Etusivu > Tilastot > Sektoritilit neljännesvuosittain > 2014 > 4. vuosineljännes > 1. Sektorikohtainen katsaus vuoden 2014 neljännen vuosineljänneksen tietoihin

1. Sektorikohtainen katsaus vuoden 2014 neljännen vuosineljänneksen tietoihin

1.1 Kotitalouksien tulot olivat hieman kulutusmenoja suuremmat

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vuoden 2014 neljännellä vuosineljänneksellä 0,9 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut.

Vuodentakaisiin lukuihin verrattuna käytettävissä olevaa tuloa kasvattivat lähinnä palkkojen kasvu reilulla 0,2 miljardilla eurolla ja saatujen sosiaalietuuksien kasvu reilulla 0,4 miljardilla eurolla. Yrittäjätulot pysyivät käytännössä ennallaan ja omaisuustulot kasvoivat noin 0,1 miljardia euroa. Menopuolella maksetut tuloverot kasvoivat 0,4 miljardia euroa ja maksetut sosiaaliturvamaksut reilun 0,1 miljardia euroa, muissa menoerissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Sekä korkotulot että -menot pienenivät edelleen hieman.

Kun kotitalouksien käytettävissä olevaan tuloon lisätään saadut luontoismuotoiset yhteiskunnalliset tulonsiirrot, saadaan kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo, joka on OECD:n suosittelema taloudellisen hyvinvoinnin mittari. Luontoismuotoisilla yhteiskunnallisilla tulonsiirroilla tarkoitetaan mm. koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluja, jotka julkisyhteisöt sekä kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt tuottavat. Vuoden 2014 neljännellä vuosineljänneksellä tulo kasvoi käypähintaisesti reilun prosentin edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä ja hintamuutoksista puhdistettuna pysyi samalla tasolla kuin edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava volyymi-indikaattori löytyy tämän julkaisun liitetaulukosta 3.

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste oli vuoden 2014 neljännellä vuosineljänneksellä 0,8 prosenttia. Edellisellä vuosineljänneksellä se oli -0,4 prosenttia. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on negatiivinen, mikäli kotitalouksien kulutusmenot ovat suuremmat kuin käytettävissä oleva tulo. Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste vuoden 2014 neljännellä vuosineljänneksellä oli 10,7 prosenttia käytettävissä olevasta tulosta eli lähes sama kuin edellisen vuosineljänneksen vastaava tieto, joka oli 10,9 prosenttia. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista.

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkat pienenivät 0,3 prosenttia vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.

Tässä tilastossa kotitaloudet -sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet -sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina eli sisältäen kiinteän pääoman kulumisen. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämis- ja investointiasteita.

1.2 Yrityssektorin voittoaste heikkeni ja investoinnit vähenivät

Vuoden 2014 neljännellä vuosineljänneksellä yritysten kausitasoitettu voittoaste heikkeni reilulla prosenttiyksiköllä päätyen 22,9 prosenttiin. Voittoasteella tarkoitetaan toimintaylijäämän osuutta arvonlisäyksestä. Voittoaste heikkeni, koska yrityssektorin arvonlisäys supistui ja palkkamenot kasvoivat hieman.

Yritysten investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä, on ollut laskusuunnassa viimeiset kaksi vuotta. Vuoden 2014 neljännellä vuosineljänneksellä investointiaste laski edelleen vajaalla prosenttiyksiköllä päätyen 23,5 prosenttiin.

1.3 Rahoitus- ja vakuutuslaitosten voitot kasvoivat

Sektorin arvonlisäys nousi 13,4 prosenttia viime vuoden vastaavasta neljänneksestä tuotoksen noustessa 5,9 prosenttia ja välituotekäytön kasvaessa vain 1,2 prosenttia. Sektorin palkansaajakorvaukset pysyivät viime vuoden tasolla. Sektorin voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi 251 miljoonasta eurosta 392 miljoonaan euroon. Arvonlisäys ja toimintaylijäämä kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle. Niihin ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja.

Sektorin rahoitusasemaa kuvaava nettoluotonanto heikkeni hieman ja oli 170 miljoonaa euroa, kun nettoluotonanto viime vuonna vastaavaan aikaan oli 210 miljoonaa euroa.

1.4 Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni vuoden takaa

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat 0,6 miljardia euroa viime vuoden vastaavasta neljänneksestä. Kokonaismenot kasvoivat 1,0 miljardilla eurolla. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista. Sulautetuilla kokonaistuloilla ja -menoilla tarkoitetaan virtoja, joista on eliminoitu julkisyhteisöjen alasektoreiden välisiä eriä.

Kokonaistulojen ja -menojen erotuksena muodostuva, julkisyhteisöjen rahoitusasemaa kuvaava nettoluotonanto heikkeni 0,5 miljardilla eurolla vuoden takaa. Menopuolella rahoitusasemaa rasittivat erityisesti 0,4 miljardia euroa vuodentakaista suuremmat sosiaaliturvamaksut ja 0,3 miljardilla kasvaneet maksetut tulonsiirrot. Tulopuolella verotulojen kertymä kasvoi 0,5 miljardia euroa.

Alasektoreista valtion ja sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema parani, kun taas paikallishallinnon rahoitusasema heikkeni. Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä julkaistaan tarkempaa tilastoa, jossa alasektorit on eritelty: http://www.stat.fi/til/jtume/index.html .

1.5 Tuonnin supistuminen paransi tavaroiden ja palveluiden tasetta

Ulkomaat-sektorin eristä olennaisimpia ovat tavaroiden ja palveluiden vienti ja tuonti. Käypähintainen vienti Suomesta ulkomaille oli 19,7 miljardia vuoden 2014 neljännellä vuosineljänneksellä. Vienti väheni 330 miljoonalla eurolla (1,6 prosenttia) edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Käypähintainen tuonti Suomeen oli 19,2 miljardia euroa. Vuoden takaisesta tuonti väheni 1,2 miljardilla eurolla (5,8 prosenttia).

Tuonnin supistumisen takia tavaroiden ja palveluiden tase ja vaihtotase paranivat vuoden takaa. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 0,5 miljardia euroa ylijäämäinen ja vaihtotase 0,4 miljardia euroa ylimääräinen vuoden 2014 neljännellä vuosineljänneksellä.

Tämän tilaston luvut voivat erota maksutasetilastoinnin vastaavista luvuista näiden tilastojen erilaisten revisiokäytäntöjen vuoksi. Esimerkiksi tässä tilastossa ulkomaiden ja kotimaan välisiä omaisuustuloja vuoden 2014 osalta tarkennetaan vasta, kun vuositilinpidossa on tehty vastaava revisio.

1.6 Käytetyt tiedot ja menetelmät

Neljännesvuositiedot tarkentuvat lähdeaineistojen päivittyessä. Voimakkaimpia revisiot ovat viimeisten 2–3 vuoden osalta, koska vuositilinpidon tiedot ovat tuolloin vielä ennakollisia. Neljänneksittäin tarkasteltuna suurempia revisioita syntyy toisen vuosineljänneksen julkaisussa syys–lokakuun vaihteessa sekä neljännen vuosineljänneksen julkaisussa maalis-huhtikuun vaihteessa. Nämä tarkentumiset johtuvat vuositilinpidon tietojen päivittymisestä. Tämän tilastojulkaisun tiedot perustuvat 18.3.2015 mennessä käytettävissä olleisiin lähdeaineistoihin. Vuosien 1999–2014 tiedot vastaavat pääsääntöisesti kansantalouden tilinpidon vuosittaisia sektoritilejä, joskin lähdeaineistojen päivittyminen voi aiheuttaa hieman eroja vuositilinpidon edelliseen julkaisuun.

Sektoritilien neljännesvuosijulkaisussa säästämisaste, voittoaste ja investointiaste ovat nettomääräisiä, eli kiinteän pääoman kuluminen on poistettu luvuista. Tunnusluvut on tässä tilastossa laskettu seuraavasti:

Kotitalouksien säästämisaste = B8N / (B6N+D8R)

Kotitalouksien investointiaste = P51K / (B6N+D8R)

Yritysten voittoaste = B2N / B1NPH

Yritysten investointiaste = P51K / B1NPH

Kotitalouksien oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä mittaava volyymi-indikaattori ja sen muutosprosentit löytyvät tämän julkaisun liitetaulukosta 3. Tämä volyymi-indikaattori on laskettu käyttämällä Neljännesvuositilinpito-tilaston hintatietoja, joilla oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit on deflatoitu. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä. Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutukselle löytyy myös hintatieto. Menetelmällisenä puutteena julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot joudutaan deflatoimaan julkisten kokonaismenojen hintaindeksillä tarkemman tiedon puuttuessa. Volyymiaikasarja on muodostettu annual overlap -menetelmällä.

Lähde: Sektoritilit, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jesse Vuorinen 029 551 3363, Katri Soinne 029 551 2778, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

---

Päivitetty 26.3.2015