Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

4. Pilvipalvelujen käyttö

Pilvipalvelujen tarjonnan nopea kasvu on yksi viimeaikojen näkyviä tietoteknisisiä ilmiöitä. Yksinkertaistettuna pilvipalvelu tarkoittaa sitä, että tietokäsittely- ja tallennuskapasiteetti ovat palvelimella ja niitä käytetään internetin kautta. Tietojenkäsittely ostetaan palveluna eli se tapahtuu palvelutarjoajan laitteilla ja ohjelmistoilla ja periaatteessa asiakas maksaa vain palvelusta eli käyttämästään kapasiteetista. Yrityksille pilvipalvelut voivat merkitä suurta muutosta tietojenkäsittelyn tuottamisessa ja käytössä. Kuluttajille muutos on pienempi.

Kuluttajille on tarjolla monenlaisia palveluja, jotka tuotetaan pilviperiaatteella. Yhteistä niille on siis se, että tiedostot tai tiedot ovat verkkopalvelimella ja niitä käytetään internetin kautta. Tiedostot voivat olla joko omia valokuvia, videoita, tekstejä tai ostettuja sisältöjä kuten musiikkia, elokuvia ja kirjoja. Palvelimella pidettävät tiedot taas voivat olla esimerkiksi osoitekirjan tai kalenterin tietoja. ”Tallennustila” palvelimella on henkilökohtaista. Pilvipalvelun käyttäjä voi sallia muille pääsyn tiedostoihin tai tietoihin eli jakaa niitä. Kuluttajille on tarjolla sekä yksittäisiä pilvipalveluita ja palvelukokonaisuuksia. Uusimmissa tietokoneiden ja älypuhelimien käyttöjärjestelmissä pilvipalvelujen käyttömahdollisuus on valmiina. Tyypillisesti kuluttajien pilvipalveluissa perusosa on ilmaista, mutta lisäkapasiteetti on maksullista.

Pilvipalveluiden keskeisenä etuna pidetään sitä, että palvelimelle tallennetut tiedostot ja tiedot ovat käytettävissä useilla eri laitteilla. Tällä on merkitystä kuluttajille, jotka käyttävät tietokonetta, tablettitietokonetta ja älypuhelinta. Toinen tärkeä uutuus on tiedostojen helppo jakaminen muille internetin käyttäjille.

Pilvipalvelujen moninaisuus ja niitä koskevien yleisesti käytettyjen käsitteiden puute vaikeuttaa pilvipalveluiden käytön tutkimista haastattelututkimuksella. Tutkimuskohteen rajaamisessa on vaihtoehtoja. Tässä tutkimuksessa päätettiin lähteä liikkeelle internetissä olevaan henkilökohtaiseen levytilaan tallentamisesta, joka on pilvipalvelujen keskeinen piirre. Tallentaminen sisältää sekä manuaalisen että automaattisen tallentamisen. Mukaan otettiin vain kaikki sellainen tallentaminen, joka tehdään tiedostojen ja tietojen säilyttämistä, muokkaamista ja jakamista varten. Esimerkiksi kuvien tallentamista omaan blogiin tai yhteisöpalveluja ei otettu mukaan.

Pilvipalvelujen käyttö on yleistynyt jo jossain määrin. Viidesosa 16–89 -vuotiaista suomalaisista oli vuonna 2013 tallentanut tiedostoja internetissä olevaan henkilökohtaiseen levytilaan viimeisten kolmen kuukauden aikana. Osuus vastaa vajaata neljännestä internetin käyttäjistä. Miehet ottavat yleensä tietotekniset uutuudet käyttöön nopeammin kuin naiset. Näin on myös pilvipalvelujen kohdalla. 24 prosenttilla miehistä ja 16 prosentilla naisista oli pilvitallennustila käytössä.

Pilvipalveluiden omaksuminen on ikäsidonnaista. Nuoret käyttävät niitä yleisemmin kuin vanhemmat ikäryhmät. 37 prosenttia 25–34-vuotiaista oli tallentanut internetin levytilaan, mutta esimerkiksi 55–64–vuotiaista niin oli tehnyt vain yhdeksän prosenttia. Ikäsidonnaisuus liittyy osittain siihen, että osa pilvipalvelun eduista toteutuu, jos henkilöllä on tietokoneen lisäksi käytössä älypuhelin tai tabletti. Nuorilla nämä ovat yleisempiä kuin vanhemmilla ikäryhmillä

Kuvio 14. Internetin levytilaan tallentamisen yleisyys 2013

Kuvio 14. Internetin levytilaan tallentamisen yleisyys 2013

Pilvipalvelut eivät ole vielä kovin yleisesti osa päivittäistä tietokoneen tai älypuhelinten käyttöä. Vain 14 prosenttia pilvipalveluiden käyttäjistä tallentaa netissä olevaan tallennustilaansa päivittäin tai lähes. Kolmannes tallentaa levytilaansa viikoittain ja puolet tätäkin harvemmin.

Selvästi yleisimmin pilvipalvelun levytilaan tallennetaan valokuvia. 71 prosenttia levytilan käyttäjistä oli tallentanut valokuvia viimeisten kolmen kuukauden aikana. Tähän on useita syitä. Valokuvatiedostot ovat yleensä suuria ja vievät paljon tietokoneen tai puhelimen muistia. Pilvestä saa helposti lisää tallennustilaa. Valokuvia myös jaetaan sähköisesti paljon, mikä taas on pilvestä helppoa. Lisäksi älypuhelimilla, joissa on kehittyneet kamerat, kuvia myös otetaan paljon. Markkinoilla onkin paljon kehittyneitä pilvipalveluita, joissa kuvia voi muokata, säilyttää ja jakaa

Toimisto-ohjelmien tiedostoja kuten tekstejä, taulukkolaskentatiedostoja tai powerpoint-esityksiä oli tallentanut 46 prosenttia levytilan käyttäjistä. Musiikkia oli tallentanut reilu neljännes. Musiikin tallentaminen liittyy iTunesin kaltaisiin palveluihin, jossa musiikkia voi ostaa ja tallentaa halutessaan pilveen, ja kuunnella sieltä eri laiteilla. Elokuvia ja televisio-ohjelmia oli tallentanut 20 prosenttia.

Kuvio 15. Viimeisten 3 kuukauden aikana internetin levytilaan tallennettu aineisto 2013

Kuvio 15. Viimeisten 3 kuukauden aikana internetin levytilaan tallennettu aineisto 2013

Useimmissa pilvipalveluissa on mahdollisuus jakaa tiedostoja toisten netin käyttäjien kanssa esimerkiksi lähettämällä linkki tai tunnukset tiedostoihin. Tätä mahdollisuutta oli käyttänyt viimeisten kolmen kuukauden aikana yhdeksän prosenttia netin käyttäjistä. Osuus vastaa lähes puolta pilvipalveluiden käyttäjistä.

Pilvipalvelut eivät ole vielä kovin yleinen jakamisen tapa muihin tapoihin verrattuna. Yleisin tapa on lähettää tiedostot sähköpostin liitetiedostona. Niin oli tehnyt 44 prosenttia internetin käyttäjistä. Reilu kolmannes netin käyttäjistä oli lähettänyt tiedostoja ulkoisella tallennusvälineellä kuten muistitikulla tai levykkeellä. Kolmannes oli jakanut omien kotisivujen tai yhteisöpalvelun kautta. 42 prosenttia netin käyttäjistä, ei ollut jakanut tiedostoja viimeisten kolmen kuukauden aikana.


Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2013, Tilastokeskus

Lisätietoja: Rauli Kohvakka 09 1734 3448, Perttu Melkas 09 1734 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 7.11.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2013, 4. Pilvipalvelujen käyttö . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/sutivi/2013/sutivi_2013_2013-11-07_kat_004_fi.html