Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 17.9.2021

Kotitalouksien säästämisasteessa laskua toisella neljänneksellä

Kotitalouksien säästämisaste laski huhti-kesäkuussa edellisestä neljänneksestä. Kulutusmenot kasvoivat käytettävissä olevia tuloja voimakkaammin. Kotitalouksien investointiaste pysyi edellisen neljänneksen tasolla. Yritysten voittoaste kasvoi jyrkästi. Voittoasteen kasvu johtui arvonlisäyksen nopeammasta suhteellisesta kasvusta verrattuna maksettuihin palkansaajakorvauksiin. Yrityssektorin investointiaste pysyi ennallaan. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisesta sektoritilinpidosta.

Kotitalouksien ja yritysten keskeiset indikaattorit kausitasoitettuna

Kotitalouksien ja yritysten keskeiset indikaattorit kausitasoitettuna
Tunnusluvut on laskettu kausitasoitetuista aikasarjoista. Sektoritilit lasketaan ainoastaan käypähintaisina. Kotitalouksien oikaistulle käytettävissä olevalle tulolle on kuitenkin laskettu hintojen muutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava indikaattori. Voitto-, säästämis- ja investointiasteet on laskettu nettomääräisistä luvuista, joista pääoman kuluminen on poistettu. Kotitaloudet eivät sisällä kotitalouksia palvelevia voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä.

Kotitaloudet

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste pieneni selvästi edellisen neljänneksen tiedosta, ja oli huhti-kesäkuussa 2,9 prosenttia. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on positiivinen, mikäli kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on suurempi kuin kotitalouksien kulutus-menot. Säästämisaste on kotitalouksien säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta. Vuoden 2021 toisella neljänneksellä kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvoivat hieman edellisestä neljänneksestä, mutta kun kulutusmenot kasvoivat merkittävästi, ollen kokonaisuutena jo lähes pandemiaa edeltäneellä tasolla, niin säästö ja siten säästämisaste pienenivät selvästi edelliseen neljännekseen verrattuna.

Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste pysyi samalla tasolla kuin edellisellä vuosineljänneksellä, ollen 13,3 prosenttia. Investointiaste on kotitalouksien investointien suhde käytettävissä olevaan tuloon. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista. Kotitalouksien investoinnit pysyivät käytännössä samalla tasolla kuin edellisellä neljänneksellä, ja kun käytettävissä oleva tulo kasvoi vain hieman, niin investointiaste pysyi samana.

Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vuoden 2021 toisella vuosineljänneksellä reilulla 500 miljoonalla eurolla. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut. Vuoden 2021 toisella neljänneksellä saadut palkat kasvoivat 1,9 miljardilla eurolla, yrittäjätulot ja saadut sosiaalietuudet pysyivät edellisen vuoden tasolla ja saadut omaisuustulot pienenivät hieman vuodentakaisiin lukuihin verrattuna. Menopuolella taas maksetut verot kasvoivat lähes 600 miljoonaa euroa ja maksetut sosiaaliturvamaksut kasvoivat reilut 800 miljoonaa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Maksettujen sosiaaliturvamaksujen suuri kasvu johtui pääsääntöisesti siitä, että työnantajien TyEL-maksua alennettiin määräaikaisesti pandemian alettua, ja nyt maksu on taas entisellä tasollaan.

Kun käytettävissä olevaan tuloon lisätään julkiset sektorin ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tuottamat yksilölliset palvelut, kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut, päästään oikaistun käytettävissä olevan tulon käsitteeseen. Oikaistu käytettävissä oleva tulo on OECD:n suosittelema mittari kotitalouksien taloudellisen hyvinvoinnin arviointiin. Vuoden 2021 toisella vuosineljänneksellä kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 2,3 prosenttia ja hintamuutoksista puhdistettuna 0,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava indikaattori löytyy tämän julkaisun liitetaulukosta 3.

Kotitaloussektorin oikaistun käytettävissä olevan reaalitulon kehitys

Kotitaloussektorin oikaistun käytettävissä olevan reaalitulon kehitys
Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset kasvoivat peräti 7,4 prosenttia vuodentakaiseen, poikkeuksellisen alhaiseen neljännekseen verrattuna. Sekä urheilun että kulttuurin saralla monien yhdistysten toiminta on selvästi elpynyt ja alkaa olla jo pandemiaa edeltäneellä tasolla.

Tässä tilastossa kotitaloudet-sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet-sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina eli sisältäen kiinteän pääoman kulumisen. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämis- ja investointiasteita.

Yritysten voittoaste kasvoi edellisestä neljänneksestä

Vuoden 2021 toisella neljänneksellä yritysten kausitasoitettu voittoaste kasvoi 2,7 prosenttiyksiköllä 31,9 prosenttiin. Voittoasteella tarkoitetaan toimintaylijäämän osuutta arvonlisäyksestä. Toimintaylijäämä lasketaan vähentämällä arvonlisäyksestä maksetut palkansaajakorvaukset ja muut tuotantoverot ja lisäämällä saadut tuotantotukipalkkiot. Voittoasteen merkittävää kasvua selittää se, että yritysten arvonlisäys on kasvanut voimakkaammin kuin palkansaajakorvaukset.

Yritysten investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä laski 0,7 prosenttiyksiköllä 27,0 prosenttiin. Kausitasoitetut investoinnit kasvoivat suhteellisesti hitaammin kuin arvonlisäys.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten voitot kasvoivat

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten kausitasoitettu arvonlisäys kasvoi 12,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Tuotos kasvoi 16,4 prosenttia ja välituotekäyttö 19,9 prosenttia. Sektorin voittoja kuvaava toimintaylijäämä oli 0,7 miljardia euroa vuoden toisella neljänneksellä, ja oli 25 prosentin kasvussa. Maksetut palkansaajakorvaukset puolestaan kasvoivat 4,8 prosenttiyksiköllä vuodentakaisesta.

Sektorin omaisuustulot kasvoivat ja omaisuusmenot laskivat edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten omaisuustulot kasvoivat 8,8 prosenttia, eli noin 0,3 miljardia euroa. Omaisuusmenoja oli 7,3 prosenttia, eli noin 0,2 miljardia euroa vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana neljänneksenä. Omaisuuserät pitävät sisällään muun muassa osingot, korot ja uudelleen sijoitetut voitot. Tulo- ja menoeristä laskivat erityisesti rahalaitosten saamat ja maksamat korot. Osinkoja rahoitus- ja vakuutuslaitokset puolestaan maksoivat vähemmän, mutta saivat enemmän kuin vuotta aiemmin.

Arvonlisäys ja toimintaylijäämä kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle. Niihin ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani vuoden takaisesta

Julkisyhteisöillä sulautetut kokonaistulot kasvoivat 3,4 miljardia, kun taas sulautetut kokonaismenot pysyivät edellisen vuoden neljänneksen tasolla. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen rahoitusasema oli 0,5 miljardia ylijäämäinen.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa tarkastellaan julkisyhteisöjä kokonaisuutena. Tarkemmin julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä saa tietoa Julkisyhteisöjen tulot ja menot -tilastosta, jossa myös alasektorit on eritelty: http://www.stat.fi/til/jtume/index.html.

Ulkomaankauppa lisääntyi vuoden 2021 toisella neljänneksellä

Tavaroiden vienti Suomesta ulkomaille oli 16,7 miljardia vuoden 2021 toisella neljänneksellä, mikä oli 19,4 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä. Palveluiden vienti oli 6,2miljardia, mikä oli 9,4 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Tavaroiden tuonti Suomeen oli 15,9 miljardia euroa, mikä oli 22,0 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Palveluiden tuonti oli 6,9 miljardia, mikä oli 6,9 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Tavaroiden ja palveluiden tase oli lähes tasapainossa vuoden 2021 toisella neljänneksellä.

Ulkomailta saadut omaisuustulot olivat noin 0,9 miljardia suuremmat kuin ulkomaille maksetut omaisuustulot. Omaisuustulot pitävät sisällän muun muassa osingot, korot ja uudelleen sijoitetut voitot. Suomen ulkomaille maksamat tulonsiirrot olivat noin 0,8 miljardia suuremmat kuin Suomen ulkomaita saamat tulonsiirrot. Merkittävin tulonsiirtojen erä on valtion EU:lle maksama BKTL-maksu. Vaihtotase oli 0,2 miljardia ylijäämäinen vuoden 2021 toisella neljänneksellä.

Käytetyt tiedot ja menetelmät

Neljännesvuositiedot tarkentuvat lähdeaineistojen päivittyessä. Voimakkaimpia revisiot ovat viimeisten 2–3 vuoden osalta, koska vuositilinpidon tiedot ovat tuolloin vielä ennakollisia. Tämän tilastojulkaisun tiedot perustuvat 1.9.2021 mennessä käytettävissä olleisiin lähdeaineistoihin. Vuosien 1999–2020 tiedot vastaavat pääsääntöisesti kansantalouden tilinpidon vuosittaisia sektoritilejä.

Sektoritilien neljännesvuosijulkaisussa säästämisaste, voittoaste ja investointiaste ovat nettomääräisiä, eli kiinteän pääoman kuluminen on poistettu luvuista. Lisäksi kotitalouksien velkaantumisasteen laskennassa käytetään rahoitustilinpidon tietoa kotitalouksien lainavelkojen kannasta. Sektoritilien tietokantataulukossa on esitetty velkaantumisaste kausitasoitettuna ja kausitasoittamattomana. Rahoitustilinpito julkistaa velkaantumisasteen kausitasoittamattomista luvuista. Tunnusluvut on tässä tilastossa laskettu seuraavasti:

Kotitalouksien säästämisaste = B8N / (B6N+D8R)

Kotitalouksien investointiaste = P51K / (B6N+D8R)

Kotitalouksien velkaantumisaste = F4 / B6N

Yritysten voittoaste = B2N / B1NPH

Yritysten investointiaste = P51K / B1NPH

Kotitalouksien oikaistun käytettävissä olevan tulon indikaattori on laskettu käyttämällä Neljännesvuositilinpito-tilaston hintatietoja, joilla oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit on deflatoitu. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä. Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutukselle löytyy myös hintatieto. Menetelmällisenä puutteena julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot joudutaan deflatoimaan julkisten kokonaismenojen hintaindeksillä tarkemman tiedon puuttuessa. Volyymiaikasarja on muodostettu annual overlap -menetelmällä.


Lähde: Sektoritilit, Tilastokeskus

Lisätietoja: Nata Kivari 029 551 3361, Jarkko Kaunisto 029 551 3551, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

Julkaisu pdf-muodossa (467,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 17.9.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Sektoritilit neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=2243-4976. 2. vuosineljännes 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/sekn/2021/02/sekn_2021_02_2021-09-17_tie_001_fi.html