Etusivu > Tilastot > Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset > 2015 > 2. Uusintarikollisuus

2. Uusintarikollisuus

2.1 Vajaa puolet käräjäoikeudessa tuomituista uusi rikoksen

Vuonna 2015 käräjäoikeudessa tuomittiin 24 600 rikoksenuusijaa, määrä on 46 prosenttia kaikista tuomituista (53 500). Uusijoiden osuus kasvoi hieman edellisvuodesta. Rikoksen uusijaksi on tässä määritetty henkilö, joka syyllistyy uuteen rikokseen kolmen vuoden kuluessa edellisestä tuomiosta. Uusintarikollisuusaineisto ei ole täysin verrannollinen tässä julkistuksessa esitettyihin käräjäoikeustuomioihin. Aineistosta on mm. karsittu käräjäoikeuden määräämät rike- ja uhkasakot sekä tehty muita vähäisiä muokkaustoimia.

Kuvio 14. Käräjäoikeudessa tuomitut ja rikoksen uusijat 1985–2015, lkm

Nuoret uusivat rikoksen keskimääräistä yleisemmin. Vuonna 2015 tuomituista uusijoista 45 prosenttia oli alle 30-vuotiaita. Uusijoiden osuus tuomituista oli suurinta ikäryhmässä 25–29 vuotta. Tässä ikäryhmässä uusijoiden osuus oli 57 % kaikista tuomituista. Uusijoiden mediaani-ikä on kuitenkin noussut pitkän aikavälin tarkastelussa. Kun vuonna 1990 uusijoiden mediaani-ikä oli 26 vuotta, oli se 28 vuotta vuonna 2000 ja 31 vuotta vuonna 2015.

Taulukko 4. Tuomitut, uusijat ja ei-uusijat sekä uusijoiden osuus tuomituista iän mukaan 2015, lkm ja %

Ikä	Tuomitut yhteensä	Uusija	Ei-uusija	Uusijoiden osuus tuomitusta, %
Yhteensä	53 456	24 581	28 875	46,0
15 vuotta	201	5	196	2,5
16 vuotta	604	63	541	10,4
17 vuotta	801	161	640	20,1
18 - 20 vuotta	4 998	2 073	2 925	41,5
21 - 24 vuotta	7 462	4 139	3 323	55,5
25 - 29 vuotta	8 047	4 587	3 460	57,0
30 - 39 vuotta	12 986	7 057	5 929	54,3
40 - 49 vuotta	8 819	3 835	4 984	43,5
50 - 64 vuotta	7 692	2 341	5 351	30,4
65 - vuotta	1 846	320	1 526	17,3

Miesten suurempi uusimisriski näkyy kun verrataan uusijoiden osuutta sukupuolittain. Vuonna 2015 miehistä uusijoita oli 48 prosenttia ja naisista 38 prosenttia. Kuitenkin naisuusijoiden osuus on kasvanut selvästi pitkällä aikavälillä, vielä 1990 naisista uusijoita oli vain 27 prosenttia.

Kuvio 15. Tuomituista naisista uusijoita ja ei-uusijoita 2015, %

Kuvio 16. Tuomituista miehistä uusijoita ja ei-uusijoita 2015, %

Rikosten ja tuomioiden kasautumista uusijoille voidaan tarkastella myös tuomiohistorian, rangaistuksen ankaruuden ja uusinnan kohteena olevan rikoksen perusteella. Voidaan todeta, että jos annettu rangaistus on ankara, on todennäköistä, että tuomittu on uusija. Vuonna 2015 yhdyskuntapalveluun tuomituista uusijoita oli 87 prosenttia ja ehdottomaan vankeuteen tuomituista 88 prosenttia. Tästä voidaan päätellä, että uusijat syyllistyvät törkeisiin rikoksiin, heidän aiempi tuomiohistoriansa vaikuttaa uusimpaan tuomioon koventavasti tai heillä on keskimääräistä enemmän rikoksia tuomiota kohti. Vuonna 2015 tuomituilla uusijoilla oli keskimäärin 3 rikosta tuomiota kohden ja heillä oli edeltävän 10 vuoden aikana keskimäärin 8 aikaisempaa käräjäoikeustuomiota. Ehdottomaan vankeuteen tuomituilla uusijoilla oli 6 rikosta tuomiota kohden ja edeltävän 10 vuoden aikana 14 aikaisempaa käräjäoikeustuomiota.

Kuvio 17. Uusijoiden osuus tuomituista eräiden rikosten osalta vuonna 2015, %

Uusimisnopeutta mitataan ajalla, joka uusijalta kuluu tuomiosta seuraavaan rikokseen. Vuoden 2015 tuomioissa uusijat olivat syyllistyneet rikokseen keskimäärin 11 kuukauden kuluttua edellisestä tuomiosta. Omaisuusrikoksia uusittiin kaikkein nopeimmin. Varkauksiin ja luvattomiin käyttöihin syyllistyttiin alle 8 kuukauden kuluttua edellisestä tuomiosta. Uusimisnopeudella on yhteys myös tuomion ankaruuteen. Vuonna 2015 ehdottomaan vankeuteen tuomitut olivat syyllistyneet uuteen rikokseen 7 kuukauden kuluttua edellisestä tuomiosta. Tämä on selvästi nopeampaa kuin muissa rangaistuksissa. Tässä yhtenä selityksenä on se, että yleensä ehdottomaan vankeuteen tuomitut ovat ’urautuneita’. Heillä on keskimäärin enemmän rikoksia tuomiota kohden ja enemmän tuomioita tuomiohistoriassaan kuin muissa rangaistuslajeissa.

Lähde: Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2015, Tilastokeskus

Lisätietoja: Salla Tuominiemi 029 551 3242, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 30.9.2016