Etusivu > Tilastot > Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö > 2020 > Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilaston laatuseloste

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilaston laatuseloste

• Tietojen relevanssi
• Tutkimuksen menetelmäkuvaus
• Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• Tietojen ajantasaisuus
• Tietojen saatavuus
• Tietojen vertailukelpoisuus
• Tietojen yhtenäisyys

Tietojen relevanssi

Tilasto kuvaa väestön ja kotitalouksien tieto- ja viestintätekniikan käyttöä Suomessa. Tilasto tuotetaan otokseen perustuvana laajana kysely- ja haastattelututkimuksena. Suurin osa tutkimuksen kysymyksistä on yksilökysymyksiä ja vain muutama liittyy vastaajan kotitalouteen.

Tutkimuksen aiheita ovat tietokoneen ja internetin käytön yleisyys ja useus, käyttötarkoitukset ja käyttöpaikat sekä kuluttajien verkkokauppa. Pääosa kysymyksistä on EU-tasolla harmonisoituja ja osa on suunniteltu vastaamaan kansallisiin tietotarpeisiin. Aihealueiden painotukset vaihtelevat vuosittain.

Tietoja käytetään kansallisesti tietoyhteiskuntaa koskevassa kehittämisessä, politiikan suunnittelussa ja seurannassa, tutkimuksessa, opetuksessa ja liiketoiminnassa. EU-harmonisoituja tietoja käytetään EU:n tietoyhteiskuntaa kuvaavissa rakenneindikaattoreissa ja puiteohjelmien seurannassa. Myös muut kansainväliset organisaatiot käyttävät tietoja.

Keskeiset käsitteet on määritelty Tilastokeskuksen käsitetietokannassa.

Tilaston tuotannossa sovelletaan tilastolakia (280/2004)

Tutkimuksen menetelmäkuvaus

Aineiston perusjoukkoja on kaksi, joista toinen on koko maassa vakituisesti asuva 16–89-vuotias väestö, ja toinen kotitaloudet, joissa on vähintään yksi 16–89-vuotias henkilö. Yläikäraja nostettiin 74:stä 89 vuoteen vuonna 2013. Otos perustuu väestötietojärjestelmästä tehtävään satunnaispoimintaan. Vuonna 2020 otoskoko oli 6 000 henkilöä ja kotitaloutta.

Tutkimuksen tiedot on kerätty vuodesta 2016 alkaen yhdistelmätiedonkeruulla. Vuoden 2020 tutkimuksessa 75–89-vuotiaille ja 25–74-vuotiaille vain perusasteen tutkinnon suorittaneilta tiedot kerättiin ensisijaisesti puhelinhaastattelussa. Kaikki 16–24-vuotiaat ja toisen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 25–74-vuotiaat saivat valita vastaavatko verkkolomakkeella vai puhelinhaastattelussa. Vuoteen 2015 asti tiedot kerättiin koko otokselta puhelinhaastatteluilla.

Tutkimuksen vastausaste vuonna 2020 oli 55,4 prosenttia. Internetissä täytettävän lomakkeen vastausaste koko otoksesta laskettuna oli 29,6 prosenttia ja puhelinhaastattelun vastaavasti 25,8 prosenttia. Ikäryhmien välillä on vastausasteessa suuria eroja.

Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Otantatutkimuksissa ilmenee aina satunnaisvaihtelua, jota kutsutaan otantavirheeksi ja joka aiheutuu otoskokoon liittyvistä rajoituksista. Tilaston luotettavuuden arviointiin käytettäviä keskeisiä mittareita ovat keskivirhe ja siitä johdettu luottamusväli eli virhemarginaali. Otantatutkimusten tuloksien edustavuutta heikentää myös vastauskato. Vastauskadon vaikutusta korjataan painokertoimilla, jolloin pyritään siihen, että estimaatit olisivat mahdollisimman virheettömiä.

Tutkimusaineisto painotetaan vastaamaan koko maan väestöä ja kotitalouksia ottaen huomioon vastauskato. Henkilöpainotuksessa taulukoidaan sekä vastanneiden että väestön lukumäärätiedot sukupuolen, iän, koulutusasteen, äidinkielen, alueen sekä tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan. Tiedonkeruutavan muutoksen vuoksi henkilöpainotuksen laskemistapa uudistettiin vuonna 2016 lisäämällä painomuuttujiin koulutusaste ja äidinkieli. Kotitalouksien sisältymistodennäköisyyksien perusteena käytetään tulonjakotilastosta saatuja jakautumia kotitalouden koon ja määrän mukaan NUTS3-alueluokissa.

Tietojen ajantasaisuus

Tilasto ilmestyy vuosittain. Tiedonkeruu tehdään keväisin vuoden toisella vuosineljänneksellä ja viiteajanjakso on ensisijaisesti vuoden ensimmäinen neljännes. Suomea koskevia tuloksia julkaistaan ao. tiedonkeruuvuoden syksyllä ja tilastotoimisto Eurostat julkaisee EU-maiden tiedot loppuvuodesta.

Tietojen saatavuus

Perustietoja tutkimustuloksista julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla noin puolen vuoden kuluttua tiedonkeruun päättymisestä. Tilastotietoja esitetään suomeksi ja ruotsiksi. Tilastoista ilmestyy yleensä vuosittain myös sähköisessä muodossa perusjulkaisu.

Tietojen vertailukelpoisuus

Tietoyhteiskuntatilastoja on laadittu vuodesta 1996 alkaen. Tilastot eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia tutkimussisältöjen vaihtuvuuden takia. Aikasarjojen laadintamahdollisuus vaihtelee kysymyksittäin. Kaikkien perustietojen aikasarjat on laadittavissa viimeistään vuodesta 2004 lähtien.

Vuonna 2018 tutkimuksen vastausaste laski edellisestä vuodesta seitsemän prosenttiyksikköä 51 prosenttiin ja vuonna 2019 edelleen 50,5 prosenttiin. Vastausosuuden lasku kohdistui etenkin nuorimpiin ikäryhmiin.

Vuosina 2017 ja 2018 tietojen keruuseen tehtiin pieniä muutoksia. Puhelinhaastattelut ulkoistettiin kokonaan vuonna 2020 ja vuonna 2019 80 % haastatteluista. Nämä seikat voivat vaikuttaa tulosten vertailukelpoisuuteen edellisten vuosien suhteen joidenkin muuttujien osalta.

Jotta vuosien 2016 ja 2015 tutkimusten tulokset olisivat painojen laskentatavan osalta vertailukelpoisia, vuoden 2015 tutkimuksen aineistoon tehtiin revisio laskemalla painot uuden menetelmän mukaisesti. Vuoden 2015 julkistuksen liitetaulukot julkaistiin uudelleen revisioidusta aineistosta lasketuilla luvuilla. Revision seurauksena vuoden 2015 tulokset muuttuivat mutta pääsääntöisesti melko vähän. Tämän vuoksi 2015 julkistustiedotteen ja katsausten tekstejä ei muutettu, mistä johtuen niissä olevat luvut voivat hieman poiketa uusittujen liitetaulukoiden luvuista. Vuoden 2017 tutkimuksen aineiston painotus tehtiin samalla tavoin kuin 2016.

Tietojen yhtenäisyys

Kuluttajabarometri kerää neljännesvuosittain tietoja kotitalouksien laitevarannoista. Tutkimusten otoskoon vaihteluista johtuvat tilastolliset virhemarginaalit huomioon ottaen tiedot ovat yhtenäisiä tässä tutkimuksessa esitettyjen kotitalouskohtaisten laitevarantotietojen kanssa. Tutkimukset täydentävät toisiaan joidenkin kysymyssisältöjen käsitteellisten erojen takia.

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2020, Tilastokeskus

Lisätietoja: Perttu Melkas 029 551 2511, Rauli Kohvakka 029 551 3448, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

---

Päivitetty 10.11.2020