Etusivu > Tilastot > Syntyneet > 2020 > Syntyvyyden lasku pysähtyi vuonna 2020

Julkaistu: 23.4.2021

Syntyvyyden lasku pysähtyi vuonna 2020

Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan syntyvyyden yhdeksän vuotta jatkunut lasku pysähtyi vuonna 2020. Vuoden 2020 syntyvyyden mukaan nainen synnyttäisi keskimäärin 1,37 lasta, vuoden 2019 syntyvyyden mukaan 1,35 lasta. Esikoisia syntyi 344 lasta enemmän ja 2. lapsia 441 enemmän kuin vuonna 2019. Lapsia syntyi yhteensä 46 463, mikä on 850 lasta enemmän kuin edellisvuonna. Vielä vuonna 2019 syntyneiden määrä väheni 1 964 lapsella edeltävästä vuodesta.

Kokonaishedelmällisyysluku 1900–2020

Kun syntyneiden määrä suhteutetaan synnytysikäisiin naisiin, voidaan tarkastella syntyvyyttä. Syntyvyyden mittaamisessa käytetään yleisesti kokonaishedelmällisyyslukua, joka kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Viime vuosikymmenellä syntyvyys aleni merkittävästi. Kokonaishedelmällisyysluku laski vuoden 2010 1,87 lapsesta 1,35 lapseen naista kohden vuonna 2019, mikä oli kaikkien aikojen matalin syntyvyys Suomessa. Vuonna 2020 syntyvyys nousi 1,37 lapseen naista kohden.

Ikäryhmittäisellä hedelmällisyysluvulla tarkasteltuna syntyvyys nousi hieman 25–39-vuotiailla. Eniten nousua oli 30–34-vuotiailla naisilla, joiden hedelmällisyysluku oli 95 lasta tuhatta naista kohden vuonna 2020, edellisvuonna 92 lasta. Hedelmällisyys nousi hiukan myös 25–29-vuotiailla ja 35–40-vuotiailla. Muissa ikäryhmissä hedelmällisyys pysyi lähes ennallaan (40–44-vuotiaat ja 45–49-vuotiaat) tai laski hiukan edellisvuodesta (20–24-vuotiaat ja alle 20-vuotiaat).

Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut 2018, 2019 ja 2020

Vanhemmaksi tuloiän nousu hidastui hieman

Ensimmäisen kerran äidiksi tulleet olivat keskimäärin 29,7-vuotiaita, eli 0,1 vuotta edellisvuotta vanhempia. Kasvu hidastui hieman vuonna 2020, sillä vuosina 2018 ja 2019 keski-ikä nousi 0,2 ikävuotta vuodessa. Kymmenessä vuodessa keski-ikä on noussut 1,4 vuodella. Myös kaikkien vuonna 2020 synnyttäneiden keski-ikä nousi kymmenyksen edellisvuodesta, 31,3 ikävuoteen. Kymmenen viime vuoden aikana keski-ikä on noussut 1,2 vuotta (taulukko).

Isäksi ensimmäisen kerran tulleet olivat keskimäärin 31,6-vuotiaita eli samanikäisiä kuin edellisenä vuonna. Kaikkien isäksi tulleiden keski-ikä oli 33,7 vuotta, kymmenyksen edellisvuotta enemmän. Kaikilla syntyneillä lapsilla ei ole tietoa isästä väestötietojärjestelmässä tilastointiajankohtana. Tieto isästä päivittyy ajan myötä. Vuoden 2020 tilastossa 96 prosentilla lapsista oli tieto isästä.

Syntyvyyden lasku taittui 2., 3., ja 4. lasten myötä — esikoisten syntyvyydessä ei nousua

Vaikka syntyvyyden lasku taittui vuonna 2020, uusien lapsiperheiden syntyminen ei suhteellisesti yleistynyt. Esikoisia syntyi 344 enemmän kuin vuonna 2019. Kun tämä suhteutetaan ajankohdan lapsettomiin synnytysikäisiin naisiin, nähdään ettei esikoisten syntyvyydessä tapahtunut muutosta. Lapsiluvun mukaan laskettu naisten hedelmällisyys 1. lapsissa pysyi vuonna 2020 edellisvuoden tasolla. Esikoisia oli kaikista vuoden 2020 syntyneistä 42 prosenttia.

Lapsiluvun mukainen naisten hedelmällisyys 2., 3. ja 4. lapsissa nousi hiukan. Kokonaishedelmällisyyden taittuminen selittyy vahvimmin 2. lasten syntyvyyden nousulla: Naisten hedelmällisyys 2. lapsissa nousi 5 prosenttia. Kolmansien lasten syntyvyys nousi 2 prosenttia ja neljänsien lasten 8 prosenttia. Kaikista vuoden 2020 syntyneistä toisia lapsia oli 34 prosenttia, kolmansia 14 prosenttia ja neljänsiä 5 prosenttia.

Syntyvyys kääntyi nousuun 13 maakunnassa

Kokonaishedelmällisyysluvulla mitaten syntyvyyden nousu oli suhteellisesti suurin Päijät-Hämeessä, 7,2 prosenttia. Toiseksi suurin se oli Pohjois-Pohjanmaalla, 6,8 prosenttia, ja kolmanneksi suurin Keski-Pohjanmaalla, 5,2 prosenttia.

Neljässä maakunnassa syntyvyys laski edelleen, mutta vähemmän kuin edellisenä vuonna, ja yhdessä maakunnassa laskuvauhti pysyi suhteellisesti ennallaan. Ainoana maakunnista, Etelä-Pohjanmaalla, edellisen vuoden pieni nousu kääntyi 6,3 prosentin laskuksi.

Syntyvyys oli 10 maakunnassa koko maan syntyvyyttä korkeampi. Vuoden 2020 kokonaishedelmällisyyden mukaan eniten lapsia naista kohden syntyisi Pohjanmaan maakunnissa: Keski-Pohjanmaalla keskimäärin 1,87 lasta naista kohden, Pohjois-Pohjanmaalla 1,72, Pohjanmaalla 1,66, ja Etelä-Pohjanmaalla 1,55. Vähiten lapsia syntyisi Etelä-Karjalassa, keskimäärin 1,27 lasta naista kohden, Pirkanmaalla 1,28 ja Pohjois-Karjalassa 1,29 lasta naista kohden.

Vaikka syntyvyys on suhteellisesti suurinta Pohjanmaan maakunnissa, määrällisesti eniten lapsia syntyi Uudellamaalla, 35 prosenttia syntyneistä. Vastaavasti Pohjanmaan maakunnissa syntyi 17 prosenttia koko maan syntyneistä vuonna 2019. Uudenmaan maakunnassa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,30, joka oli maakuntien vertailussa viidenneksi pienin.

Syntyvyys korkein Porvoossa ja matalin Helsingissä ja Turussa

Vähintään 50 000 asukkaan kunnista korkein syntyvyys oli Porvoossa, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,56 viisivuotisjaksolla 2016–2020. Seuraavaksi korkein se oli Espoossa ja Seinäjoella, 1,54. Koko maan luku oli viisivuotisjaksolla 1,44.

Vastaavasti matalin syntyvyys oli jaksolla 2016–2020 Helsingissä ja Turussa, joissa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,16. Tampereella luku oli 1,18 ja Joensuussa 1,20. Myös kaikkien kuntien vertailussa syntyvyys oli edellä mainituissa kunnissa matalimpien joukossa.

Elävänä syntyneiden määrä, kokonaishedelmällisyysluku ja elävän lapsen synnyttäneiden keski-ikä sekä isäksi tulleiden keski–ikä 2011–2020

Vuosi	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020
Elävänä syntyneiden määrä	59 961	59 493	58 134	57 232	55 472	52 814	50 321	47 577	45 613	46 463
Kokonaishedelmällisyysluku	1,83	1,80	1,75	1,71	1,65	1,57	1,49	1,41	1,35	1,37
Elävän lapsen synnyttäneiden keski-ikä	30,3	30,3	30,4	30,5	30,6	30,8	30,9	31,1	31,2	31,3
1. elävän lapsen synnyttäneiden keski-ikä	28,4	28,5	28,6	28,6	28,8	29,1	29,2	29,4	29,6	29,7
Isäksi tulleiden keski-ikä	32,7	32,8	32,9	32,9	33,1	33,3	33,4	33,5	33,6	33,7
1. kerran isäksi tulleiden keski-ikä	30,5	30,6	30,7	30,7	31,0	31,3	31,5	31,4	31,6	31,6

Lähde: Syntyneet 2020. Tilastokeskus

Lisätietoja: Juhana Nordberg 029 551 3051, Timo Nikander 029 551 3250, info@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (290,9 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Kuviot

• Liitekuvio 1. Elävänä syntyneet 1971 - 2020 (23.4.2021)
• Liitekuvio 2. Kokonaishedelmällisyysluku kunnittain vuosilta 2016 - 2020 (23.4.2021)

Laatuselosteet

• Laatuseloste, syntyneet 2020 (23.4.2021)

---

Päivitetty 23.4.2021