Etusivu > Tilastot > Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö > 2014 > 2. Pilvipalvelujen käyttö

2. Pilvipalvelujen käyttö

Pilvipalveluilla tarkoitetaan ulkoisilla palvelimilla olevaa tietojenkäsittely- ja tallennuskapasiteettia, jonka käyttö tapahtuu internetin kautta. Kuluttajille pilviperiaatteella tuotetut palvelut ovat tyypillisesti perusosaltaan ilmaista, mutta lisäkapasiteetti maksaa. Pilvipalveluiden määrittely ei ole yksiselitteistä. Esimerkiksi sähköposti, yhteisöpalvelu tai blogi ja niissä omien aineistojen säilyttäminen voidaan edellä määritellyssä merkityksessä nähdä osana pilvipalveluita. Näin laajasti ymmärrettynä internetin käyttö ylipäätään olisi hyvin ”pilvimäistä”.

Tämän tutkimuksen puitteissa edellä mainittuja asioita käsitellään kuitenkin muiden asioiden yhteydessä ja siksi pilvipalvelut ymmärretään rajatummassa merkityksessä: keskeisesti kyse on internetissä olevan henkilökohtaisen levytilan käytössä eli tiedostojen sekä manuaalisesta että automaattisesta tallentamisesta pilvitallennustilaan sekä myös niiden muokkaamisesta ja jakamisesta pilvitallennustilasta. Internetissä olevaan levytilaan voi tallentaa tiedostoina omia valokuvia, videoita ja tekstejä tai sitten tallentaa muualta ostettuja sisältöjä kuten musiikkia, elokuvia tai kirjoja. Kyse voi olla myös johonkin erityiseen tarkoitukseen tehdystä palvelusta esimerkiksi omien kalenteritietojen tallennuksesta ulkoiselle palvelimelle. Samoin pilvipalveluiksi ymmärretään tekstinkäsittelyohjelmien ja vastaavien käyttö niin, että ohjelmia käytetään palveluntarjoajan palvelimelta omien tiedostojen tekemiseksi ja minne tahansa tallennettavaksi.

Uusissa tietokoneiden ja älypuhelimien käyttöjärjestelmissä pilvipalvelujen käyttömahdollisuus on jo valmiina. Pilvipalveluiden etuna on se, että ”pilveen” tallennetun aineiston käyttö ovat yksittäisestä laitteesta riippumatonta. Tämän ilmoittikin vuonna 2014 80 prosenttia pilvilevytilaa käyttävistä yhdeksi pilvipalveluiden käyttöönoton syyksi. Asian merkitys vielä kasvanee, koska yhä useammat käyttävät sekä tietokonetta, tablettia että älypuhelinta, riippuen tilanteesta ja olinpaikasta.

Pilvipalvelujen käytöstä kysyttiin ensimmäisen kerran vuonna 2013. Silloin niitä käytti joka viides 16–89 -vuotias. Käytön kriteeriksi oli valittu viimeisten kolmen kuukauden aikana tapahtunut tiedostojen tallennus. Vuonna 2014 käyttö on kasvanut kahdella prosenttiyksiköllä. Alle 45-vuotiaiden keskuudessa kasvu on ollut selvästi nopeampaa, mikä viittaa siihen että pilvipalveluiden käytön kasvu olisi vielä melko varhaisessa vaiheessa. Yleensä nuoret omaksuvat internetin erilaiset käyttötavat ensimmäisenä, mutta sen jälkeen ikäryhmien väliset erot tasoittuvat kun vanhemmat ikäryhmät lisäävät internetin käyttöä ¹⁾ . Osuus vastaa runsasta neljännestä kaikista internetin käyttäjistä. Miehistä pilveen tallentaa 26 ja naisista 18 prosenttia. Kahdeksan prosenttiyksikön ero tallentamisessa sukupuolten välillä on säilynyt vuodesta 2013.

Kuvio 4. Internetin levytilaan tallentamisen yleisyys vuosina 2013-2014

Pilvipalveluiden omaksuminen on ollut hyvin ikäsidonnaista. Alle 35-vuotiaista jo 40 prosenttia tallentaa tiedostojaan pilvipalvelimille kun taas esimerkiksi 55–64-vuotiaista tallentaa vain joka kymmenes ja sitä vanhemmista enää muutamia prosentteja. Syynä lienee suurelta osin nuorten käyttämät useat älypuhelimet, tabletit, mp3-soittimet tai vastaavat, joiden oma tallennuskapasiteetti on usein hyvin rajallinen.

Pilvipalveluiden käyttäjistä lähes puolet tallentaa internetissä olevaan omaan tallennustilaan ainakin viikoittain. Miehistä viikoittain tallentaa kuusi kymmenestä, naisista vain joka kolmas. Yli 45-vuotiaat pilvipalveluiden käyttäjät tallentavat harvemmin kuin nuoremmat, mutta heistäkin noin kolmannes tallentaa ainakin viikoittain. Päivittäin tai lähes päivittäin kaikista käyttäjistä tallentaa melkein joka viides. Tallentamisen tiheys on kasvanut vuodesta 2013.

Kuvio 5. Viimeisten 3 kuukauden aikana internetin levytilaan tallennettu tai jaettu aineisto 2013 ja 2014

Pilvipalveluiden käyttäjistä 77 prosenttia oli käyttänyt viimeisten 3 kk aikana omaa levytilaansa valokuvien tallentamiseen tai jakamiseen. Tämä on ymmärrettävää, koska esimerkiksi älypuhelinten kameroilla kuvataan paljon ja kuvien säilyttämisen tarve ulkopuolisessa tallennustilassa on kasvanut. Toimisto-ohjelmien tiedostoja kuten tekstejä, taulukoita tai Powerpoint-esityksiä oli tallentanut tai jakanut puolet levytilan käyttäjistä. Muiden palveluiden käyttäjät ovat selvä vähemmistö levytilan käyttäjistä.

Kuvio 6. Viimeisten 3 kuukauden aikana käytetyt aineistojen jakamisen välineet 2014

Useimmissa pilvipalveluissa on mahdollisuus jakaa tiedostoja toisten netin käyttäjien kanssa esimerkiksi lähettämällä linkki tai tunnukset tiedostoihin. Tätä mahdollisuutta oli käyttänyt viimeisten kolmen kuukauden aikana 13 prosenttia netin käyttäjistä, mikä vastaa yli puolta pilvipalveluiden käyttäjistä. Muut tavat jakaa tiedostoja ovat toistaiseksi yleisempiä kuin nettilevytilasta jakaminen. Pilven kautta jakaminen näyttäisi kuitenkin olevan ainoa kasvussa oleva tiedostojen jakotapa.

Vuonna 2014 kysyttiin pilvipalveluiden käyttäjiltä syitä tiedostojen tallentamiseen tai jakamiseen internetissä olevan levytilan kautta. Tärkeimpiä syitä oli mahdollisuus käyttää omia tiedostoja useilla laitteilla sekä mahdollisuus jakaa niitä. Pilvipalveluiden käytön syyt ovat varsin samanlaiset eri ikäryhmissä. Mahdollisuus käyttää viihdepalveluita, joissa on sisältöjen tallennusmahdollisuus ei näytä olevan kovinkaan merkittävä syy pilvipalveluiden käytölle. Tosin musiikki- tai televisiopalveluiden käyttö saattoi osalla vastaajista olla syy valita esimerkiksi laiteriippumattomuus tai suurempi tallennustila nettitallennustilan käytön syiksi

Kuvio 7. Tärkeimmät syyt käyttää internetissä olevaa levytilaa 2014

Tutkimuksessa tarkasteltuihin pilvipalveluihin kuuluu myös internetin kautta (palveluntarjoajan palvelimelta) tapahtuva ohjelmien käyttäminen. Toimisto-ohjelmia eli tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta- tai esitysohjelmia (esim. Power Point) oli pilviversioina käyttänyt viimeisten kolmen kuukauden aikana 14 prosenttia 16–89-vuotiaista. Miehet olivat toimisto-ohjelmien käyttäjinä aktiivisempia kuin naiset. Pilvipalveluna valokuvien ja videoiden editointiohjelmien (esim. Picasa) käyttäjiä oli 11 prosenttia väestöstä. Heistä selvä enemmistö oli puolestaan naisia.

Pilvipalveluiksi tutkimuksessa katsotaan myös sellaisten viihdepalveluiden käyttö, joissa nettitallennustilasta käsin kuunnellaan musiikkia tai katsellaan videoita, televisio-ohjelmia tai elokuvia. Tällaisia palveluita tarjoavat esimerkiksi Elisan tai Soneran laajakaistatelevisiopalvelut ja iTunes in the Cloud. Näiden palveluiden käyttäjiä oli 16 prosenttia väestöstä. Heistä miehet olivat käyttäjien selvä enemmistö.

Omien tiedostojen, erityisesti kuvatiedostojen tallentaminen ja käyttäminen eri laitteilla ja edelleen jakaminen internetin kautta on suosituin tapa käyttää pilvipalveluita (22 % 16–89-vuotiaista). Lähes yhtä suosittuja ovat viihdepalveluiden pilvisovellukset, joihin kuuluu tallennustilan käyttö, sekä pilviohjelmistojen käyttö

Kuvio 8. Pilviohjelmistojen käytön ja viihdepalveluiden (internetlevytilan kautta) käytön yleisyys 2014

1) Pilvipalveluista kysyminen on haastavaa. Vaikka niiden käyttö on jo jossain määrin yleistä, monille internetin käyttäjille asia on vieras ja sen hahmottaminen vaikeaa. Tämän vuoden lomakkeella, vuodesta 2013 poiketen, pilvipalveluita koskevat kysymykset siirrettiin yhteisöpalveluita ja sosiaalisen median käyttötarkoituksia koskevien kysymysten jälkeen, koska epäiltiin että osa vastaajista on saattanut sekoittaa pilvipalvelut näihin. Lisäksi pilvipalveluiden määritelmää tarkennettiin ensimmäisen kysymyksen kohdalla. Siksi on mahdollista, että pilvipalveluiden kasvu on ollut nopeampaa kuin nuorten vastaukset antavat ymmärtää ja että yli 65-vuotiaiden kohdalla ilmenevä käytön pienessä laskussa olisi kyse siitä, että kysymykset ymmärrettiin tänä vuonna paremmin. Yhtä kaikki, asiasta on mahdotonta saada varmuutta suuntaan tai toiseen.

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2014, Tilastokeskus

Lisätietoja: Rauli Kohvakka 029 551 3448, Perttu Melkas 029 551 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 6.11.2014