynä oli 16,7 prosenttia syylliseksi epäillyistä.

Kuvio 10. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt rikosten määrän mukaan 2020, %

Kuvio 10. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt rikosten määrän mukaan 2020, %

Taulukoissa 8. ja 9. on esitetty rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjä ikäluokittain väestöön suhteutettuna. Törkeimmän rikoksen mukaan tarkasteltuna henkilö on epäiltynä vain kerran vuoden aikana. Taulukoiden perusteella rikokset keskittyvät entistä pienemmälle tekijäjoukolle.

Taulukko 8. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt törkeimmän rikoksen mukaan 2011-2020, osuus 1 000 väestössä olevaa kohti

  2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Sukupuoli yhteensä Yhteensä 33 31 30 28 27 25 23 23 23 25
0 - 14 9 7 6 5 5 6 6 6 6 7
15 - 17 64 55 52 49 47 43 44 43 43 54
18 - 20 93 88 86 80 78 76 71 75 74 85
21 - 24 71 67 66 62 61 57 54 56 54 63
Mies Yhteensä 52 48 46 44 43 40 36 37 35 40
0 - 14 12 10 9 8 8 8 9 8 9 10
15 - 17 96 84 80 77 72 65 69 67 67 85
18 - 20 139 131 129 119 118 115 110 115 114 129
21 - 24 110 104 101 95 94 87 83 87 82 96
Nainen Yhteensä 15 14 13 13 12 12 10 10 10 11
0 - 14 5 4 4 3 3 3 3 3 3 4
15 - 17 31 25 23 20 20 19 18 17 17 22
18 - 20 45 44 42 39 37 34 31 34 33 39
21 - 24 31 29 30 28 27 26 24 24 24 28

Taulukko 9. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt rikoksen mukaan 2011-2020, osuus 1 000 väestössä olevaa kohti

  2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Sukupuoli yhteensä Yhteensä 69 64 62 59 58 57 54 54 54 61
0 - 14 14 11 10 9 8 8 9 9 10 11
15 - 17 126 109 103 98 91 84 82 80 83 99
18 - 20 214 201 198 185 185 180 199 178 175 200
21 - 24 175 167 165 152 156 152 148 156 154 178
Mies Yhteensä 115 106 102 97 95 92 89 88 88 100
0 - 14 20 15 14 13 12 12 14 12 14 16
15 - 17 202 177 167 161 149 134 134 128 134 162
18 - 20 340 320 314 290 293 279 332 284 272 312
21 - 24 279 268 261 241 250 239 234 246 237 275
Nainen Yhteensä 26 23 24 23 23 22 20 21 21 24
0 - 14 8 6 5 4 4 4 5 5 5 6
15 - 17 47 39 37 33 31 31 28 29 30 34
18 - 20 82 77 77 76 72 76 60 65 71 81
21 - 24 67 62 64 60 58 60 58 61 66 75

Kaikista rikoksiin ja rikkomuksiin syylliseksi epäillyistä 7 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Vuonna 2006 vastaava osuus oli 16 prosenttia. Läheskään kaikissa tapauksissa humalatilaa ei tutkita. Esimerkiksi automaattisen liikennevalvonnan yhteydessä humalatilaa ei seurata.

Rikoslakirikoksiin epäillyistä 11 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena ja 12 prosenttia huumaavan aineen vaikutuksen alaisena. Alkoholin osuus päihteenä on laskenut ja huumaavien aineiden noussut. Vuonna 2006 alkoholin vaikutuksen alaisena oli 22 prosenttia ja huumaavien aineiden alaisena 4 prosenttia epäillyistä. Henkeen ja terveyteen kohdistuneisiin rikoksiin epäillyistä 32 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena kun vuonna 2006 vastaava osuus oli 60 prosenttia.

2.3 Kansalaisuus ja syntyperä

Vuonna 2020 rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltiin 33 800 ulkomaan kansalaista. Tämä on vajaat 500 (1,5 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 2019. Suomalaisten epäiltyjen määrä oli 39 900 (15 prosentti) suurempi kuin edellisvuonna. Ulkomaalaisista epäillyistä 62,6 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Osuus on 7,6 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisvuonna.

Manner-Suomessa ulkomaalaisten osuus epäillyistä oli suurin Uudenmaan maakunnassa. Siellä ulkomaalaisten osuus oli 18,1 prosenttia. Seuraavaksi suurimmat ulkomaalaisten osuudet olivat Etelä-Karjalassa, 12,6 prosenttia ja Pohjanmaalla 10 prosenttia.

Kaksoiskansalaiset, joilla toinen kansalaisuus on Suomi, tilastoidaan suomalaisiksi. Henkilön vakituinen asuinpaikka määräytyy henkilön kotikunnan perusteella. Turisteilla, turvapaikanhakijoilla ja muilla maassa tilapäisesti oleskelevilla ei ole kotikuntaa Suomessa. Tilastokeskus tilastoi epäiltyjen tietoja ainoastaan selvitetyiksi merkityistä rikoksista. Tilastoissa henkilö voi esiintyä epäiltynä useamman kerran vuoden aikana.

Kuvio 11. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjen ulkomaan kansalaisten lukumäärä, osuus epäillyistä sekä vakituisesti Suomessa asuvien osuus 2009–2020

Kuvio 11. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjen ulkomaan kansalaisten lukumäärä, osuus epäillyistä sekä vakituisesti Suomessa asuvien osuus 2009–2020

Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä ulkomaiden kansalaisista suurimman ryhmän muodostivat virolaiset. Heitä oli 9 500, mikä on 600 enemmän kuin vuonna 2019. Muita maita, joiden kansalaisia oli epäiltynä yli tuhat, olivat Irak (3 500), Venäjä (2 800), Ruotsi (1 800), Romania (1 500) ja Somalia (1 200). Edellisvuoteen verrattuna esimerkiksi irakilaisten määrä kasvoi 11,1 prosenttia ja venäläisten väheni 38,2 prosenttia. Ruotsalaisten määrä väheni 1 prosentin ja romanialaisten 4,1 prosenttia.

Romanialaisista 31,6 prosenttia asui vakituisesti Suomessa. Venäläisistä epäillyistä 53,3 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Virolaisista hieman yli puolet asui vakituisesti Suomessa. Somaleista 93,9 prosenttia ja irakilaista 74,8 prosenttia asui vakituisesti Suomessa. Suomessa vakituisesti asuvien ulkomaalaisten epäiltyjen osuus kasvoi 62,6 prosenttiin kun se vuonna 2019 oli 55,1 prosenttia.

Ulkomaalaisista epäillyistä 89 prosenttia oli miehiä. Suomalaisista epäillyistä 79 prosenttia oli miehiä. Ulkomaalaiset ovat myös hieman suomalaisia vanhempia. Ulkomaalaisista epäillyistä noin 11 prosenttia on alle 21–vuotiaita ja alle 30–vuotiaita on noin 40 prosenttia. Suomalaisista epäillyistä alle 21–vuotiaita on 19 prosenttia ja alle 30–vuotiaita 47 prosenttia.

Syntyperä

Rikoslakirikoksiin epäillyistä suomalaistaustaisia oli 293 600 (86,4 prosenttia). Edellisvuoteen verrattuna suomalaistaustaisten epäiltyjen osuus kasvoi 1 prosenttiyksikön. Suomalaistaustaisista epäillyistä noin 96 prosenttia on syntynyt Suomessa.

Ulkomaalaistaustaisia epäiltyjä oli yhteensä 37 200 (10,9 prosenttia). Ulkomaalaistaustaisista epäillyistä 11 prosenttia on syntynyt Suomessa. Täällä syntyneiden osuus ulkomaalaistaustaisista epäillyistä on noussut kymmenessä vuodessa noin 7 prosenttiyksikköä.

Itäeurooppalaistaustaisten epäiltyjen osuus ulkomaalaistaustaisista epäillyistä on kymmenessä vuodessa laskenut 26 prosentista 17 prosenttiin. Vastaavasti pohjoiseurooppalaistaustaisten osuus on noussut runsaasta 19 prosentista 23 prosenttiin. Länsiaasialaistaustaisten osuus on noussut runsaasta 11 prosentista vajaaseen 17 prosenttiin.

Taulukko 10. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt ulkomaalaistaustaiset taustamaanosan mukaan 2009-2020

  2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Yhteensä 23 560 25 539 27 448 27 968 27 368 28 430 29 073 29 238 28 895 31 098 31 897 37 166
Pohjois-Afrikka 957 1 197 1 231 1 162 965 1 039 1 052 997 1 104 1 025 1 015 1 198
Saharan eteläpuolinen Afrikka 3 349 3 534 3 782 3 454 3 750 4 367 4 617 4 578 3 998 4 141 4 234 5 280
Amerikka 477 505 504 504 456 509 519 556 553 487 438 511
Itä-Aasia 302 187 400 328 194 237 212 195 160 187 227 202
Länsi-Aasia 2 678 2 758 2 971 3 047 3 218 3 419 3 610 3 734 4 066 4 761 5 263 6 294
Kaakkois-Aasia ja Oseania 985 904 935 1 049 1 143 1 035 961 1 128 913 958 931 1 067
Itä-Eurooppa 6 107 5 919 6 304 6 381 5 913 5 932 6 033 5 853 5 945 5 943 5 983 6 467
Pohjois-Eurooppa 4 417 5 924 6 405 6 758 6 538 6 483 6 445 6 570 6 637 7 777 7 758 8 590
Etelä-Eurooppa 1 665 1 548 1 507 1 543 1 490 1 527 1 536 1 394 1 393 1 394 1 317 1 760
Länsi-Eurooppa 2 234 2 515 2 590 2 771 2 492 2 509 2 496 2 537 2 625 2 786 2 781 3 236
Tuntematon 389 548 819 971 1 209 1 373 1 592 1 696 1 501 1 639 1 950 2 561

Syntyperältään tuntemattomia oli kaikkiaan 8 900 (2,6 prosenttia). Tuntemattomien osuus on pysynyt suurin piirtein samana, mutta lukumäärä on vähentynyt.

Suomen väestöstä ulkomaalaistaustaisia oli vuonna 2019 yhteensä 7,7 prosenttia.

Suomalaistaustaiseksi lasketaan henkilö, jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. Henkilö on ulkomaalaistaustainen, jos hänen molemmat vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla. Syntyperätietoa ei ole saada turisteilta tai muilta Suomen väestöön kuulumattomilta.

2.4 Epäiltyjen taustat

Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä noin 26 prosenttia kuului väestön alimpaan tulodesiiliin käytettävissä olevien rahatulojen mukaan tarkasteltuna. Yli puolet epäillyistä kuuluu kolmeen alimpaan tulodesiiliin. Näihin alimpiin tulodesiileihin kuuluvien osuus on kymmenessä vuodessa noussut 53 prosentista 59 prosenttiin.

Naisepäillyt ovat hieman miehiä parempituloisia. Heistä kolmeen alimpaan tulodesiiliin kuului vuonna 2020 yhteensä 50,5 prosenttia kun miehillä vastaava luku oli 61,3 prosenttia.

Suhteellisesti eniten ylimpään tulokymmenykseen kuuluvia epäiltyjä oli liikennerikoksiin ja –rikkomuksiin sekä työrikoksiin ja veropetoksiin syylliseksi epäillyissä.

Pääasiallisen toiminnan mukaan tarkasteltuna epäillyistä työttömänä oli vajaat 26 prosenttia kun koko väestöstä työttömiä oli alle 5 prosenttia. Epäillyistä työllisiä oli runsaat 28 prosenttia kun väestöstä vajaat 48 prosenttia oli työllisiä.

Epäillyistä yli puolella ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai tohtorin tutkinto oli vain runsaalla 5 prosentilla epäillyistä.


Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2020, tietoon tullut rikollisuus. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 029 551 3252, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala


Päivitetty 12.5.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-9151. 13 2020, 2. Rikoksien uhrit ja selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/rpk/2020/13/rpk_2020_13_2021-05-12_kat_002_fi.html