Etusivu > Tilastot > Sijoittuminen koulutuksen jälkeen > Laatuseloste: Sijoittuminen koulutuksen jälkeen

Laatuseloste: Sijoittuminen koulutuksen jälkeen

1. Tilastotietojen relevanssi

Tilastossa kuvataan perusasteen jälkeisen koulutuksen suorittaneiden sijoittumista jatko-opintoihin ja työhön tietyn ajan kuluttua valmistumisesta. Vastavalmistuneita seurataan valmistumista seuraavan vuoden lopun tilanteessa. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.

Tutkinnon suorittaneet ovat tilastovuoden loppuun mennessä peruskoulun päättäneet, ylioppilastutkinnon, kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB-, Reifeprüfung- tai Gymnasie-examen-tutkinnon), ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulun tai yliopistotutkinnon suorittaneita. Tutkinnon suorittaneisiin luetaan myös Puolustusvoimissa, rajavartiolaitoksessa sekä ulkomailla tutkinnon suorittaneet. Tilastoihin henkilöille on valittu yksi tutkinto: koulutusasteeltaan korkein tai samanasteisista viimeksi suoritettu ammatillinen tutkinto.

Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Työllisiksi luetaan henkilöt, joilla oli voimassaoleva työsuhde vuoden viimeisellä viikolla. Myös alle kuukauden kestäneet työsuhteet on laskettu mukaan. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. Vuodesta 2005 lähtien 15-17-vuotiaiden nuorten työssäkäyntiä ei pystytä rekisteritietojen perusteella luotettavasti tilastoimaan, koska nämä ikäryhmät eivät enää kuulu työeläkevakuutuksen piiriin. Tämä näkyy vuoden 2005 työssäkäyntitilastossa alaikäisten nuorten työllisyyden vähenemisenä ja opiskelijoiden määrän kasvuna. Työttömiksi luetaan henkilöt, jotka olivat työministeriön työnhakijarekisterin mukaan työttömänä vuoden viimeisenä työpäivänä. Työttömien päättely on tehty ennen työllisten päättelyä. Opiskelijoihin kuuluvat tutkintoon johtavan lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulukoulutuksen ja yliopistokoulutuksen opiskelijat. Opiskelijoihin on laskettu lisäksi henkilöt, jotka ovat saaneet Kansaneläkelaitoksen opintotukirekisterin mukaan opintotukea syyslukukaudella tai ovat olleet työministeriön työnhakijarekisterin mukaan työvoimakoulutuksessa vuoden viimeisellä viikolla. Ryhmään muut kuuluvat pääasiassa varusmies- ja siviilipalveluksessa olleet sekä eläkeläiset ja kotitaloustyötä tehneet.

Työnantajasektori kuvaa työpaikan omistajuutta ja yritysmuotoa. Sen avulla voidaan tehdä jako mm. julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Julkisen sektorin työnantajaksi on luokiteltu valtio ja kunta, yksityisen sektorin työnantajaksi yksityiset ja valtioenemmistöiset osakeyhtiöt.

Tietoja tuotetaan mm. koulutusasteen ja -alan mukaan, tutkinnoittain, sekä muilla koulutus-, alue-, ammatti- tai toimialaluokituksilla.

Tilasto perustuu Tilastokeskuksen tutkintorekisterin, Opetushallituksen toisen asteen koulutuksen yhteishakurekisterin sekä ennakollisen tai lopullisen työssäkäyntitilaston tietoihin. Tutkintorekisterin tiedot on tuotettu pääosin keräämällä oppilaitoksilta ja työssäkäyntitilaston tiedot käyttämällä hyväksi olemassa olevia hallinnollisia mm. työeläke- ja veroviranomaisten rekisteriaineistoja. Tämän tilaston laatimista varten ei ole suoritettu erillistä tiedonkeruuta.

Tilastolain (23.4.2004/280) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (24.1.1992/48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen (TK-00-184-03) mukaan Henkilötilastot -toimintayksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja mm. koulutuksesta ja työssäkäynnistä.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tilasto perustuu Tilastokeskuksen tutkintorekisterin, toisen asteen koulutuksen yhteishakurekisterin sekä ennakollisen tai lopullisen työssäkäyntitilaston tietoihin. Aineistot ovat kokonaisaineistoja.

Perusjoukkona on perusasteen päättäneet sekä perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen suorittaneet. Tilastoon on henkilöille on valittu yksi tutkinto: koulutusasteeltaan korkein tai samanasteisista viimeksi suoritettu ammatillinen tutkinto. Tilastoon on laskettu mukaan vain ne henkilöt, joilla on suomalainen henkilötunnus. Tästä syystä tutkintotiedot ovat pienempiä kuin koulutussektoreiden tutkintotilastotiedot.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien opiskelija- ja työssäkäyntitietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto tutkinnon suorittaneiden sijoittumisesta on lopullinen ja ilmestyy vuosittain. Tiedot ilmestyvät ennakollisina runsas vuosi viiteajankohdan jälkeen ja lopullisina vajaa kaksi vuotta viiteajankohdan jälkeen.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen Internet-sivuilla ja Oppilaitostilastot -julkaisuissa. Tilastokeskuksen Internet-sivuilla on maksullinen Sijoittumispalvelu, joka sisältää tietoja tutkinnon suorittaneiden sijoittumisesta mm. oppilaitoksittain. Aineistosta on myös mahdollista tehdä tilauksesta erityisselvityksiä.

Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä löytyy Tilastokeskuksen käsitetietokannasta ja Oppilaitostilastot-julkaisuista. Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen Internet-sivuilta sekä painetuista luokituskäsikirjoista.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilastoa on laadittu 1990-luvun alkupuolelta alkaen vuosittain. Vuodesta 2005 lähtien 15-17-vuotiaiden nuorten työssäkäyntiä ei pystytä rekisteritietojen perusteella luotettavasti tilastoimaan, koska nämä ikäryhmät eivät enää kuulu työeläkevakuutuksen piiriin. Tämä näkyy vuoden 2005 työssäkäyntitilastossa alaikäisten nuorten työllisyyden vähenemisenä ja opiskelijoiden määrän kasvuna.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain laaditut tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.

---

Päivitetty 8.5.2007