Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

1. Hallussapitovoitot kotitalouksien nettorahoitusvarojen kasvun taustalla viidettä vuotta peräkkäin

Kotitalouksien rahoitusvarat kasvoivat 13 miljardia euroa vuonna 2016 nousten 293 miljardiin euroon. Jo viidettä vuotta peräkkäin merkittävin osa rahoitusvarojen kasvusta muodostui hallussapitovoitoista. Niiden taustalla oli erityisesti edelleen jatkunut osakekurssien nousu. Vuonna 2016 Hallussapitovoittoja kertyi 10 miljardia euroa samalla kun kotitalouksien nettomääräiset sijoitukset rahoitusvaroihin olivat 3 miljardia.

Kotitalouksien rahoitusvarojen ja velkojen kokonaiskehitys jatkui suotuisana vuonna 2016. Rahoitusvarojen ja velkojen erotus eli nettorahoitusvarat jatkoivat kasvuaan jo viidettä vuotta peräkkäin. Vuonna 2016 nettorahoitusvarat kasvoivat yli kuudella miljardilla eurolla 139 miljardiin euroon, vaikka kotitalouksien velat kasvoivat samaan aikaan yli seitsemällä miljardilla eurolla.

Kuvio 1. Kotitalouksien rahoitusvarojen muutos, mrd. euroa

Kuvio 1. Kotitalouksien rahoitusvarojen muutos, mrd. euroa

Kotitalouksien nettomääräiset sijoitukset rahoitusvaroihin elpyivät jossain määrin edellisten vuosien alhaisemmasta tasosta. Eniten nettomääräisiä sijoituksia tehtiin talletuksiin, hieman yli 3 miljardin euron edestä. Nettomääräiset sijoitukset noteerattuihin osakkeisiin nousivat aavistuksen verran positiivisiksi vuonna 2016 oltuaan puolisen miljardia negatiiviset vuonna 2015. Sijoitusrahasto-osuuksien suosio pysyi edellisvuoden tasolla kotitalouksien sijoittaessa niihin varojaan noin puolen miljardin euron edestä.

Talletusten osalta jo useamman vuoden aikana nähty painopisteen siirtyminen määräaikaistalletuksista käteistalletuksiin jatkui edelleen. Kotitaloudet vetivät varojaan pois määräaikaistalletuksista vuonna 2016 kahden miljardin euron edestä samalla kun niiden käteistalletukset lisääntyivät viidellä miljardilla.

Kaikkiaan kotitalouksilla oli rahoitusvaroja 293 miljardia euroa vuoden 2016 lopussa. Näistä 83 miljardia oli talletuksia, 75 miljardia noteeraamattomia osakkeita ja osuuksia, 60 miljardia vakuutus- ja eläkesaamisia, 36 miljardia pörssiosakkeita ja 22 miljardia rahasto-osuuksia. Muita rahoitusvaroja kotitalouksilla oli 17 miljardin euron arvosta. Kotitalouksien asunto-osakkeita ei tilastoida rahoitustilinpidossa kotitalouksien rahoitusvaroiksi, sillä ne ovat osa muita varoja eli reaalivaroja.

Kotitalouksien velkojen kasvu jatkui parin edellisvuoden tahdissa. Kotitalouksien lainavelat lisääntyivät vuoden 2016 aikana 5 miljardilla eurolla nousten vuoden lopussa liki 143 miljardiin. Velkaantumisaste eli lainavelkojen suhde käytettävissä olevaan tuloon nousi 2,2 prosenttiyksiköllä 126,4 prosenttiin. Hallussapitovoittojen ansiosta kotitalouksien rahoitusvarat lisääntyivät velkoja enemmän. Näin kotitalouksien nettorahoitusvarat nousivat yli kuudella miljardilla 139 miljardiin euroon.

1.1 Julkisyhteisöjen varallisuusasema parani hieman

Julkisyhteisöjen varallisuusasema parani vuoden mittaan yli kahdella miljardilla eurolla. Nettorahoitusvarat nousivat 114 miljardiin euroon. Julkisyhteisöistä valtio otti lisävelkaa, mutta sosiaaliturvarahastoihin kuuluvien työeläkelaitosten sijoitustuotot ylittivät valtion velkaantumistahdin. Työeläkelaitokset vastasivat muutoinkin pääosasta julkisyhteisöjen nettorahoitusvarojen noususta. Paikallishallinnon nettorahoitusvarallisuusasema pysyi miltei edellisvuoden tasolla.

Valtion nettorahoitusvarallisuusaseman vuonna 2008 alkanut heikkeneminen jatkui yhä vuonna 2016. Heikentyminen eteni edeltävän vuoden tahtiin, reilut 4 miljardia euroa. Vuoden 2016 lopussa valtion nettorahoitusvarojen taso oli -67 miljardia euroa. Nettorahoitusaseman laskun taustalla oli valtion velkaantumisen jatkuminen, sillä sen rahoitusvarat pysyivät edellisvuoden tasolla. Valtio velkaantui erityisesti joukkovelkakirjalainoja liikkeelle laskemalla.

Työeläkelaitosten nettorahoitusasema on kohentunut viiden vuoden aikana 50 miljardia euroa eli 38 prosenttia. Vuoden 2016 aikana työeläkelaitosten nettorahoitusvarat nousivat 178 miljardista 185 miljardiin euroon. Kasvun taustalla olivat etenkin rahasto-osuuksista ja noteeratuista osakkeista saadut merkittävät hallussapitovoitot, sillä nettomääräisesti työeläkelaitokset lisäsivät sijoituksiaan vain 1,6 miljardilla eurolla. Lisäsijoituksetkin suuntautuivat pääasiassa näihin varoihin. Velkapapereiden osuus sijoitussalkussa laski hieman, sillä työeläkelaitokset vetivät varojaan pois niistä nettomääräisesti noin kolmen miljardin euron edestä.

1.2 Yritykset vähensivät velkarahoitusta

Yritysten velkarahoitus laski vuoden 2016 aikana 27 miljardilla eurolla. Velkarahoituksella tarkoitetaan lainavelkoja ja velkapaperimuotoista rahoitusta yhteensä. Yritysten velkarahoitus väheni vuoden aikana 244 miljardista 217 miljardiin euroon. Erityisesti yritysten lainavelat laskivat, sillä niiden taso putosi 24 miljardilla eurolla.

1.3 Kotimaisten sijoitusrahastojen vahva kasvu jatkui

Kotimaisten sijoitusrahastojen vahva kasvu jatkui, nyt viidettä vuotta peräkkäin. Kasvua kertyi vuonna 2016 11 miljardia euroa. Kasvusta hieman yli puolet syntyi nettomääräisten sijoitusten kautta toisen puolen rakentuessa rahastojen hallussapitovoitoista. Kotimaisiin sijoitusrahastoihin sijoittivat vuoden 2016 aikana erityisesti ulkomaiset tahot.

1.4 Ulkomainen omistusosuus suomalaisissa pörssiosakkeissa tasan puolet

Ulkomaiden nettomääräiset sijoitukset Suomeen vähentyivät 8 miljardilla eurolla. Merkittävimmät vähennykset näkyivät velkapapereissa, sillä niihin liittyvät ulkomaisten tahojen transaktiot vähenivät 13 miljardilla eurolla. Talletuksissa tapahtui siirtymää muista talletuksista siirtokelpoisiin. Talletussaamisten ja velkojen muutokset liittyvät pääosin rahalaitosten välisiin operaatioihin.

Ulkomaiset sijoittajat lisäsivät viime vuonna omistuksiaan Suomessa erityisesti noteeratuissa osakkeissa. Niihin ulkomaista rahaa virtasi 13 miljardia euroa. Ulkomaisen pörssiomistuksen arvo suomalaisista noteeratuista osakkeista oli vuoden lopussa liki 98 miljardia euroa. Ulkomaisen omistuksen osuus kotimaisten pörssiosakkeiden arvosta oli tasan puolet eli 50 prosenttia.

Ulkomaisista sijoitusinstrumenteista erityisesti rahasto-osuudet olivat suomalaisten suosiossa vuonna 2016. Ulkomaisia sijoitusrahasto-osuuksia kotimaisilla tahoilla oli hallussaan 115 miljardin euron edestä samalla kun kotimaisten rahasto-osuuksien taso oli 93 miljardia. Ulkomaisia noteerattuja osakkeita suomalaisilla yksiköillä oli puolestaan hallussaan vuoden lopussa liki 67 miljardin arvosta. Suomalaisten yksiköiden kotimaisten noteerattujen osakkeiden omistusten taso oli sen sijaan 97 miljardia euroa.

1.5. Yksityisen sektorin velka pieneni

Yksityisen sektorin velka vähentyi vuoden 2016 aikana 22 miljardilla eurolla. Samalla velan suhde bruttokansantuotteeseen laski 15,4 prosenttiyksikköä 175,6 prosenttiin. Yksityisen sektorin velkaan luetaan yritysten, kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöiden lainavelat ja velkapaperimuotoiset velat.

Kuvio 2. Yksityisen sektorin sulauttamaton velka suhteessa bruttokansantuotteeseen

Kuvio 2. Yksityisen sektorin sulauttamaton velka suhteessa bruttokansantuotteeseen

Lähde: Rahoitustilinpito, Tilastokeskus

Lisätietoja: Peter Parkkonen 029 551 2571, rahoitus.tilinpito@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen


Päivitetty 13.7.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rahoitustilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-4886. 2016, 1. Hallussapitovoitot kotitalouksien nettorahoitusvarojen kasvun taustalla viidettä vuotta peräkkäin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/rtp/2016/rtp_2016_2017-07-13_kat_001_fi.html