Suomalaisyritysten liikevaihto ulkomailla yli 200 miljardia euroa vuonna 2019

Tilastokeskuksen tietojen mukaan suomalaiset yritykset harjoittivat liiketoimintaa 5 390 tytäryhtiössä 135 maassa vuonna 2019. Edellisvuoteen verrattuna suomalaisyritysten toiminta ulkomailla lisääntyi usealla eri mittarilla tarkasteltuna. Henkilöstön lukumäärä nousi kaksi prosenttia. Liikevaihto ja investoinnit kohosivat yli kymmenen prosenttia. Suurin osa liikevaihdosta kertyi EU:n alueen yrityksissä. Yksittäisistä maista eniten liikevaihtoa kertyi Ruotsissa, jopa yli viidennes kokonaisliikevaihdosta.

Kuvio 1. Suomalaisyritysten liikevaihto ulkomailla maaryhmittäin vuosina 2014-2019

Ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli liki 201 miljardia euroa. Liikevaihto on konsolidoimaton eli luku sisältää mm. konserniyhtiöiden välisen konsernin sisäisen kaupan. Liikevaihdosta yli puolet syntyi EU-maissa ja 16 prosenttia Aasiassa ja Oseaniassa. EU-maissa sijaitsevissa tytäryhtiössä eniten liikevaihtoa syntyi tukku- ja vähittäiskaupassa runsaat 21,3 miljardia euroa ja rahoitus- ja vakuutusliiketoiminnan toimialoilla vajaat 18 miljardia euroa. Aasiassa ja Oseaniassa elektroniikka- ja sähköteollisuus liki 11,9 miljardilla eurolla oli merkittävin toimiala liikevaihdolla mitattuna. Globaalisti mitattuna suomalaisyritysten liikevaihdosta ulkomailla tuottivat liki 57 prosenttia teollisuuden toimialan tytäryhtiöt sekä tukku- ja vähittäistuotekauppa vajaalla viidenneksellä kokonaisliikevaihdosta. Yksittäisistä maista eniten liikevaihtoa kumuloitui Ruotsissa noin 43,9 miljardilla eurolla.

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla työllistivät eniten henkilöstöä EU-maissa, yhteensä liki 295 850 henkilöä. EU-maissa merkittävimmät toimialat henkilöstön lukumäärällä mitattuna olivat kone- ja metallituoteteollisuus 53 570 henkilöllä sekä elektroniikka- ja sähköteollisuus runsaalla 42 920 henkilöllä. Aasian ja Oseanian tytäryhtiöt olivat toiseksi merkittävin henkilöstön työllistäjä liki 135 430 henkilöllä. Aasiassa ja Oseaniassa teollisuuden toimialat elektroniikka- ja sähköteollisuus runsaalla 56 590 henkilöllä sekä kone- ja metallituoteteollisuus 48 700 henkilöllä työllistivät eniten. Globaalisti tarkasteltuna merkittävin työllistäjä oli elektroniikka- ja sähköteollisuuden tytäryhtiöt vajaalla 145 250 henkilöllä. Ruotsi oli merkittävin suomalaisten tytäryhtiöiden ulkomailla työllistävä maa 75 620 henkilöllä.

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla investoivat aineelliseen pääomaansa vajaat 4,8 miljardia euroa. Investoinneista peräti 67 prosenttia tehtiin Euroopassa ja 15 prosenttia Aasiassa ja Oseaniassa. Teollisuuden toimiala oli globaalisti merkittävin investointikohde suomalaisille yrityksille ulkomailla vajaalla 2,9 miljardilla eurolla. Erityisesti investointeja kohdistettiin kemian- ja paperiteollisuuden tytäryhtiöihin. Euroopassa EU-maissa investoitiin teollisuuden toimialan tytäryhtiöihin vajaalla 1,3 miljardilla eurolla. EU:n ulkopuolisissa maissa investointiin eniten sähkö-, kaasu- ja vesihuollon yrityksiin liki 179 miljoonalla eurolla. Yksittäisistä maista eniten investoitiin Ruotsiin vajaalla 1,2 miljardilla eurolla.

Britannia oli vuonna 2019 viimeistä vuottaan Euroopan Unionin jäsenenä. Suomalaisten yritysten toiminta Britanniassa laski hieman. Yritysten lukumäärä laski neljä prosenttia. Henkilöstön lukumäärä putosi kuusi prosenttia ollen runsaat 12 800 henkilöä. Investoinnit laskivat neljä prosenttia ollen noin 77 miljoonaa euroa. Liikevaihto pysyi liki samana 4,2 miljardissa eurossa.

Lähde: Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Anna-Maija Laakko 029 551 3640, tytaryhtiot@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

Julkaisu pdf-muodossa (288,8 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston laatuseloste (29.4.2021)

Päivitetty 29.4.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-4866. 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/stu/2019/stu_2019_2021-04-29_tie_001_fi.html