3. Verkkomedian sosiaalinen käyttö
3.1 Sosiaalinen media
Tässä luvussa tarkastellaan verkkomedian käyttöä keskinäisen kommunikoinnin ja omaehtoisen sisältöjen tuottamisen näkökulmasta. Tällä tarkoitetaan journalististen verkkomedioiden, blogien ja keskustelupalstojen seuraamista ja muiden lataamien sisältöjen kommentointia.
Tarkastelun ulkopuolelle jätetään tässä yhteisöpalveluista (esim. Facebook) muodostuva sosiaalisen median osa, joissa palveluun rekisteröitynyt käyttäjä luo oman profiilinsa ja valitsee käyttäjät, joille julkaisee päivityksiä ja joiden kanssa kommunikoi. Tästä on sinänsä tullut keskeinen osa sosiaalista mediaa myös niin, että verkkolehtien ja -uutisten sisällöt ovat siellä keskusteluiden ja jakamisen kohteena.
Journalistiset verkkomediat (joilla voi olla myös painettu lehti) perustuvat toimitettuun aineistoon, jota lukijat voivat täydentää juttuihin liittyvissä verkkokeskusteluissa tai mediaan sisältyvissä blogeissa. Osa internetissä kaikille tarjolla olevista osallistumismahdollisuuksista on organisoidumpia, kuten wikipediat tai journalistisesti valvotut mediat. Osa taas on vapaampaa sosiaalisuutta ja sisältöä tuotetaan esim. omassa blogissa. Vuoden 2017 tutkimuksen tuloksia 16–89-vuotiaiden osalta voidaan verrata suoraan vuoden 2014 tuloksiin. Tätä ennen ilmiötä tarkasteltiin vuoden 2010 tutkimuksessa, jossa kohteena olivat kuitenkin vain 16–74-vuotiaat.
3.2 Verkkomedian käytön yleisyys
Median sosiaaliset ulottuvuudet ja käyttötavat perustuvat paljolti sille, että medioita seurataan laajasti. Vuonna 2017 79 prosenttia 16–89-vuotiaista seurasi verkkolehtiä tai televisioyhtiöiden uutissivuja ja enemmistö seurasi niitä päivittäin tai lähes päivittäin. Joukkoviestimien seuraaminen onkin aina ollut yksi yleisimpiä internetin käyttötapoja. Verkkolehtien seuraaminen on yleistynyt kuudella prosenttiyksiköllä vuodesta 2014. Erityisen paljon on yleistynyt päivittäinen verkkolehtien seuraaminen.
Journalististen verkkomedioiden suosion kasvusta huolimatta uutisista käytävien keskustelujen seuraaminen on niissä vähentynyt verrattuna vuoteen 2014. Myös blogien seuraaminen laski hieman. Vuosina 2010–2014 uutisista käytävien keskustelujen seuraaminen vielä kasvoi.
Ulkomaisia verkkolehtiä kolmen kuukauden aikana seuraavia on hieman vähemmän vuoteen 2014 verrattuna. Kuitenkin ulkomaisten verkkolehtien viikoittainen lukeminen lisääntyi.
Taulukko 5. Verkkomedioiden lukeminen sukupuolen ja viiteajan mukaan 2017 ja 2014
%-osuus väestöstä | Miehet | Naiset | Kaikki | Kaikki viikottain | Kaikki päivittäin tai lähes päivittäin | |||||
3 kk aikana | 3 kk aikana | 3 kk aikana | ||||||||
2017 | 2014 | 2017 | 2014 | 2017 | 2014 | 2017 | 2014 | 2017 | 2014 | |
Lukenut verkkolehtien tai televisioyhtiöiden uutissivuja | 80 | 76 | 78 | 69 | 79 | 73 | 71 | 63 | 53 | 40 |
Lukenut uutisista käytäviä keskusteluja verkkolehtien tai televisiokanavien internetsivuilta | 45 | 52 | 38 | 44 | 41 | 48 | 30 | 29 | 10 | 11 |
Lukenut blogeja | 36 | 41 | 49 | 48 | 42 | 44 | 19 | 22 | 4 | 6 |
Lukenut ulkomaisia verkkolehtiä tai televisiokanavien internetsivuja | 37 | 40 | 28 | 29 | 33 | 34 | 23 | 19 | 9 | 7 |
Kiinnostus sosiaaliseen mediaan kirjoittamiseen, kommentointiin tai laajemmin oman sisällön kuten blogin julkaisemiseen on luonnollisesti vähäisempää kuin uutisten tai blogien seuraamiseen. Vuonna 2014 suomalaisten verkkolehtien, -uutisten ja blogien lukeminen oli yleistynyt muutamilla prosenttiyksiköillä verrattuna vuoteen 2010. Samana aikana aktiivinen osallistuminen: kirjoittaminen tai kommentointi verkkolehdissä, blogeissa ja keskustelupalstoilla oli yleistynyt voimakkaasti, jopa kaksinkertaistuen. Vuosina 2014–2017 verkkolehtien ja -uutisten seuraaminen yleistyi edelleen; blogien lukeminen ei enää. Tänä aikana oma aktiivinen osallistuminen tai kirjoittaminen verkkolehdissä, blogeissa ja keskustelupalstoilla sen sijaan väheni selvästi.
2017 keskustelufoorumeille kirjoitti enää kolmannes kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna ja jopa selvästi harvempi kuin vuonna 2010. Myös blogien ja uutisten kommentointi väheni vuoteen 2014 verrattuna suunnilleen vuoden 2010 tasolle. Osaltaan tähän on vaikuttanut se, verkkomediat ovat viime vuosina poistaneet tai rajoittaneet lukijoiden kommentointimahdollisuuksia. Omien tekstien, kuvien tai muun oman materiaalin laittaminen verkkoon väheni sekin verrattuna vuoteen 2014, mutta oli kuitenkin yleisempää kuin vuonna 2010.
Vuosina 2010 ja 2014 miehet olivat verkkomedioissa naisia aktiivisempia kommentoijia ja keskustelijoita. Vuonna 2017 miehet ovat edelleen aktiivisempia kuin naiset keskustelufoorumeilla ja verkkolehdissä. Kuitenkin blogeja naiset lukivat, kommentoivat ja pitävät miehiä yleisemmin, kuten myös osallistuivat miehiä yleisemmin yhteisöpalveluihinkin.
Taulukko 6. Internetiin kirjoittaminen/lataaminen sukupuolen mukaan 2017 ja 2014
Miehet 1) | Naiset 1) | Kaikki 1) | ||||
%-osuus väestöstä | 2017 | 2014 | 2017 | 2014 | 2017 | 2014 |
Kirjoittanut keskustelufoorumille | 11 | 28 | 5 | 20 | 8 | 24 |
Omien tekstien, kuvien tai muun oman materiaalin laittamiseen jollekin sivustolle muiden nähtäväksi 2) | 21 | 34 | 29 | 36 | 27 | 35 |
Kommentoinut verkkoon toisen blogia | 4 | 12 | 6 | 15 | 5 | 13 |
Kommentoinut uutisia verkkolehtien tai telvisiokanvien sivuille | 8 | 11 | 7 | 8 | 8 | 9 |
Ylläpitänyt blogia | 2 | 5 | 3 | 5 | 2 | 5 |
2) Pois lukien päivitykset yhteisöpalveluihin, verkkokeskustelu yms.
Verkkomedian ja siihen liittyvän sosiaalisen median seuraaminen oli aiemmin varsin ikäsidonnaista. Vielä vuonna 2010 yli 45-vuotiaita vanhempien osalta verkkolehtien ja uutissivujen lukeminen väheni voimakkaasti. Sama ilmiö on havaittavissa vielä jyrkempänä sosiaaliseen mediaan kirjoittamisen ja kommentoinnin osalta.
Vuoteen 2014 mennessä erot ikäryhmien välillä olivat tasoittuneet selvästi ja samanlainen kehitys on jatkunut sen jälkeenkin. Vuonna 2017 alle 55-vuotiaiden joukossa ei ole merkittäviä ikäryhmittäisiä eroja verkkolehtien ja uutissivujen lukemisessa eikä myöskään aktiivisessa sosiaaliseen mediaan osallistumisessa. Vanhemmissa ikäryhmissä verkkolehtien ja uutissivujen seuraaminen vähenee, mutta ei niin paljoa kuin aiemmin. Esimerkiksi 75–89-vuotiaista 28 prosenttia seurasi verkkolehtiä tai uutissivuja kun kolme vuotta aiemmin heistä seuraajia oli vain 20 prosenttia.
Nuorempien ikäryhmien kohdalla verkkolehtien ja -uutisten lukeminen on jo niin yleistä, että se tuskin enää nykyisestä kasvaa. Aktiivisempi osallistuminen, kommentoiden ja kirjoittaen verkkolehtiin, blogeihin keskustelupalstoille on vähemmän ikäsidonnaista kun aiemmin. Muutos johtuu paljolti siitä, että erityisesti nuoret ovat jättäneet tämän osan sosiaalista mediaa ja ilmeisesti siirtyneet jonnekin muualle.
Taulukko 7. Verkkolehtien ja uutissivujen seuraaminen ja keskustelufoorumille kirjoittaminen, iän mukaan 2017, 2014 ja 2010 1)
%-osuus väestöstä | 16–24 | 25–34 | 35–44 | 45–54 | 55–64 | 65–74 | 75–89 2) |
Verkkolehtien ja uutissivujen seuraaminen | |||||||
2017 | 89 | 96 | 93 | 90 | 79 | 59 | 28 |
2014 | 87 | 93 | 86 | 82 | 71 | 50 | 20 |
2010 | 92 | 92 | 85 | 74 | 61 | 35 | .. |
Keskustelufoorumille kirjoittaminen | |||||||
2017 | 12 | 13 | 12 | 9 | 5 | 3 | 1 |
2014 | 43 | 42 | 35 | 22 | 11 | 5 | 1 |
2010 | 43 | 34 | 27 | 14 | 5 | 2 | .. |
2) Vuoden 2010 tutkimuksen yläikäraja oli 74 vuotta
Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2017, Tilastokeskus
Lisätietoja: Rauli Kohvakka 029 551 3448, Perttu Melkas 029 551 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Päivitetty 22.11.2017
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 13 2017,
3. Verkkomedian sosiaalinen käyttö
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/sutivi/2017/13/sutivi_2017_13_2017-11-22_kat_003_fi.html