Etusivu > Tilastot > Säännöllisen ansion indeksi > Säännöllisen ansion indeksin laatuseloste

Säännöllisen ansion indeksin laatuseloste

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Säännöllisen ansion indeksi kuvaa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä neljännesvuosittain sektoreittain, toimialoittain ja palkansaajaryhmittäin. Keskiansioista ei ole vähennetty veroja eikä työntekijän sosiaaliturvamaksuja. Ennakolliset indeksipisteluvut perustuvat sopimusvaikutus- ja liukuma-arvioihin. Säännöllisen ansion indeksin aineistosta lasketaan lisäksi keskiansiotietoja työnantajasektoreittain ja toimialoittain.

Säännöllisen ansion indeksin keskeisimpänä käyttöalueena on toimia tausta-aineistona työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa. Indeksin avulla kuvataan silloin toteutunutta ansiokehitystä ja liukumia eri sopimusaloilla tai arvioidaan tulevaa ansiokehitystä arvioitujen sopimusvaikutusten avulla.

1.2 Tilaston käsitteet, luokitukset ja aineistot

1.2.1 Aineistot:

Säännöllisen ansion indeksin aineistot perustuvat eri työnantajasektoreilta kerättäviin palkka-aineistoihin. Säännöllisen ansion indeksissä työnantajasektoreita on neljä; yksityinen, valtio, kunnat (ja kuntayhtymät) sekä muut. Muuhun sektoriin sisällytetään voittoa tavoittelemattomia organisaatiot kuten ev.lut. seurakunnat, työmarkkinajärjestöt, säätiöt ja valtion tai kuntien budjettitalouteen kuulumattomat sosiaalirahastot. Valtiosektorissa ovat mukana vain budjettitalouteen kuuluvat yksiköt, joten liikelaitosten palkka-aineistot ovat yksityisellä sektorilla.

Yksityinen sektori on säännöllisen ansion indeksissä 2002=100 jaettu kolmeen osaan; Elinkeinoelämän keskusliiton palkka-aineistoihin, jotka noudattavat vielä entisten TT:n ja PT:n mukaista jakoa sekä muuhun yksityiseen sektoriin. Viimeksi mainittuun kuuluvat muut järjestäytyneet työnantajat ja järjestäytymättömät työnantajat, joiden maksamista palkoista Tilastokeskus tekee vuosittain erillisen otostiedustelun. TT:n aineistossa on teollisuuden lisäksi mm. rakentamisen ja eräiden teknisten palvelualojen yrityksiä. PT:n aineistossa yritykset puolestaan tulevat pääasiassa palvelualoilla ja autoliikenteessä. Tilastokeskuksen omalla palkkatiedustelulla täydennetään järjestäytyneiden työnantajien keräämiä palkkatilastoja sellaisilla toimialoilla, joilla työnantajien järjestäytymisaste on keskimääräistä alhaisempi esim. pienyritysten yleisyyden johdosta. Otostiedustelulla on merkittävä painoarvo mm. rakentamisen, kaupan, majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä autoliikenteen säännöllisen ansion indeksejä laskettaessa.

1.2.2 Käsitteet:

Säännöllisen työajan ansio: Sisältää aika-, urakka- ja palkkiotyöstä säännölliseltä tehdyltä työajalta maksetut palkat vuorotyö- ja olosuhdelisineen. Säännöllisen työajan ansioon sisältyvät tässä tilastossa myös sunnuntai- ja ylityöpalkan perusosat, mutta ei korotusosia. Tulospalkkiot eivät ole indeksin ansiokäsitteessä mukana toisin kuin ansiotasoindeksissä, jossa ne ovat kuukausipalkkaisilla mukana.

Keskiansio: Tietyn palkansaajajoukon ansioiden aritmeettinen keskiarvo

Reaaliansiot: Kuluttajahintojen muutoksella puhdistettu ansio

 

1.2.3 Luokitukset:

Tilastossa on käytössä seuraavat luokitukset: työnantajasektori, toimiala, sopimusala (teollisuudessa ja rakennusalalla), ammattiryhmä ja sukupuoli.

2. Menetelmäkuvaus

2.1 Indeksilaskenta

Säännöllisen ansion indeksi on toimialatasolle kiinteäpainoinen Laspeyresin yksikköarvoindeksi. Kiinteä painorakenne ulottuu myös erikseen kunkin toimialan tunti- ja kuukausipalkkaisille työntekijöille. Kiinteillä paino-osuuksilla yhteen laskettavia ns. virallisen indeksin sarjoja on 165 kappaletta. Näiden sarjojen keskiansioista lasketaan indeksit jakamalla ne vuoden 2000 vastaavien sarjojen keskiansiolla. Joillain toimialoilla on useampia perussarjoja, jolloin näiden perussarjojen keskiansiot lasketaan palkansaajien lukumäärillä painottaen yhteen toimialatasolle. Näitä perussarjoja on säännöllisen ansion indeksissä yhteensä 297 kappaletta.

2.2 Ennakkotiedot

Säännöllisen ansion indeksin ennakolliset indeksit lasketaan kehitysarvioindeksien avulla. Ansiokehitysarvioindeksit tehdään indeksoimalla vuoden kunkin kuukauden arvioitu ansiotaso suhteessa edellisen vuoden joulukuuhun. Tämä ns. SPILIU-indeksi muodostetaan arvioimalla palkansaajille maksettavien yleisten sopimuskorotusten ja palkkaliukumien vaikutus erikseen. SPILIU-indeksissä sopimusvaikutuksia arvioiva indeksi (SPI) ja liukumia arvioiva indeksi (LIU) kerrotaan keskenään ja jaetaan sadalla. Näitä kaksiosaisia perussarjojen ansiokehityksen ennustamiseen tehtyjä indeksejä on säännöllisen ansion indeksin laskentasysteemissä 130 kappaletta. Koska sopimuskorotuksia voidaan maksaa kesken vuosineljänneksen, tehdään SPILIU-indeksi kuukausitasolla. Vuosineljänneksien indeksit saadaan siten keskiarvona kuukausi-indekseistä. Jos sopimuskorotus ajoittuu sellaisen päivitettävän perussarjan keskelle, jonka ansiotiedot ovat joltain määrätyltä kuukaudelta, tulee vuosineljänneksen laskennalliseksi keskiansioksi eri luku kuin päivitettävä kuukauden ansiotieto on. Ansiokehitysarviot tehdään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Julkisen sektorin palkansaajien ansiokehitysarvioihin saadaan asiantuntija-arviot Valtion työmarkkinalaitoksesta ja Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta. Kuntien opettajille ja lääkäreille tehdään erilliset ansiokehitysarviot, koska näiden ammattiryhmien sopimuskorotukset voivat poiketa yleisestä linjasta. Yksityisellä sektorilla sovelletaan EK:n laskelmia varsinkin sopimusvaikutusten osalta. Järjestöihin kuuluvien työnantajien palkansaajia koskevia kehitysarvioita sovelletaan myös järjestäytymättömien työnantajien työntekijöitä koskeviin keskiansiosarjoihin.

2.3 Välineljännekset

Suurin osa säännöllisen ansion indeksin perussarjoista päivitetään kerran vuodessa. Osa yksityisen sektorin tuntipalkkaisten työntekijöiden sarjoista päivitetään joka toiselta vuosineljännekseltä. Kun perussarjan ansiotieto päivitetään, muuttuvat kahden päivitetyn neljänneksen välissä olevat neljännekset ennakollisista ns. välineljänneksiksi. Koska toteutunut keskiansio voi poiketa merkittävästi siitä, mitä on kehitysarvioilla ennustettu, ei ole perusteltua käyttää välineljännesten laskemisessa pelkkää kehitysarviokaavaa. Ennakkoarvioihin perustuvat välineljännekset eivät välttämättä ole enää johdonmukaisia toteutuneen ansiokehityksen kanssa. Siksi päivitettäessä keskiansioita päivittyvät myös välineljännekset automaattisesti. Kehitysarvion mukaisen keskiansion ja toteutuneen keskiansion välinen ero jaetaan tasaisesti eli lineaarisen kertymäfunktion mukaisesti kahden päivitysajankohdan välille.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Säännöllisen ansion indeksin perustana ovat pääosin työnantajajärjestöjen keräämät palkka-aineistot, jotka sisältävät noin kaksi kolmasosaa Suomen palkansaajista. Siten säännöllisen ansion indeksien keskivirheet ovat pieniä verrattuna otoksilla kerättäviin tilastoihin.

Palkansaajaryhmien toimialoittaisten rakennemuutosten vaikutukset on pääosin puhdistettu indeksistä. Sen sijaan toimialojen tunti- ja kuukausipalkkaisten palkansaajien sisäisissä rakenteissa tapahtuvat muutokset näkyvät indeksin kehityksessä. Tässä suhteessa säännöllisen ansion indeksi ei ole laadun muutoksista puhdistettu hintaindeksi vaan palkansaajaryhmittäistä säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä mittaava yksikköarvoindeksi.

Käytettäessä otoksessa saatuja palkka-aineistoja indeksin laskennassa ongelmana on otoksesta lasketun keskiansion keskivirhe, joka voi aiheuttaa huomattavaa satunnaisvaihtelua ansiokehitystä laskettaessa. Toisaalta sillä toimialatasolla, jolla Säännöllisen ansion indeksiä julkaistaan, ei otokseen perustuvien perussarjojen merkitys ole yleensä kovin hallitseva. Pelkkien järjestäytyneiden työnantajien palkka-aineistojen käytössä on puolestaan se ongelma, että järjestäytyneet yritykset ovat yleensä keskimääräiseltä kooltaan paljon suurempia kuin samalla toimialalla olevat järjestäytymättömät yritykset. Monilla toimialoilla pienyritykset ovat erikoistuneita määrättyihin tuotteisiin tai palveluihin tai niiden toiminta muuten poikkeaa alan suuryritysten painopistealueista. Tällöin myös ansiokehitys voi järjestäytymättömillä työnantajilla poiketa systemaattisesti järjestäytyneiden vastaavasta.

4. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

4.1 Indeksin ilmestymistiheys ja mittausjakso

Säännöllisen ansion indeksi julkaistaan neljännesvuosittain vähintään kuusi viikkoa neljänneksen päättymisen jälkeen. Koska Säännöllisen ansion indeksin perustietoina käytettävien palkkatilastojen valmistumisaikataulu on huomattavasti hitaampi, joudutaan kaikkien sarjojen keskiansiot arvioimaan aina vähintään kerran. Kerran vuodessa päivitettävissä sarjoissa julkaistavan neljänneksen ja viimeisimmän päivitetyn todellisiin ansiotietoihin perustuvan neljänneksen välinen aikaero voi olla enimmillään yli vuoden.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Säännöllisen ansion indeksi julkaistaan Ansiotasoindeksin yhteydessä paperijulkaisuna ja sähköisenä pdf-julkaisuna Tilastokeskuksen myynnistä (puh. 09-1734 2011, myynti@tilastokeskus.fi) tai internetistä Tilastotorin kautta. Säännöllisen ansion indeksin perussarjatasoisia tietoja voidaan luovuttaa tapauskohtaisesti.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

6.1 Vertailtavuus muihin tilastoihin

Säännöllisen ansion indeksi on hyvin vertailukelpoinen sen kanssa rinnakkaisen ansiotasoindeksin kanssa. Säännöllisen ansion indeksissä ei ole mukana tulospalkkioiden vaikutusta toisin kuin ansiotasoindeksissä, jossa tulospalkkiot ovat mukana kuukausipalkkaisilla palkansaajilla.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Säännöllisen ansion indeksissä käytetään sovellettua työnantajasektoriluokitusta, jossa keskeistä on se, mihin työnantajajärjestöön ja sopimukseen työnantaja kuuluu. Työnantajasektoreita ovat valtio, kunnat, yksityinen ja voittoa tavoittelematon sektori.

 

8. Dokumentointi

Säännöllisen ansion indekseihin liittyvää dokumentaatiota on saatavissa tilaston kotisivulta sekä tilastoa tuottavalta Tilastokeskuksen vastuualueelta (sähköpostiosoite palkat.indeksit@stat.fi ja puhelinnumero 09 - 1734 1 /ansiotasoindeksi).

 

 

---

Päivitetty 8.9.2005