Etusivu > Tilastot > Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö > 2017 > 13 > 2. Internetin käyttö mobiililaitteilla

2. Internetin käyttö mobiililaitteilla

2.1 Internetin käyttö matkapuhelimella

Kolmella neljästä 16–89 -vuotiaasta on omassa käytössään kosketusnäytöllä ja 3G- tai 4G internetyhteydellä varustettu puhelin. Älypuhelinten yleistyminen on edelleen nopeaa. Älypuhelinten käyttäjien osuus kasvoi vuodesta 2016 viisi prosenttiyksikköä. Vuonna 2013 vain 55 prosentilla oli kosketusnäytöllinen älypuhelin. Yleistymisen vauhti on ollut siis suunnilleen viisi prosenttiyksikköä vuodessa. Vuosikymmenen alussa, ensimmäisten älypuhelinten tullessa markkinoille, kasvu oli vielä tätä nopeampaa.

Miehet ja naiset käyttävät älypuhelimia lähes yhtä yleisesti. Vuoteen 2016 asti miehet käyttivät älypuhelimia yleisemmin kuin naiset. Tyypillisesti miehet omaksuvat uuden tieto- ja viestintätekniikan ennen naisia. Erot kuitenkin yleensä tasoittuvat laitteiden tai käyttötarkoitusten yleistyessä.

Alle 55-vuotiaista 94 prosentilla on nykyään käytössä älypuhelin. Vain vanhimmissa ikäryhmissä älypuhelinten käyttö ei ole kovin yleistä: 65–74-vuotiaista puolella ja 75–89-vuotiaista vain 15 prosentilla on älypuhelin käytössään.

Kuvio 1. Älypuhelin omassa käytössä 2017, %-osuus väestöstä

Älypuhelinten helppo käytettävyys ja monipuolisten puhelimiin tarkoitettujen sovellusten lisääntyminen näkyy kasvaneena internetin käyttönä niillä. Vuonna 2017 16–89-vuotiaista 71 prosenttia oli käyttänyt kolmen kuukauden aikana internetiä matkapuhelimella. Tämä tarkoittaa, että lähes joka kymmenes älypuhelimen haltija ei käytä laitettaan internetyhteyksiin. Toisaalta älypuhelinten haltijoista 75 prosenttia käytti puhelintaan internetyhteyksiin viikoittain. Vuonna 2015 tämä osuus oli samansuuruinen.

2.2 Internetin käyttö tablettitietokoneella

Vuonna 2017 45 prosenttia 16–89 –vuotiaista suomalaisista oli käyttänyt viimeisten 3 kuukauden aikana tablettitietokoneella internetiä. Osuus ei kasvanut edellisestä vuodesta. Miehet käyttävät internetiä tabletilla useammin kuin naiset. Ero on kuusi prosenttiyksikköä. Tablettitietokoneiden määrä on kuitenkin kasvussa. Kotitalouksien osuus, joilla on tablettitietokone käytössä, on kasvanut koko ajan vuodesta 2013.

Kuvio 2. Kotitaloudet, joissa on käytössä tablettitietokone 2013-2017, %-osuus väestöstä

2.3 Langattoman internetin käyttö kannettavalla tietokoneella

Kaksi kolmesta 16–89 –vuotiaasta käytti viimeisen kolmen kuukauden aikana kannettavalla tietokoneella internetiä. Monelle kannettava tietokone on kuitenkin vain kotona käytettävä laite. Vain 30 prosenttia 16–89 -vuotiaista käyttikin nettiä langattomasti kannettavalla tietokoneella kodin ja työpaikan ulkopuolella. Vuoteen 2012 tällainen mobiili internetin käyttö kannettavalla tietokoneella kasvoi nopeasti, mutta sen jälkeen kasvua ei enää ole ollut. Tätä selittänee se, että vuoden 2012 jälkeen älypuhelimet ja tablettitietokoneet ovat yleistyneet voimakkaasti. Kuitenkin tarve kannettavien tietokoneiden kautta tapahtuvaan mobiilin internetin käyttöön on säilynyt, mutta todennäköisesti lähinnä liittyen työ- ja opiskelukäyttöön tai vapaa-ajan mökkikäyttöön.

2.4 Internetin käyttö muilla pienlaitteilla

Internetiä käytetään myös muilla pienlaitteilla, joita ovat ainakin MP3-soittimet, sähköiset lukulaitteet, käsipelikonsolit ja älykellot. Yhteensä näiden pienlaitteiden verkkokäyttö on vähäistä muihin mobiililaitteisiin verrattuna. Pienlaitteilla internetiä käytti 6 prosenttia 16–89-vuotiaista kun edellisenä vuonna käyttäjiä oli 7 prosenttia. Erilaisia pienlaitteita on tullut markkinoille vuosien myötä lisää. Siitä huolimatta niiden käyttö internetyhteyksiin on pysynyt vähäisenä. Vuonna 2017 pienlaitteilla internetiä käytti mobiilisti vain kaksi prosenttia. Käyttö painottuu nuorempien ikäluokkien miehiin. Ainakaan toistaiseksi älykellojen ja aktiivirannekkeiden kaltaisten uudenlaisten laiteiden käyttö ei ole muuttanut tilannetta.

2.5 Internetin käyttötarkoitukset tabletilla ja matkapuhelimella

Vuoden 2017 tutkimuksessa selvitettiin eräitä (langattoman) internetin käyttötarkoituksia matkapuhelimella ja tablettitietokoneella. Vastaajilta kysyttiin seuraavia käyttötarkoituksia: verkkolehtien lukeminen, sähköpostin käyttö, sähköisten kirjojen lukeminen, podcast-palveluiden käyttö (kysymyksessä asia määriteltiin ennakkoon tilatuiksi ääni- ja videotiedostoiksi), yhteisöpalveluihin osallistuminen, pelien pelaaminen, kuvien/videoiden katselu tai musiikin kuuntelu (kysyttiin yhtenä kokonaisuutena) sekä verkko-ostaminen. Viiteaikana oli kolme kuukautta.

Tablettitietokoneen käytön osalta vuoden 2017 tulokset eivät juuri eroa edellisen kerran vuonna 2015 tehdyn kyselyn tuloksiin. Korkeintaan tabletteja käytetään mainittuihin tarkoituksiin hieman vähemmän. Mukana helposti kulkevan matkapuhelimen käyttö eri käyttötarkoituksiin sen sijaan on lisääntynyt ja oli vuonna 2017 noin kaksi kertaa yleisempää kuin vastaava käyttö tablettitietokoneella.

Miehet ja naiset käyttivät kysyttyjä internetpalveluita tableteilla ja matkapuhelimilla suunnilleen yhtä yleisesti. Eroja on kuitenkin käyttötarkoituksissa. Miehet pelasivat, katselivat kuvia/videoita tai kuuntelivat musiikkia sekä käyttivät podcast-palveluita matkapuhelimella enemmän kuin naiset. Naiset puolestaan osallistuivat yhteisöpalveluihin sekä tableteilla että matkapuhelimilla useammin kuin miehet. Lisäksi he käyttivät matkapuhelinta verkko-ostoksiin yleisemmin kuin miehet.

Vielä vuonna 2015 useimpien internetpalveluiden käyttö tableteilla ja matkapuhelimilla oli jonkin verran yleisempää miehillä: ero oli 2-6 prosenttiyksikköä. Naiset osallistuivat yhteisöpalveluihin jo tuolloin miehiä useammin (ero 2 % -yksikköä). Myös vuonna 2012 kysyttiin samojen palveluiden käytöstä, kuitenkin vain matkapuhelimilla ja rajoittuen16–74 -vuotiaisiin. Tuolloin miehet käyttivät palveluita paljon enemmän, ero oli noin 10–15 prosenttiyksikköä suhteessa naisiin. Vain yhteisöpalveluiden käytössä ero oli vähäinen (2 % -yks.), mutta siinäkin miehet olivat käyttäjien enemmistö.

Taulukko 3. Eräiden internetin sisältöjen käyttö tablettitietokoneella ja matkapuhelimella viimeisen kolmen kuukauden aikana, vuosina 2017 ja 2015 ¹⁾

	Tabletilla		Matkapuhelimella
%-osuus väestöstä	2017	2015	2017	2015
Lukenut verkkolehtiä tai televisiokanavien uutissivuja	31	31	60	56
Lukenut sähköposteja	27	29	63	56
Pelannut pelejä, katsellut kuvia/videoita, kuunnellut musiikkia	28	28	55	48
Osallistunut yhteisöpalveluihin	21	23	51	45
Lukenut ladattavia sähköisiä kirjoja	6	5	8	5
Käyttänyt podcast-palvelua	2	2	8	6
Ostanut internetistä jotain	17	..	25	..

1) Viimeisten kolmen kuukauden aikana

Mobiilin internetin säännöllinen käyttö, kun ei kiinnitetä huomiota mihinkään erityiseen käyttötarkoitukseen, on lisääntynyt kannettavilla tietokoneilla ja matkapuhelimilla ja vähentynyt tablettitietokoneilla. Suhteellisesti eniten käytön kasvua on tapahtunut vanhimmissa, yli 65-vuotiaiden ikäryhmissä.

Taulukko 4. Vähintään kerran viikossa langatonta internetiä kannettavalla tietokoneella, tablettitietokoneella ja matkapuhelimella kodin ja työpaikan ulkopuolella käyttävien osuudet iän mukaan, vuodet 2017 ja 2015

	Kannettava tietokone		Tablettitietokone		Matkapuhelin
%-osuus väestöstä	2 017	2 015	2 017	2 015	2 017	2 015
16–24 –vuotiaat	26	15	9	13	78	75
25–34 –vuotiaat	19	19	13	18	82	74
35–44 –vuotiaat	19	18	14	26	79	72
45–54 –vuotiaat	17	17	21	22	71	56
55–64 –vuotiaat	16	11	17	16	50	38
65–74 –vuotiaat	7	5	10	7	25	15
75–89 –vuotiaat	2	1	4	2	3	3
Kaikki	16	13	13	16	58	50

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Rauli Kohvakka 029 551 3448, Perttu Melkas 029 551 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 22.11.2017