1. Ulkomaiset suorat sijoitukset vuonna 2015
Tässä katsauksessa tarkastellaan ulkomaisten suorien sijoitusten globaalia kehitystä sekä Suomen sijoitusvirtoja ja näiden sijoitusten vaikutusta Suomen kansantalouteen vuonna 2015. Katsauksen eri osioissa on nostettu esiin lukujen tulkintaan vaikuttavia tekijöitä ja myös tilaston kuvauskohde on syytä huomioida lukuja käytettäessä. Ulkomaisten suorien sijoitusten tilasto kuvaa lähinnä monikansallisten konsernien kotimaisten ja ulkomaisten yksiköiden välisiä rahoitustaloustoimia ja niistä syntyviä saamisia ja velkoja sekä kansainvälisiä yrityskauppoja. Ulkomaiset suorat sijoitukset -tilasto ei monissakaan tapauksissa kuvaa ulkomaisten tekemiä reaali-investointeja Suomeen. Jos esimerkiksi ulkomaisessa määräysvallassa oleva kotimainen yritys tekee tehtaan laajennusinvestoinnin Suomessa eikä saa tähän rahoitusta suoraan ulkomaiselta sijoittajalta, laajennusinvestoinnin arvosta ei kohdistu mitään suorien sijoitusten tilastoon. Lisää tässä katsauksessa käytettyjen käsitteiden määritelmiä löytyy tilaston kotisivulta: http://tilastokeskus.fi/til/ssij/kas.html .
1.1 Suorat sijoitukset maailmanlaajuisesti
YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön julkaiseman investointiraportin mukaan maailman suorien sijoitusten virrat kasvoivat 38 prosenttia vuonna 2015 (UNCTAD: World Investment Report 2016). Vuoden 2015 kasvu johtui pääosin kansainvälisistä yrityskaupoista ja muista maarajat ylittävistä yritysjärjestelyistä. Ilman suurten yritysjärjestelyn vaikutusta UNCTAD arvioi kasvun olleen noin 15 prosenttia.
Yhteenlaskettuna ulkomaisia suoria sijoituksia tehtiin maailmanlaajuisesti 1588 mrd. euroa, josta 868 mrd. euroa suuntautui kehittyneisiin maihin ja 689 mrd. euroa kehittyviin talouksiin. Kehittyneisiin maihin suuntautuneet sijoitukset kasvoivat 84 prosenttia ja sijoitukset kehittyviin maihin 9 prosenttia. Vuonna 2014 Kiina oli ensimmäistä kertaa historiassa suurin suorien sijoitusten kohdemaa, mutta vuonna 2015 Yhdysvallat otti kärkipaikan takaisin. Sijoittajamaista Yhdysvallat oli edelleen suurin ennen Japania ja Kiinaa. Toimialoista alkutuotantoon liittyvät sijoitukset vähenivät, kun taas teollisuus- ja palvelusektorin sijoitukset kasvoivat.
Kuvio 1. Maailmanlaajuiset suorien sijoitusten virrat 2004-2015
Vuonna 2015 Euroopan unionin jäsenmaihin suuntautuneet sijoitukset kasvoivat 50 prosenttia edellisvuodesta, mutta kasvu jakaantui hyvin epätasaisesti eri maiden kesken. Unionin 28 jäsenmaasta Suomen lisäksi 14 maahan suuntautuneet sijoitukset vähenivät edellisvuodesta, kun taas Irlantiin, Alankomaihin, Saksaan, Ranskaan, Belgiaan ja Luxemburgiin sijoitettiin selvästi edellisvuotta enemmän. EU-maista suurimmat sijoittajat olivat Alankomaat, Irlanti ja Saksa. Kansantaloudeltaan Suomen kokoisen Irlannin esiintyminen sekä suurena sijoituskohteena että sijoittajana kertoo maan houkuttelevuudesta monikansallisten yritysten maailmanlaajuisissa järjestelyissä.
UNCTADin Raportissa ennustetaan sijoitusvirtojen laskevan vuonna 2016 noin 10-15 prosenttia, minkä jälkeen virtojen arvioidaan jälleen kasvavan vuosina 2017-2018. Vuoden 2016 sijoitusvirtojen odotettu lasku johtuu osittain siitä, että vuoden 2015 virrat olivat selvästi pitkän ajan keskiarvoa korkeammalla tasolla. Toisaalta suorien sijoitusten kasvua heikentää myös joidenkin kasvavien markkina-alueiden talouskasvun ja kokonaiskysynnän hidastuminen sekä kansainväliset ja kansalliset toimet monikansallisten yritysten verojärjestelyjen hillitsemiseksi.
Kuvio 2. Ulkomaisten suorien sijoitusten virrat 2004-2015
¹) Luvut vuodesta 2013 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2004-2012 lukujen kanssa johtuen kansainvälisen tilastointistandardin muutoksista.
1.2 Suorat sijoitukset ulkomailta Suomeen
Suomen taloudessa vuosi 2015 oli kolmen peräkkäisen taantumavuoden jälkeen hieman vahvempi. Bruttokansantuote kääntyi 0,2 prosentin kasvuun, vaikkakin työttömyysaste nousi 8,7 prosentista 9,4 prosenttiin. Myös kansantalouden ulkoinen tasapaino vahvistui hieman. Vaihtotase oli edelleen alijäämäinen, mutta alijäämä supistui edellisvuoden 2,3 mrd. eurosta 0,9 mrd. euroon. Myös ulkomaisen nettovarallisuusaseman vuodesta 2010 jatkunut lasku taittui. Ulkomainen nettovarallisuusasema vuoden 2015 lopussa oli 1,3 miljardia euroa positiivinen, kun se vuotta aiemmin oli 5,4 miljardia euroa negatiivinen.
Suoria sijoituksia Suomeen tehtiin vuonna 2015 nettomääräisesti 1,3 mrd. euroa, mikä on selvästi vähemmän kuin vuonna 2014, jolloin suorien sijoitusten arvo oli 13,8 mrd. euroa. Vertailuvuosi 2014 oli ennätysvuosi ja sijoitusten korkea taso johtui tällöin erityisesti yrityskaupoista, joissa merkittäviä suomalaisessa omistuksessa olleita yrityksiä siirtyi joko kokonaan tai osittain ulkomaalaisomistukseen.
Ulkomaiset suorat sijoitukset tulkitaan usein liian suoraviivaisesti reaali-investointeina, mutta näin ei vuonna 2014 julkistetun tutkimuksen mukaan useinkaan ole (ETLA, Topias Leino ja Jyrki Ali-Yrkkö: How does foreign direct investment measure real investment by foreign owned companies). Läpivirtasijoitukset ja yritysten omistusmuutokset eivät useinkaan johda reaali-investointeihin sijoituksen kohdemaassa. Toisaalta jos maassa jo toimivat ulkomaiset yritykset käyttävät investointiensa rahoitukseen kotimaisia rahoituskanavia, ei tämä näy ulkomaisena suorana sijoituksena. Lisäksi tulkintavaikeuksia tuo yritystoiminnan keskittyneisyys. Lukuisa määrä pieniä kasvuyrityksiin tehtyjä sijoituksia peittyy monikansallisen yrityksen normaaleihin konsernin sisäisin rahoitusjärjestelyihin.
Vuoden 2015 suorien sijoitusten voimakkaasta euromääräisestä laskusta huolimatta Suomen houkuttelevuus sijoituskohteena ei näyttäisi Finpron julkaiseman tilaston mukaan olevan heikkenemässä. Finpron julkaiseman tilaston mukaan vuonna 2015 uusia ulkomaalaisomisteisia yrityksiä tuli Suomeen 265, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 229. Saman tilaston mukaan Suomessa jo toimivat ulkomaalaisomisteiset yritykset tekivät vuonna 2015 yli 230 laajentumis- ja jatkoinvestointipäätöstä liiketoimintaansa Suomessa.
Ulkomaisten suorien sijoitusten arvo vuoden 2015 lopussa oli yhteensä 74,2 mrd. euroa, mistä oman pääoman osuus oli 60,8 mrd. euroa ja vieraaseen pääomaan luettavien sijoitusten arvo 13,4 mrd. euroa. Vuoden 2015 aikana ulkomaisten suorien sijoitusten arvo laski 1,6 mrd. euroa. Sijoituskannan lasku näkyy sekä oman että vieraan pääoman erissä ja johtuu pääosin valuuttakurssien ja muiden sijoituksiin kohdistuvien arvostuserien muutoksista (ks. taulukko 1).
Taulukko 1. Suorat sijoitukset ulkomailta Suomeen
Yhteensä | Oma pääoma | Vieras pääoma | |
Sijoituskanta 31.12.2014 | 75,8 | 61,6 | 14,1 |
Rahoitustaloustoimet | 3,0 | 3,0 | 0,0 |
Uudelleen sijoitetut voitot | -1,8 | -1,8 | 0,0 |
Valuuttakurssimuutokset | -0,5 | 0,0 | -0,5 |
Muiden arvostuserien muutokset | -2,3 | -2,0 | -0,2 |
Sijoituskanta 31.12.2015 | 74,2 | 60,8 | 13,4 |
Maittain tarkasteltuna Suomeen on tehty suoria sijoituksia erityisesti Ruotsista (50 % sijoituskannasta), Alankomaista (18 %), Tanskasta (6 %) ja Saksasta (5 %). Maaryhmittäin tarkasteltuna sijoitukset Suomeen tulevat pääosin EU:n alueelta, jonka yhteenlaskettu osuus sijoituskannasta vuonna 2015 oli 90 prosenttia. Euromaiden osuus vuonna 2015 laski 38 prosentista 29 prosenttiin, mikä johtui pääosin Luxemburgin sijoitusten voimakkaasta laskusta. Tässä esitetyt osuudet on laskettu välittömän sijoittajan kotimaan mukaan. Todellisuudessa sijoituksia hallinnoidaan usein ulkomaisen tytäryhtiön kautta, jolloin perimmäinen valtaa käyttävä sijoittaja sijaitsee jossakin toisessa maassa. Näitä perimmäisen sijoittajan kotimaan mukaan laskettuja lukuja on tarkasteltu tarkemmin tämän katsauksen luvussa 1.5.
Kuvio 3. Suorat sijoitukset Suomeen välittömän sijoittajan maan mukaan 31.12.2015
Toimialoittain tarkasteltuna Suomeen suuntautuvat ulkomaiset suorat sijoitukset kohdistuvat palvelualoista erityisesti rahoitusalan sekä informaatio ja viestintä -toimialan yrityksiin. Teollisuudessa euromääräisesti eniten sijoituksia on tehty kemian- ja metalliteollisuuden yrityksiin. Sijoituksen toimiala määräytyy kotimaisen yksikön toimialan mukaan. Tällöin rahoitusalan osuutta kasvattavat järjestelyt, joissa esimerkiksi suomalaista teollisuusyritystä hallinnoidaan ulkomailta käsin tätä tarkoitusta varten perustetun kotimaisen rahoitusalalle luokiteltavan holding-yhtiön kautta.
Suomeen suuntautuneista sijoituksista ulkomaisille sijoittajille kertyi tuottoja yhteensä 3,7 mrd. euroa vuonna 2015. Osinkoja näistä sijoituksista maksettiin 4,8 mrd. euroa ja korkoja 0,6 mrd. euroa eli yhteensä selvästi enemmän kuin mitä sijoitukset tuottivat vuonna 2015. Eroa oli 1,8 mrd. euroa, mikä kirjataan Suomesta ulkomaille maksettuihin uudelleen sijoitettuihin voittoihin negatiivisena eränä ja vastaavasti se pienentää ulkomailta Suomeen suuntautuvien suorien sijoitusten virtaa. Uudelleen sijoitetut voitot kuvaavat tiettynä vuonna kertyneiden ja omistajille maksettujen tuottojen välistä eroa. Negatiivinen uudelleen sijoitettu voitto syntyy esimerkiksi tilanteessa, jolloin aiempina vuosina kertyneet voittovarat jaetaan omistajalle yhtenä vuotena.
Ulkomaisille sijoittajille kertyneet tuotot suhteutettuna sijoitusten arvoon vähenivät edellisvuodesta. Vuonna 2015 tuotto suhteutettuna vuoden lopun sijoitusten arvoon oli 5,0 prosenttia, kun vuonna 2014 tuottoprosentti oli 6,3 ja vuonna 2013 tuottoprosentti oli 6,5. Eniten tuottoja euromääräisesti kertyi suurimmille sijoittajamaille eli Ruotsille 2,9 mrd. euroa ja Alankomaille 1,3 mrd. euroa. Luxemburgista tehdyt sijoitukset sen sijaan tuottivat yhteenlaskettuna 2,1 mrd. euroa tappiota vuonna 2015.
1.3 Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille
Suomesta tehtiin suoria sijoituksia ulkomaille vuonna 2015 nettomääräisesti -11,4 miljardia euroa. Pääomaa siten vietiin ulkomaille selvästi vähemmän kuin pääomaa palautui suorina sijoituksina takaisin Suomeen. Oman pääoman sijoituksia ulkomaille ilman uudelleensijoitettuja voittoja tehtiin nettomääräisesti 2,8 mrd. euroa, mutta vieraan pääoman saamisten vähentyminen 14,2 mrd. eurolla käänsi vuoden 2015 sijoitusten nettovirran selvästi negatiiviseksi. Vieraan pääoman saamisten voimakas vähentyminen vuoden 2015 aikana johtui ns. käänteisistä sijoituksista, millä tässä yhteydessä tarkoitetaan ulkomaisten tytäryhtiöiden suomalaiselle emoyhtiölleen myöntämien lainojen ja konsernitilisaamisten kasvua.
Eniten pääomaa vietiin suorina sijoituksina Turkkiin ja Norjaan. Eniten suoriin sijoituksiin luettavaa pääomaa puolestaan tuotiin Alankomaista (-10,8 mrd. euroa) ja Ruotsista (-4,8 mrd. euroa).
Taulukko 2. Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille
Yhteensä | Oma pääoma | Vieras pääoma | |
Sijoituskanta 31.12.2014 | 96,1 | 93,1 | 2,9 |
Rahoitustaloustoimet | -11,4 | 2,8 | -14,2 |
Uudelleen sijoitetut voitot | -3,1 | -3,1 | 0,0 |
Valuuttakurssimuutokset | 1,2 | 1,2 | 0,0 |
Muiden arvostuserien muutokset | 2,6 | 3,7 | -1,0 |
Sijoituskanta 31.12.2015 | 85,4 | 97,7 | -12,3 |
Ulkomaille suuntautuvien suorien sijoitusten arvo vuoden 2015 lopussa oli 85,4 mrd. euroa, mistä oman pääoman osuus oli 97,7 mrd. euroa ja vieraaseen pääomaan luettavien sijoitusten arvo -12,3 mrd. euroa. Suorien sijoitusten sijoituskannan arvo laski 10,7 mrd. euroa vuoden 2015 aikana, mikä selittyy pääosin käänteisillä sijoituksilla. Hallussapitovoitot eli valuuttakurssien ja muiden arvostuserien muutokset kasvattivat ulkomaisten saamisten arvoa yhteensä 3,8 mrd. euroa. Muiden arvostuserien muutokseen (2,6 mrd. euroa) kirjautuu ulkomailta omistettujen kohteiden arvonmuutos, joka perustuu markkina-arvon muutoksiin listatuissa yhtiöissä ja kirjanpitoarvoon listaamattomissa kohteissa. Muihin arvonmuutoksiin kirjataan myös sellaiset luokitusmuutokset, jotka johtuvat sijoitustyypin muuttumisesta. Esimerkiksi jos omistuksen oikeuttava äänivalta ulkomaisessa sijoituskohteessa laskee alle 10 prosentin, ei sijoitus enää täytä suoran sijoituksen kriteereitä ja se luokitellaan maksutaseessa joko arvopaperisijoituksesi tai muuksi sijoitukseksi.
Maittain tarkasteltuna suorat sijoitukset Suomesta suuntautuvat erityisesti Ruotsiin (34 % sijoituskannasta) ja Alankomaihin (15 %). Maaryhmittäin tarkasteltuna sijoitukset suuntautuvat pääosin EU:n alueelle, jonka yhteenlaskettu osuus sijoituskannasta vuoden 2015 lopussa oli 81 prosenttia. Valuuttaunioniin kuuluvien maiden osuus vuoden 2015 lopussa oli 41 prosenttia. EU:n ulkopuolisia merkittäviä suoria sijoituksia löytyy Yhdysvalloista (7,6 mrd. euroa), Turkista (2,6 mrd. euroa) ja Venäjältä (2,1 mrd. euroa). Venäjän sijoitusten arvo laski 0,1 mrd. euroa edellisvuodesta.
Yllä lasketut osuudet on laskettu välittömän sijoituskohteen maan mukaan, jolloin Aasian kasvavien talouksien osuus jää hyvin vähäiseksi. Esimerkiksi Kiinaan suuntautuvien sijoitusten arvo vuoden 2015 lopussa oli -0,3 mrd. euroa, kun taas Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston mukaan Kiinassa toimi vuonna 2014 yhteensä 223 suomalaisen yrityksen tytäryhtiötä ja näiden osuus kaikesta ulkomailta kertyneestä liikevaihdosta oli 7,7 prosenttia. Suomesta ulkomaille suuntautuvista sijoituksista ei ole käytössä perimmäisen sijoituskohteen maan mukaisia tietoja, jolloin tarkempaa erittelyä lopullisesta sijoituskohteesta ei ole mahdollista esittää. Suuri osa kuitenkin esimerkiksi Benelux-maihin suuntautuvista sijoituksista liittyy globaalin yrityksen tai sen osan hallintaan ja itse tuotannollinen toiminta sijoittuu johonkin toiseen maahan - mm. muualle Eurooppaan tai Aasiaan.
Kuvio 4. Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille välittömän kohdemaan mukaan 31.12.2015
Toimialoittain tarkasteltuna ulkomaille suuntautuvia suoria sijoituksia tehneet yritykset löytyvät pääosin metalli- ja paperiteollisuudesta sekä palvelualoilta. Metalliteollisuuden yritysten ulkomaisten sijoitusten arvo vuoden 2015 lopussa oli yhteensä 16,6 mrd. euroa, josta 5,5 mrd. euroa suuntautui Yhdysvaltoihin, 4,1 mrd. euroa Alankomaihin ja 3,3 mrd. euroa Ruotsiin. Palvelualojen yritysten ulkomaisten sijoitusten arvo vuoden 2015 lopussa oli yhteensä 33,8 mrd. euroa. Nämä sijoitukset keskittyivät voimakkaasti Ruotsiin (16,4 mrd. euroa) ja Alankomaihin (8,6 miljardia euroa).
Ulkomaille suuntautuneista sijoituksista Suomeen kirjautui tuottoja yhteensä 6,7 mrd. euroa vuonna 2015, mikä on 1,5 mrd. euroa vähemmän kuin vuonna 2014. Osinkoja näistä sijoituksista saatiin 9,5 mrd. euroa ja korkoja 0,4 mrd. euroa. Vähentyneiden tuottojen ja pienentyneen sijoituskannan seurauksena Suomen saamat tuotot suhteutettuna ulkomaisten suorien sijoitusten arvoon pysyivät lähes edellisvuotisella tasolla. Vuonna 2015 tuottoprosentti oli 7,9, kun se vuotta aiemmin oli 8,6. Eniten tuottoja Suomelle kertyi euromääräisesti Ruotsista (2,8 mrd. euroa) ja Alankomaista (1,6 mrd. euroa). Yhdysvaltoihin tehdyt sijoitukset sen sijaan tuottivat yhteenlaskettuna 0,3 mrd. euroa tappiota vuonna 2015.
1.4 Suorat sijoitukset maksutaseessa
Suomeen suuntautuneiden ulkomaisten suorien sijoitusten arvo vuoden 2015 lopussa oli 74,2 mrd. euroa ja Suomesta ulkomaille suuntautuvien sijoitusten arvo 85,4 mrd. euroa. Suomella on siten edelleen enemmän suorien sijoitusten saamisia kuin velkoja, vaikkakin ulkomaille suuntautuvien sijoitusten arvon laskun seurauksena vuonna 2015 suoriin sijoituksiin liittyvä nettosaaminen puolittui 11,2 mrd. euroon edellisen vuoden 20,3 mrd. eurosta. Erityisesti suorat sijoitukset parantavat yrityssektorin ulkomaista nettovarallisuusasemaa, joka vuoden 2015 lopussa oli 20,1 mrd. euroa. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten suoriin sijoituksiin liittyvät velat puolestaan ylittivät saamiset 10,5 mrd. eurolla. Suoriin sijoituksiin liittyvä nettovarallisuusasema on sama myös Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastossa, vaikkakin maksutaseen bruttoluvut eroavat tässä esitetyistä suuntaperiaatteen mukaisista luvuista (Maksutaseen eroavaa tilastointitapaa on tarkasteltu tarkemmin tilastovuoden 2013 katsauksen luvussa 2.2).
Kuvio 5. Ulkomaiset suorat sijoitukset 2004-2015
¹) Luvut vuodesta 2013 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2004-2012 lukujen kanssa johtuen kansainvälisen tilastointistandardin muutoksista.
Tuottoja suorista sijoituksista kertyi ulkomailta Suomeen vuonna 2015 yhteensä 6,7 mrd. euroa ja Suomesta ulkomaille 3,7 mrd. euroa. Nämä omaisuustulot kirjautuvat Suomen vaihtotaseen ensitulon erään ja niiden nettovaikutus Suomen vaihtotaseeseen oli +3,0 mrd. euroa vuonna 2015. Suorien sijoitusten tuotot oli Suomen vaihtotaseen näkökulmasta myös ainoa ylijäämäinen sijoituslaji. Arvopaperisijoitusten tuottojen nettovaikutus vaihtotaseeseen oli -1,9 mrd. euroa ja muiden sijoitusten -0,9 mrd. euroa.
Kuviosta 6 voidaan nähdä, että suoriin sijoituksiin liittyvät tuotot ovat parantaneet Suomen vaihtotasetta koko tarkastelujakson 2004-2015. Suomen saamat vuotuiset tuotot ovat vaihdelleet 5,2 ja 8,5 mrd. euron välillä ja ylijäämää nämä sijoitukset ovat tuottaneet vuosittain 1,2 - 4,3 mrd. euroa.
Kuvio 6. Ulkomaisten suorien sijoitusten tuotot 2004-2015
¹) Luvut vuodesta 2013 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2004-2012 lukujen kanssa johtuen kansainvälisen tilastointistandardin muutoksista.
1.5 Sijoitukset perimmäisen sijoittajan maan mukaan
Perinteisesti suoria sijoituksia on tarkasteltu vain välittömän sijoittajan kotimaan mukaan. Uudet tilastointistandardit ja aiempaa tarkemmalla tasolla kerätyt tiedot mahdollistavat suorien sijoitusten maakohtaisen analysoinnin myös perimmäisen suoran sijoittajan kotimaan mukaan vuodesta 2013 alkaen. Perimmäisellä suoralla sijoittajalla tässä yhteydessä tarkoitetaan sitä tahoa, joka on ylimpänä ulkomaisen suoran sijoittajan määräysvaltaketjussa. Perimmäinen suora sijoittaja ei ole minkään muun yksikön määräysvallassa ja se voi olla myös kotimainen yksikkö.
Kuviosta 7 voidaan nähdä, että Suomeen suuntautuvia suoria sijoituksia on tehty Ruotsista ja Alankomaista selvästi enemmän, jos sijoituksia tarkastellaan välittömän sijoittajan kotimaan mukaan. Tämä viittaa siihen, että näitä sijoituksia hallinnoidaan näihin maihin sijoittuneen yhtiön kautta, vaikka todellinen sijoittaja löytyykin jostain muualta. Yhdysvaltojen osalta tilanne onkin päinvastainen. Yhdysvalloista Suomeen suuntautuvien suorien sijoitusten sijoituskanta oli vuonna 2015 nelinkertainen kun tarkastellaan perimmäisen suoran sijoittajan kotimaan mukaan (5,2 mrd. euroa), eikä välittömän sijoittajan kotimaan mukaan (1,4 mrd. euroa). Yhdysvalloista siis hallitaan selvästi suurempaa osaa Suomeen suuntautuvista suorista sijoituksista kuin näitä sijoituksia välittömästi tehdään. Myös Kanadan, Japanin, Ranskan ja Venäjän sijoitukset ovat suurempia, mikäli tarkastelu tehdään perimmäisen sijoittajan kotimaan mukaan. Perimmäisen suoran sijoittajan mukaisessa tarkastelussa myös Suomen osuus on merkittävä. Tämä johtuu siitä, että kotimaiset yritykset omistavat kotimaisia tytäryhtiöitään ulkomaisten tytäryhtiöidensä kautta.
Kuvio 7. Ulkomaiset suorat sijoitukset Suomeen vuonna 2015, sijoituskanta
1.6 Sijoitukset Suomesta ulkomaille perimmäisen sijoittajan mukaan
Suomesta ulkomaille suuntautuvien sijoitusten tilastointi perimmäisen kohdemaan mukaan ei ole mahdollista käytettävissä olevien tietolähteiden avulla. Sen sijaan Suomesta ulkomaille sijoituksia tehneiden yritysten määräysvaltaketjuja tutkimalla voidaan tarkastella, kuinka suuri osuus Suomen suorista sijoituksista ulkomaille on suomalaiskontrollissa olevien yritysten tekemiä. Tämänkin tarkastelun rajoitteena on pitäytyminen yrityksen omistusketjun yhtiömuotoisissa yksiköissä. Esimerkiksi Luxemburgiin rekisteröidyn emoyhtiön todellisia omistajia voivat olla suomalaiset yksityishenkilöt.
Vuonna 2015 Suomesta ulkomaille suuntautuvien sijoitusten arvo oli 85,4 mrd. euroa, josta 84 prosenttia oli suomalaiskontrollissa olevien yritysten hallussa. Suomen ulkopuolisia merkittäviä perimmäisiä sijoittajamaita olivat Ruotsi ja Luxemburg (ks. kuvio 8).
Kuvio 8. Sijoitukset Suomesta ulkomaille perimmäisen sijoittajan kotimaan mukaan vuonna 2015
Lähde: Ulkomaiset suorat sijoitukset 2015, Tilastokeskus
Lisätietoja: Kristian Taskinen 029 551 2238, maksutase@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen
Päivitetty 27.10.2016
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Ulkomaiset suorat sijoitukset [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-3498. 2015,
1. Ulkomaiset suorat sijoitukset vuonna 2015
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ssij/2015/ssij_2015_2016-10-27_kat_001_fi.html