Etusivu > Tilastot > Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö > 2010 > 4. Tietoturvahuolet ja internetin käyttö

4. Tietoturvahuolet ja internetin käyttö

Lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta käyttää internetiä. Kolme neljästä on siellä päivittäin ja joka toinen useita kertoja päivässä. Netissä tehdään jo useimpiin elämänalueisiin liittyviä asioita. Siellä luodaan ja pidetään yllä sosiaalisia suhteita, hoidetaan käytännön asioita, ostetaan ja myydään, haetaan tietoa, levitetään tietoa, tehdään töitä, haetaan töitä, viihdytään ja viihdytetään. Internetistä on tullut jokapäiväinen ja arkinen.

Internetissä on tunnetusti myös erilaisia uhkia turhaa vaivaa ja hankaluuksia aiheuttavasta netti-ilkivallasta aina vakaviin nettirikoksiin asti. Internetin käytön jokapäiväistyminen muuttaa myös tietoturvaongelmien merkitystä. Mitä yleisempää ja arkisempaa netin käyttö on, sitä laajemmin myös tietoturvauhat ovat läsnä arjessa. Miten huolissaan suomalaiset sitten ovat tietoturvauhista ja vaikuttavatko huolet internetin käyttöön.

Tietoturvahuolet

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa kysyttiin, kuinka huolestuneita vastaajat ovat eräistä netin käyttöön liittyvistä tietoturvauhista. Kysytyt uhat olivat keskenään erilaisia. Roskaposti ja virukset liittyvät internetin käyttöön ylipäätään ja koskevat siten kaikkia käyttäjiä. Maksukorttitietojen ja netissä annettujen muiden henkilökohtaisten tietojen ja kuvien väärinkäyttö taas liittyy vain tiettyihin käyttötapoihin kuten verkkokauppaan, omiin kotisivujen tai verkkoyhteisöihin. Sähköpostiurkinta ja valesivustot ovat edellä mainittuja uhkia vähemmän tunnettuja. Osittain kysytyt uhat ovat päällekkäisiä, sillä esimerkiksi virukset leviävät roskapostin avulla. Vastaajat saattoivat ilmaista huolestuneisuutensa kolmella vastausvaihtoehdolla: erittäin huolestunut, jonkin verran huolestunut tai ei lainkaan huolestunut.

Mikään kysymysten uhista ei ollut vastaajille erityisen tuntematon, sillä ei osaa sanoa -vastauksia tuli hyvin vähän. Uhkien tuntemista paransi luultavasti se, että muun muassa Suomessa tapahtuneesta sähköpostiurkinnasta ja valesivustoista uutisoitiin näkyvästi tutkimuksen haastatteluiden aikaan.

Yleisimmin oltiin huolestuneita internetissä, esimerkiksi verkkokaupoissa, annettujen luotto- ja pankkikorttitietojen väärinkäytöstä. Viidesosa internetiä 12 kuukauden aikana käyttäneistä oli siitä erittäin huolestunut. Osuutta voidaan pitää korkeana. Ilmeisesti väärinkäytön mahdollisia taloudellisia seurauksia pelätään. Lisäksi verkkokaupoista ostamisen yleistymisen myötä maksukorttitietojen väärinkäytön uhka koskee yhä useampia. Myös lasten turvallisuudesta netissä ollaan huolissaan. Viidesosa vastaajista oli erittäin huolissaan siitä, että lapset käyvät heidän tietokoneellaan sopimattomilla sivuilla tai joutuvat tekemisiin vaarallisten henkilöiden kanssa.

Taulukko 8. Huolestuneisuus tietoturvaongelmista sukupuolen mukaan 2010, %-osuus 12 kuukauden aikana internetiä käyttäneistä

	Erittäin huolestunut			Jonkin verran huolestunut			Ei lainkaan huolestunut
	Miehet	Naiset	Yhteensä	Miehet	Naiset	Yhteensä	Miehet	Naiset	Yhteensä
Internetissä annettujen luotto- ja pankkikorttitietojen väärinkäytöstä	17	23	20	44	48	46	38	28	33
Lasten pääsystä sopimattomille internetsivuille tai joutumisesta tekemisiin vaarallisten henkilöiden kanssa.	14	23	19	32	30	31	50	41	46
Internetiin laitettujen henkilökohtaisten tietojen ja kuvien väärinkäytöstä	14	21	17	46	48	47	40	30	35
Sähköpostiurkinnan tai valesivustojen avulla tehtävistä huijauksista	13	16	14	44	50	47	42	33	38
Roskapostista	12	14	13	38	45	41	48	40	44
Viruksista tai muista haittaohjelmista	9	9	9	56	67	62	34	23	29

Verkkoyhteisöjen ja sosiaalisen median suosion kasvun myötä netissä ollaan mukana yhä henkilökohtaisemmin. Verkkoon laitetaan muiden nähtäväksi esimerkiksi omia valokuvia. Tällaisen henkilökohtaisen materiaalin väärinkäytöstä oli erittäin huolestunut 17 prosenttia vastaajista.

Internetin käyttöön liittyvistä yleisistä uhista ei olla yhtä huolissaan kuin edellä mainituista tiettyjen käyttötapojen ongelmista. Vain 9 prosenttia netin käyttäjistä oli erittäin huolissaan roskapostista ja 13 prosenttia viruksista.

Vaikka suuri osa netin käyttäjistä on hyvin huolissaan tietoturvauhista, niin suurempi osa suomalaisista käyttää nettiä täysin huolettomasti. Ei lainkaan huolestuneiden osuus vaihteli uhasta riippuen 29:stä 46 prosenttiin. Huolettomuus voi johtua useasta seikasta. Ensinnäkin, uhka ei välttämättä ole relevantti. Lähes puolet vastaajista ei ollut lainkaan huolissaan lasten netin käytöstä koneeltaan kenties siksi, että lapset eivät käytä heidän konettaan. Toisaalta relevanteistakaan uhista ei välttämättä olla huolissaan, jos niitä vastaan on varauduttu tietoturvaratkaisulla. Esimerkiksi lasten netin käyttöön liittyvien uhkien vuoksi tietokoneeseen on saatettu asentaa sisältösuodatin/lapsilukko. Myös välinpitämättömyys voi olla yksi syy huolettomuuteen.

Sukupuolten välillä oli tietoturvauhkien aiheuttamassa huolestuneisuudessa pieni mutta systemaattinen ero. Naiset ovat hieman huolestuneempia kuin miehet. Naisilla erittäin huolestuneiden osuus oli lähes kaikkien uhkien kohdalla vähintään pari prosenttiyksikköä suurempi kuin miehillä. Esimerkiksi 23 prosenttia naisista ilmoitti olevansa erittäin huolestunut lasten pääsystä sopimattomille sivustoille, kun miehistä erittäin huolestuneita oli vain 14 prosenttia. Vastaavasti naisista pienempi osuus kuin miehistä käytti nettiä täysin huoletta.

Ikä vaikutti jonkin verran siihen, miten turvalliseksi internetin käyttö koettiin, mutta vaikutus ei ollut yhtä selvä kuin sukupuolen. Nuoret olivat tyypillisesti vähemmän huolestuneita kuin vanhat. Useimpien tutkimuksessa kysyttyjen uhkien kohdalla erittäin huolestuneiden osuus kasvoi vastaajien iän myötä, sekä miehillä että naisilla.

Koettu tietoturvattomuus ja internetin käyttö

Internetissäkin uhat ja huolestuneisuus vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen. Yksi tapa reagoida uhkiin on jättää tekemättä asioita, joihin koetaan liittyvän riskejä. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa kysyttiin, olivatko vastaajat jättäneet tekemättä netissä asioita tietoturvauhkien vuoksi. Yleisimmin oli jätetty antamatta henkilötietoja verkkoyhteisöissä (47 % netin käyttäjistä). Kuten edellä todettiin, tästä uhasta oltiin myös yleisesti huolissaan.

Tietoturvahuolet vaikuttavat myös erilaisten tiedostojen lataamiseen netistä omalle koneelle. Peräti 41 prosenttia internetin käyttäjistä oli viimeisen vuoden aikana jättänyt lataamatta ohjelmistoja, musiikkia, videotiedostoja, pelejä tai muita toisten netin käyttäjien tiedostoja. Tavanomaisin syy on todennäköisesti pelko siitä, että latauksien mukana saadaan koneelle viruksia tai muita haittaohjelmia. Vaikka viruksista ja muista haittaohjelmista ei olla kovin yleisesti huolestuneita, vaikuttaa huoli käyttäytymiseen. Toisaalta vaikutus voi kulkea päinvastaiseen suuntaan. Suomalaiset netin käyttäjät eivät ole kovin huolissaan viruksista osittain ehkä juuri siksi, että jättävät epäilyttävät tiedostot ja ohjelmat lataamatta koneelleen.

Taulukko 9. Tietoturvahuolien vaikutus internetin käyttöön 2010, %-osuus internetin käyttäjistä

On viimeisen vuoden aikana jättänyt tietoturvahuolien vuoksi:	Miehet	Naiset	Yhteensä
Antamatta henkilötietoja verkkoyhteisössä	43	51	47
Lataamatta koneelleen ohjelmistoja, musiikkia, videopelejä tai muita tiedostoja	40	42	41
Tilaamatta tai ostamatta tuotteita tai palveluita	23	31	27
Käyttämättä langatonta internet-yhteyttä kodin ulkopuolella	9	9	9
Pitämättä yhteyttä julkisiin palveluihin ja hallintoon	5	6	6
Asioimatta verkkopankissa	5	6	5

Maksukorttitietojen väärinkäytön mahdollisuuden todettiin edellä aiheuttavan yleisesti huolta. Tämä näkyy jossain määrin myös netin käyttäjien toiminnassa, sillä joka neljäs vastaajista oli vuoden sisällä jättänyt ostamatta tai tilaamatta tavaroita tai palveluita tietoturvahuolien vuoksi.

Suomessa luotetaan pankkien ja julkisen hallinnon nettipalveluiden turvallisuuteen. Niiden käyttöön tietoturvahuolet eivät juuri vaikuta. Vain 5-6 prosenttia netin käyttäjistä oli viimeisen vuoden aikana jättänyt käyttämättä verkkopankkia tai hallinnon palveluita tietoturvahuolien vuoksi. Osuus on hyvin alhainen kun otetaan huomioon, kuinka yleistä verkkopankin käyttö ja julkisen hallinnon kanssa asioiminen on.

Sukupuolten internetin käytössä näkyy jossain määrin se, että naiset ovat miehiä huolestuneempia tietoturvauhista. Naisista 31 prosenttia nettiä oli jättänyt ostamatta verkkokaupasta tietoturvahuolien vuoksi. Miehistä vastaava osuus oli 23 prosenttia. Henkilötietojen antamisessa verkkoyhteisöissä oli samansuuruinen ja -suuntainen ero.

Kohdatut tietoturvaongelmat

Yleisimmin internetin käyttäjiä huolestuttavat tietoturvauhat ovat itse asiassa hyvin harvinaisia. Esimerkiksi netissä annettujen maksukorttitietojen väärinkäytöksen uhriksi oli joutunut vain yksi prosentti vastaajista. Muiden henkilökohtaisten tietojen tai kuvien väärinkäyttö oli yhtä harvinaista. Lisäksi vain kolme prosenttia vastaajista ilmoitti, että lapset olivat käyneet heidän tietokoneellaan sopimattomilla sivuilla tai joutuneet tekemisiin mahdollisesti vaarallisten henkilöiden kanssa. Huolestuneisuutta ei siten aiheuta niinkään tietoturvaongelman yleisyys kuin se, miten vakavina ongelman seurauksia pidetään.

Odotetusti yleisin kysytyistä tietoturvaongelmista oli roska- tai muu haitallinen sähköposti. Sellaista ilmoitti joskus saaneensa 61 prosenttia netin käyttäjistä.

Joka viides netin käyttäjä oli saanut tietojen menetystä ja ajanhukkaa aiheuttaneen viruksen tai muun haittaohjelman. Nuorilla ja nuorilla aikuisilla oli ollut yleisemmin virusongelmia kuin vanhemmilla netin käyttäjillä, mikä johtunee yksinkertaisesti siitä, että nuoret käyttävät nettiä enemmän. Sukupuolten välillä oli vain pieni ero virusten ja muiden haittaohjelmien aiheuttamien ongelmien yleisyydessä

Tietoturvaratkaisut

Suomalaiset netin käyttäjät ovat yleisesti varautuneet ainakin jollain lailla tietoturvauhkien varalta. Vain kolme prosenttia ilmoitti, ettei heidän tietokonettaan ole suojattu tietoturvaohjelmistolla. Vastaavasti 91 prosenttia ilmoitti, että heidän koneessaan on tietoturvaohjelmisto.

Yleisimmin tietoturvaohjelmiston ilmoitettiin sisältävän virusten torjunnan (95 % tietoturvaohjelmiston käyttäjistä). Palomuuri, ohjelma tai laite, oli lähes yhtä yleinen. Muita uhkia vastaan suojauduttiin harvemmin. Kaksi kolmesta vastaajasta ilmoitti tietoturvansa sisältävän roskapostisuodattimen. Lapsilukko/sisältösuodatin oli vain 15 prosentilla eli yllättävän harvalla ottaen huomioon, kuinka huolissaan lasten netin käytöstä ollaan.

Tietoturvauhat eivät ole vain internetin käyttäjien huolia. Myös nettiä käyttämättömät voivat olla huolestuneita tietoturvasta ja juuri siksi jättää yhteyden hankkimatta. Kovin yleistä se ei kuitenkaan ole. Vain yhdeksän prosenttia henkilöistä, joilla ei ole kotona internet-yhteyttä, vastasi, että tietoturvaan liittyvät huolet olivat vaikuttaneet paljon päätökseen olla hankkimatta yhteyttä. Lisäksi 17 prosentilla tietoturvahuolet olivat vaikuttaneet päätökseen jonkin verran. Tietoturvahuolia paljon yleisempi syy oli esimerkiksi puutteelliset käyttötaidot tai se, että vastaaja kokenut tarvitsevansa nettiä.

Lähde: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2010, Tilastokeskus

Lisätietoja: Rauli Kohvakka (09) 1734 3448, Perttu Melkas (09) 1734 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 26.10.2010