Julkaistu: 3.12.2021
Syntyvyyden käänne näkyi erityisesti yli 30-vuotiailla ja korkeasti koulutetuilla
Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan syntyvyys nousi hiukan vuonna 2020, 1,35 lapsesta 1,37 lapseen naista kohden. Muutos syntyvyydessä näkyi erityisesti 30–39-vuotiailla naisilla, joiden hedelmällisyys kasvoi eniten. Naisten kokonaishedelmällisyysluku nousi vain korkeasti koulutetuilla, mutta miehissä nousua oli kaikissa koulutusryhmissä.
Naisilla syntyvyys kääntyi nousuun vain korkeasti koulutetuilla
Vuonna 2020 korkeasti koulutetuilla naisilla syntyvyys kääntyi nousuun pitkään jatkuneen laskun jälkeen. Edellisen kerran korkeasti koulutettujen naisten syntyvyys on noussut vuonna 2008.
Korkea-astetta vähemmän koulutetuilla naisilla syntyvyys laski edelleen. Toisella asteella laskua oli kuitenkin enää hyvin vähän. Myös perusasteen koulutuksen varassa olevilla lasku oli hieman edellisvuotta pienempi.
Kokonaishedelmällisyysluku Suomessa syntyneillä naisilla koulutusasteen mukaan 2006–2020
1. sisältää erikoisammattitutkinnot.
Tiedot koskevat tässä vain Suomessa syntyneitä äitejä ja isiä. Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä puuttuu osa ulkomailla suoritetuista tutkinnoista, minkä takia monien ulkomailla syntyneiden tutkintotiedot ovat puutteelliset.
Vuonna 2020 syntyvyyden kääntyminen nousuun näyttäytyy miesten koulutusryhmissä erilaiselta kuin naisilla. Miehillä syntyvyys on kääntynyt nousuun kaikissa kolmessa koulutusryhmässä (liitekuvio 1).
Lapsia syntyi eniten 30–34-vuotiaille naisille
Syntyvyys nousi viime vuonna eniten 30 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä, toisin sanoen niillä, joilla hedelmällisyys oli suurinta ennen 2010-luvun syntyvyyden laskua. Esimerkiksi alle 25-vuotiailla hedelmällisyyden voimakas nousu olisi ollut poikkeavaa johtuen pitkään jatkuneesta perheellistymisiän noususta. Vuonna 2020 hedelmällisyys nousi suhteellisesti eniten 30–34-vuotiailla, neljä prosenttia. Tämän ikäryhmän osuus koko syntyvyydessä on myös suurin, 35 prosenttia vuonna 2020. Viime vuoden syntyvyyden nousua selittivät myös 25–29-vuotiaiden ja 35–44-vuotiaiden kohonnut hedelmällisyys.
Alle 25-vuotiaiden hedelmällisyys jatkoi alenemistaan. Sen osuus koko syntyvyydestä on pienentynyt 13 prosenttiin vuonna 2020, kun se oli 17 prosenttia vuonna 2010 ja 21 prosenttia vuonna 2000. Lasten saanti-iän vähittäisen nousun myötä 35–39-vuotiaiden ja 40–44-vuotiaiden hedelmällisyyden trendi on ollut pitkään nouseva. 35–39-vuotiaiden osuus koko syntyvyydestä onkin jo lähes viidennes ja yhdessä 40–44-vuotiaiden kanssa jo lähes neljännes.
Hedelmällisyys ikäryhmittäin 1965–2020
Aiempaa pienempi osuus lapsista syntyy avioliitossa oleville vanhemmille
Avioliittoon syntyneiden lasten osuus pieneni nopeasti 1990-luvulla, jonka jälkeen osuus on pienentynyt edelleen mutta hitaammin. Vuonna 2020 kaikista syntyneistä 54 prosenttia syntyi avioliitossa oleville vanhemmille, kun vuonna 1990 tuo osuus oli 75 prosenttia.
Avioliitossa ja avioliiton ulkopuolella elävänä syntyneet 1990–2020, prosenttia
Syntyneen lapsen järjestysluvun mukaan tarkasteltuna havaitaan, että esikoisista yli puolet syntyy avioliiton ulkopuolella. Vuonna 2020 avioliiton ulkopuolella syntyneiden prosenttiosuus oli 57, vuonna 1990 se oli vielä 38. Avioliiton ulkopuolella syntyneiden trendi on myös nouseva tarkasteltaessa toisena tai vähintään kolmansina lapsina syntyneitä. Kuitenkin toisina tai vähintään kolmansina avioliiton ulkopuolella syntyneiden osuuden kasvu on nopeutunut selvemmin 2010-luvulla. Trendiä voi tulkita siten, että lapsen syntymähetkellä avioliitossa olon merkitys on vähentynyt myös perheen myöhempien lasten kohdalla.
Suurin osa avioliiton ulkopuolella syntyneistä syntyy avoliitossa oleville vanhemmille. Tähän viittaa se, että avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista lähes yhdeksässä tapauksessa kymmenestä lapsen äiti ja isä asuivat yhdessä.
Avioliiton ulkopuolella syntyneiden prosenttiosuus lapsen syntymäjärjestyksen mukaan 1990–2020
Pohjoismaiden välillä vain vähän eroa äidiksi tuloiässä Islantia lukuun ottamatta
Vuoteen 2016 mennessä Suomessa ja Norjassa ensimmäisen kerran äidiksi tulleet olivat saavuttaneet Ruotsissa ja Tanskassa äidiksi tulleiden keski-iän. Tämän jälkeen maiden välille ei ole kehittynyt suuria eroja, tosin vuonna 2020 keski-iät poikkeavat toisistaan taas jokseenkin.
Islannissa ensimmäinen lapsi on jo pitkään saatu nuorempana kuin muissa Pohjoismaissa. Vanhemmuuden alkaminen on myöhentynyt kuitenkin myös Islannissa, viime vuosina jopa nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa. Sen myötä Islannissa tultiin vuonna 2020 ensi kertaa äidiksi keskimäärin enää runsas vuosi nuorempana kuin muissa Pohjoismaissa.
Ensimmäisen kerran äidiksi tulleiden keski-ikä Pohjoismaissa 2000–2020
Ensimmäisen kerran isäksi tulleiden keski-i’issä on maiden välillä selkeämpiä eroja äiteihin verrattuna. Vuonna 2020 isäksi tulleiden keski-i’issä on yhä selvät maakohtaiset erot. Suomessa isien keski-ikä oli 31,6 vuotta ja Islannissa 30,7 vuotta vuonna 2020.
Kaikissa Pohjoismaissa ensimmäisen kerran isäksi tulleet ovat keski-iältään äidiksi tulleita noin 2 vuotta vanhempia.
Ensimmäisen kerran isäksi tulleiden keski-ikä Pohjoismaissa 2000–2020
Suomalaistaustaisten osuus syntyvyydestä ei enää pienentynyt
Kokonaishedelmällisyysluvulla mitattuna suomalaistaustaisten naisten osuus syntyvyydestä pysyi vuonna 2020 ennallaan, 85 prosentissa. Koko maan kokonaishedelmällisyysluku oli 1,37, josta suomalaistaustaisten osuus oli 1,16 lasta naista kohden. Vuonna 2010 koko maan kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87 lasta naista kohden, josta suomalaistaustaisten osuus oli 1,72. Tämä vastasi 92 prosentin osuutta koko maan syntyvyydestä.
Kokonaishedelmällisyysluku hajotettuna äidin syntyperän mukaan 1990–2020
Ulkomaalaistaustaisten osuus koko maan syntyvyydestä on suurentunut hitaasti 1990-luvulta ja on nykyisin 15 prosenttia koko maan syntyvyydestä. Vastaavana aikana ulkomaalaistaustaisten naisten osuus kaikista 15–49-vuotiaista naisista on kuitenkin kasvanut hieman hitaammin, ja on vähän yli 11 prosenttia vuoden 2020 lopussa. Ulkomaalaistaustaisten naisten määrän kasvu on ollut suuri, vajaasta 10 000:sta vuonna 1990 noin 126 000:een vuonna 2020.
Lisää tietoa syntyvyydestä syntyperän mukaan on Tilastokeskuksen Maahanmuuttajat ja kotoutuminen -teemasivujen osiossa Syntyvyys .
Suomenkielisten syntyvyys nousi hiukan vuonna 2020 — ruotsinkielisten syntyvyys yhä korkeampi
Ruotsinkielisten syntyvyys on ollut vuodesta 2006 lähtien suomenkielisiä hieman korkeampi. Viime vuosikymmenellä syntyvyys on alentunut molemmissa kieliryhmissä, mutta vuonna 2020 suomenkielisten kokonaishedelmällisyysluku nousi 1,29 lapsesta 1,32 lapseen naista kohti. Ruotsinkielisten kokonaishedelmällisyysluku oli yhä korkeampi vuonna 2020, 1,51 lasta naista kohti. Vuonna 2010 ruotsinkielisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,95 ja suomenkielisten 1,85.
Suomen- ja ruotsinkielisten naisten kokonaishedelmällisyysluku 1991–2020
Lähde: Syntyneet 2020. Tilastokeskus
Lisätietoja: Juhana Nordberg 029 551 3051, Timo Nikander , info@tilastokeskus.fi
Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala
Julkaisu pdf-muodossa (308,0 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Kuviot
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste, syntyneet 2020 (3.12.2021)
Päivitetty 03.12.2021
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Syntyneet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-2391. 02 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/synt/2020/02/synt_2020_02_2021-12-03_tie_001_fi.html