Etusivu > Tilastot > Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset > 2016 > 1. Uusintarikollisuus

1. Uusintarikollisuus

1.1 Vajaa puolet käräjäoikeudessa tuomituista uusi rikoksen

Vuonna 2016 käräjäoikeudessa tuomittiin 23 400 rikoksenuusijaa, määrä on 46 prosenttia kaikista tuomituista (51 100). Uusijoiden osuus pysyi edellisvuoden tasolla. Rikoksenuusijaksi on tässä määritetty henkilö, joka syyllistyy uuteen rikokseen kolmen vuoden kuluessa edellisestä tuomiosta.

Uusintarikollisuusaineisto ei ole täysin verrannollinen tässä julkistuksessa esitettyihin käräjäoikeustuomioihin. Aineistosta on mm. karsittu käräjäoikeuden määräämät rike- ja uhkasakot sekä tehty muita vähäisiä muokkaustoimia.

Kuvio 1. Käräjäoikeudessa tuomitut ja rikoksenuusijat 1985–2016, lkm

Nuoret uusivat rikoksen keskimääräistä yleisemmin. Vuonna 2016 tuomituista uusijoista 44 prosenttia oli alle 30-vuotiaita. Uusijoiden osuus tuomituista oli suurinta ikäryhmässä 25 – 29 vuotta. Tässä ikäryhmässä uusijoiden osuus oli 57 % kaikista tuomituista. Uusijoiden mediaani-ikä on kuitenkin noussut pitkän aikavälin tarkastelussa. Kun vuonna 1990 uusijoiden mediaani-ikä oli 26 vuotta, oli se 28 vuotta vuonna 2000 ja 31 vuotta vuonna 2016.

Taulukko 1. Tuomitut, uusijat ja ei-uusijat sekä uusijoiden osuus tuomituista iän mukaan 2016, lkm ja %

Ikä	Tuomitut yhteensä	Uusija	Ei-uusija	Uusijoiden osuus tuomituista, %
Yhteensä	51 098	23 383	27 715	45,8
15 vuotta	180	1	179	0,6
16 vuotta	579	53	526	9,2
17 vuotta	762	173	589	22,7
18 - 20 vuotta	4 597	1 874	2 723	40,8
21 - 24 vuotta	7 026	3 863	3 163	55,0
25 - 29 vuotta	7 601	4 328	3 273	56,9
30 - 39 vuotta	12 625	6 840	5 785	54,2
40 - 49 vuotta	8 365	3 714	4 651	44,4
50 - 64 vuotta	7 537	2 225	5 312	29,5
65 - vuotta	1 826	312	1 514	17,1

Miesten suurempi riski syyllistyä rikoksen uusimiseen näkyy kun verrataan uusijoiden osuutta sukupuolittain. Vuonna 2016 miehistä uusijoita oli 47 prosenttia ja naisista 40 prosenttia. Kuitenkin naisuusijoiden osuus on kasvanut selvästi pitkällä aikavälillä, vielä 1990 naisista uusijoita oli vain 27 prosenttia.

Kuvio 2. Tuomituista naisista uusijoita ja ei-uusijoita 2016, lkm

Kuvio 3. Tuomituista miehistä uusijoita ja ei-uusijoita 2016, lkm

Rikosten ja tuomioiden kasautumista uusijoille voidaan tarkastella myös tuomiohistorian, rangaistuksen ankaruuden ja uusinnan kohteena olevan rikoksen perusteella. Voidaan todeta, että jos annettu rangaistus on ankara, on todennäköistä, että tuomittu on uusija.
Vuonna 2016 yhdyskuntapalveluun ja ehdottomaan vankeuteen tuomituista uusijoita oli 88 prosenttia. Voidaan päätellä, että uusijat syyllistyvät törkeisiin rikoksiin, heidän aiempi tuomiohistoriansa vaikuttaa uusimpaan tuomioon koventavasti tai heillä on keskimääräistä enemmän rikoksia tuomiota kohti. Vuonna 2016 tuomituilla uusijoilla oli keskimäärin 3 rikosta tuomiota kohden ja heillä oli edeltävän 10 vuoden aikana keskimäärin 8 aikaisempaa käräjäoikeustuomiota. Ehdottomaan vankeuteen tuomituilla uusijoilla oli 6 rikosta tuomiota kohden ja edeltävän 10 vuoden aikana 15 aikaisempaa käräjäoikeustuomiota.

Kuvio 4. Uusijoiden osuus tuomituista eräiden rikosten osalta vuonna 2016, %

Uusimisnopeutta mitataan ajalla, joka rikosenuusijalta kuluu tuomiosta seuraavaan rikokseen. Vuoden 2016 tuomioissa uusijat olivat syyllistyneet rikokseen keskimäärin 10 kuukauden kuluttua edellisestä tuomiosta.
Omaisuusrikoksia uusittiin kaikkein nopeimmin. Varkauksiin ja luvattomiin käyttöihin syyllistyttiin alle 8 kuukauden kuluttua edellisestä tuomiosta. Uusimisnopeudella on yhteys myös tuomion ankaruuteen. Vuonna 2016 ehdottomaan vankeuteen tuomitut olivat syyllistyneet uuteen rikokseen 7 kuukauden kuluttua edellisestä tuomiosta.
Tämä on selvästi nopeampaa kuin muissa rangaistuksissa. Tässä yhtenä selityksenä on se, että yleensä ehdottomaan vankeuteen tuomitut ovat ’urautuneita’. Heillä on keskimäärin enemmän rikoksia tuomiota kohden ja enemmän tuomioita tuomiohistoriassaan kuin muissa rangaistuslajeissa.

Lähde: Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Salla Tuominiemi 029 551 3242, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 29.9.2017