Etusivu > Tilastot > Tuottajahintaindeksit > 2020 > huhtikuu > Laatuseloste: Tuottajahintaindeksit 2015=100

Laatuseloste: Tuottajahintaindeksit 2015=100

• 1. Tilastotietojen relevanssi
• 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
• 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Yhteenveto tuotteen tietosisällöstä ja käyttötarkoituksesta

Tuottajahintaindekseihin 2015=100 kuuluu viisi indeksiä: Teollisuuden tuottajahintaindeksi, Vientihintaindeksi, Tuontihintaindeksi, Kotimarkkinoiden perushintaindeksi sekä Verollinen kotimarkkinoiden perushintaindeksi. Indeksit mittaavat hyödykkeiden hintakehitystä yritysten näkökulmasta ja kuvaavat hintojen suhteellista muutosta verrattuna tiettyyn joko perus- tai vertailuajankohtaan. Koska käytetyt hintakäsitteet ja mukana olevat toimialat vaihtelevat indekseittäin, mittaavat indeksit hintakehitystä toisistaan hiukan poikkeavalla tavalla.

Tuottajahintaindeksien yksi keskeisimmistä käyttötarkoituksista on toimia kansantalouden tilinpidon laskelmissa deflaattorina, jolla tuotannon tai myynnin arvo muunnetaan tuotannon volyymiksi. Tuottajahintaindeksejä käytetään myös sopimusten indeksiehdoissa, jolloin sopimuksessa määritetyn maksumäärän loppusumma sidotaan jonkin indeksin muutokseen. Yritykset voivat käyttää tilaston tietoja vertaillessaan omien hankintojensa tai myyntinsä hintakehitystä suhteessa tuottajahintaindeksien keskimääräiseen kehitykseen. Tuottajahintaindeksien tietoja voidaan yhdistää muiden suhdannetilastojen tietoihin, kuten esimerkiksi teollisuuden volyymi-indeksin tietoihin kattavampien suhdanneanalyysien aikaansaamiseksi.

1.2 Tietolähteet sekä käytetyt luokitukset ja käsitteet

1.2.1 Tietolähteet

Tuottajahintaindeksien hintatiedot kerätään pääasiassa yrityksiltä. Suoraan yrityksiltä kerättävien tietojen lisäksi tuottajahintaindeksien laadinnassa käytetään hyväksi myös muiden Tilastokeskuksen tilastojen hintatietoja tai pistelukuja. Eräiden tuonnin ja viennin raaka-ainepohjaisten nimikkeiden hintakehitystä mitataan Tullin ulkomaankauppatilastosta saatavilla tiedoilla. Lisäksi tuottajahintaindekseissä käytetään Luonnonvarakeskuksen, Energiaviraston, Energiateollisuus ry:n sekä eräiden kansainvälisten hyödykepörssien, esimerkiksi Lontoon metallipörssin, tietoja.

1.2.2 Luokitukset

Luokituksena on perusvuodesta 2015 lähtien tuoteluokitus CPA 2015 (CPA Ver. 2.1), joka on Euroopan Unionin toimialoittainen CPA-tuoteluokitus (European Statistical Classification of Products by Activity) . Lisäksi käytössä on käyttötarkoitusluokitus MIG: energiatuotteet, raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet, investointitavarat, kestokulutustavarat ja muut kulutustavarat. Indekseissä, joiden perusvuosi on 2010, käytetään julkaisutasoina kansallista toimialaluokitusta TOL 2008, joka perustuu Euroopan yhteisön tilastolliseen toimialaluokitukseen NACE Rev. 2. Indekseissä, joiden perusvuosi on 1949, käytetään YK:n kansainvälistä SITC-tavaraluokitusta (Standard International Trade Classification). Tämän lisäksi teollisuuden tuottajahintaindeksissä 1949=100 käytetään YK:n kansainvälistä ISIC-toimialaluokitusta (International Standard Industrial Classification).

1.2.3 Käytetyt käsitteet

Teollisuuden tuottajahintaindeksi

Teollisuuden tuottajahintaindeksi 2015=100 mittaa kotimaisten tuottajien myymien tuotteiden hintojen keskimääräisiä muutoksia. Indeksi sisältää sekä kotimaahan että ulkomaille myydyt tavarat. Kotimaassa käytettäväksi tarkoitettujen tavaroiden hintana on ns. hinta tehtaan portilla, joka ei sisällä veroja. Vientitavaroiden hintana on viejän saama hinta. Se on yleensä sama kuin viennin fob-hinta (vapaasti aluksessa). Teollisuuden tuottajahintaindeksi kattaa toimialat B-E eli hyödykkeet mineraaleista vesi- ja ympäristönhuoltopalveluihin.

Vientihintaindeksi

Vientihintaindeksi 2015=100 mittaa vientitavaroiden FOB-hintojen (vapaasti aluksessa, Free on Board) muutosta. Valuuttamääräiset vientihinnat muunnetaan euroiksi viitekuukauden keskikurssilla. Vientihintaindeksi 2015=100 kattaa toimialojen A–E hyödykkeet maataloustuotteista vesi- ja ympäristönhuoltopalveluihin.

Tuontihintaindeksi

Tuontihintaindeksi 2015=100 mittaa tuontitavaroiden CIF-hintojen (Cost, Insurance and Freight) muutosta. CIF-hinnat sisältävät kulut, vakuutukset ja rahdin. Valuuttamääräiset tuontihinnat muunnetaan euroiksi viitekuukauden keskikurssilla. Tuontihintaindeksi 2015=100 kattaa toimialojen A–E hyödykkeet maataloustuotteista vesi- ja ympäristönhuoltopalveluihin.

Kotimarkkinoiden perushintaindeksi

Kotimarkkinoiden perushintaindeksi 2015=100 mittaa Suomessa käytettävien tavaroiden verottomien hintojen muutoksia niiden lähtiessä ensimmäistä kertaa markkinoille. Koska indeksi mittaa kotimarkkinoiden kokonaistarjonnan verotonta hintakehitystä siinä vaiheessa, kun ne lähtevät markkinoille tuottajilta, ja vastaavasti tuotteiden saavuttua tullikäsittelyn jälkeen maahan, on perustellumpaa puhua tavaran perushinnasta kuin tuottajahinnasta. Kotimaassa valmistettujen tavaroiden hintana on veroton tehtaanhinta. Tuontitavaroiden hintana on tuonnin CIF-hinta, johon lisätään tullit. Kotimarkkinoiden perushintaindeksi kattaa toimialojen A–F hyödykkeet maataloustuotteista rakentamiseen.

Verollinen kotimarkkinoiden perushintaindeksi

Verollinen kotimarkkinoiden perushintaindeksi 2015=100 on vastaava tilasto kuin Kotimarkkinoiden perushintaindeksi, mutta arvonlisä-, valmiste- ja autoverojen muutokset näkyvät tilastossa. Indeksi sisältää sekä kotimaisia tavaroita että tuontitavaroita. Kotimaisten tavaroiden hinta muodostuu tehtaanhinnasta, arvonlisäverosta ja muista välillisistä veroista. Tuontitavaroiden hinta puolestaan muodostuu tuonnin CIF-hinnasta, tulleista, arvonlisäverosta ja muista välillisistä veroista. Välillisiä veroja ovat alv:n lisäksi erilaiset valmisteverot sekä autovero. Verollinen kotimarkkinoiden perushintaindeksi kattaa toimialojen A–F hyödykkeet maataloustuotteista rakentamiseen.

Muut käsitteet löytyvät tuottajahintaindeksien kotisivuilta osiosta "Käsitteet ja määritelmät" (http://tilastokeskus.fi/til/thi/kas.html)

1.3 Lait ja asetukset

Tilaston tuottaminen perustuu tilastolakiin (280/2004, muut. 361/2013) ja Euroopan unionin neuvoston STS-asetukseen (Short-term business statistics, (EY) N:o 1165/98 ja (EY) N:o 1158/2005). Tiedonantajilta kerätään vain ne indeksin kannalta välttämättömät tiedot, joita ei saada muualta. Tietoja julkaistaessa otetaan huomioon tietojen luottamuksellisuus; tuloksista ei voi päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä. Tuottajahintaindeksit kuuluvat niin sanottuihin sisäpiiritilastoihin, joiden tietoja ei saa antaa julkisuuteen ennen tilaston julkistamista.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

2.1. Perusjoukko ja otanta

Tuottajahintaindeksien 2015=100 perusjoukkojen määritelmät poikkeavat toisistaan. Teollisuuden tuottajahintaindeksin perusjoukko kattaa kaikki kotimaiset tavaroiden tuottajien markkinahintaan myymät hyödykkeet, jotka kuuluvat toimialoihin B-E (mineraalien kaivusta vesi- ja ympäristönhuoltopalveluihin). Vientihintaindeksin perusjoukko sisältää kaikki kotimaisten yritysten ulkomaisille toimijoille myymät hyödykkeet ja kattaa kaikki hyödykkeet, jotka kuuluvat toimialoihin A-E (maataloudesta vesi- ja ympäristönhuoltopalveluihin). Tuontihintaindeksin perusjoukko koostuu Suomessa toimivien yritysten ulkomaisilta toimijoilta ostamista tavaroista, jotka on tuotu Suomeen (suomalainen kulutus, läpivienti poistettu). Tuontihintaindeksi kattaa kaikki hyödykkeet jotka kuuluvat toimialoihin A-E (maataloudesta vesi- ja ympäristönhuoltopalveluihin).

Kotimarkkinoiden perushintaindeksin perusjoukko koostuu kotimarkkinoille ensimmäistä kertaa myyntiin saapuvista tuotteista (kotimaan valmistus + tuonti). Indeksi kattaa kaikki hyödykkeet jotka kuuluvat toimialoihin A-F (maataloudesta rakentamiseen). Verollisen kotimarkkinoiden perushintaindeksin perusjoukko on vastaava.

Tuottajahintaindeksien otos on tehty kahdessa vaiheessa. Ensin on poimittu CPA-tuoteluokat ja sitten kullekin CPA-nimikkeelle on poimittu tiedonantajayritykset. Tuottajahintaindeksien CPA-tuoteluokkien painokehikkojen muodostamisessa on käytetty kansantalouden tilinpidon tarjonta- ja käyttötaulujen tietoja sekä Teollisuustuotantotilastoa ja Tullin ulkomaankauppatilastoja. Tarjonta- ja käyttötauluissa on suomalaisten yritysten yhteenlaskettu tuotannon, viennin ja tuonnin arvo nimikkeittäin. Kotimarkkinoille jäävän tuotannon arvo on saatu vähentämällä kotimaisen tuotannon arvosta viennin arvo. Nimikkeiden valinnassa noudatettiin cut off -periaatetta eli hintaindekseihin on valittu mukaan ne CPA-nimikkeet, joiden kotimarkkinoille jäävän tuotannon arvo/vienti/tuonti olivat suurimpia.

Tiedonantajaotoksen kehikot on muodostettu Teollisuustuotantotilaston sekä Tullin ulkomaankauppatilaston tietojen pohjalta. Yrityskohtaiset viennin ja tuonnin arvot nimikkeittäin saatiin Tullin ulkomaankauppatilaston aineistosta. Kotimarkkinoille jäävän tuotannon osalta yritysten nimikekohtainen tuotannon arvo on laskettu vähentämällä teollisuuden hyödyketilaston nimikekohtaisen tuotannon arvosta yrityksen nimikkeen viennin arvo.

Otannassa käytettiin ositettua otantaa. Ositusperusteena on käytetty yrityksen kotimarkkinoille jäävän tuotannon/tuonnin/viennin arvoa. Ositteen sisällä tehtiin yksinkertainen satunnaisotanta. Kullekin nimikkeelle poimittu tiedonantajien määrä riippui koko kehikon koosta. Mitä useampia yrityksiä kehikossa oli, sitä enemmän tiedonantajia ko. kehikosta valittiin. Kunkin nimikkeen osalta dominoivat yritykset valittiin mukaan otokseen todennäköisyydellä yksi.

Tuoteluokkien alla seurattavat tuotteet eli variantit, joiden hintoja kuukausittain seurataan, on valittu yhdessä tiedonantajien kanssa.

2.2. Laskenta

Teollisuuden tuottajahintaindeksien kokonaisindeksit kuvaavat indeksissä mukana olevien nimikkeiden keskimääräistä hintakehitystä. Yksittäisistä varianteista johdetuista hintasuhteista (=nykyhinta/edellinen hinta) lasketaan kunkin yrityksen kaikille nimikkeille geometriset keskiarvot. Nämä mikrotason indeksit yhdistetään kokonaisindeksiksi / tuoteindeksiksi painottamalla kutakin mikroindeksiä sitä vastaavalla painokertoimella. Toisin sanoen yksittäisten hyödykkeiden hinnanmuutoksilla on erisuuruinen vaikutus kokonaisindeksiin . Tuottajahintaindeksit ovat CPA-tuoteluokituksen 4-numerotasolla Laspeyres-indeksejä. Nelinumerotason alapuolella painoja voidaan tarpeen vaatiessa päivittää ja indeksiin sisällyttää uusia hyödykkeitä tai tiedonantajia.

Tuottajahintaindeksien laskenta uudistuu tammikuun 2019 indekseistä alkaen siten, että indekseistä tulee vuosittaisia ketjuindeksejä. Käytännössä ketjuindeksimenetelmään siirtyminen tarkoittaa sitä, että tuottajahintaindeksien painorakenne päivitetään jatkossa vuosittain. Uusi painorakenne tulee voimaan aina kunkin vuoden tammikuun indekseistä lähtien. Painorakenteen lisäksi myös tuoteluokkia ja yritysotosta on mahdollista tarvittaessa päivittää vuosittain. Indeksin perusvuosi säilyy ennallaan (2015=100). Jatkossa indeksilaskenta tapahtuu siten, että kutakin indeksisarjaa ketjutetaan eteenpäin uuden painorakenteen mukaisesti lasketun indeksin muutoksilla. Tarkempi kuvaus laskentamenetelmästä on saatavilla Teollisuuden ja palvelujen tuottajahintaindeksit 2015=100 käyttäjän käsikirjasta. Muutokset parantavat indeksin laatua, koska niiden avulla voidaan jatkossa ottaa nopeammin huomioon tuotannossa, viennissä ja tuonnissa tapahtuvat rakenteelliset muutokset.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tuottajahintaindeksien laskenta perustuu noin 1500 tiedonantajalta kerättyihin yli 5500 hintatietoon. Tietojen ja tiedonantajien lukumäärät vaihtelevat indekseittäin: esimerkiksi Teollisuuden tuottajahintaindeksi käsittää yhteensä noin 3000 hintatietoa. Indeksit mittaavat hyödykkeiden hintakehitystä yritysten näkökulmasta ja kuvaavat hintojen suhteellista muutosta verrattuna tiettyyn joko perus- tai vertailuajankohtaan.

Tuottajahintaindeksien tarkkuuteen vaikuttavat mahdollinen otantavirhe ja tiedon käsittelyvirheet. Virheiden suuruutta ei ole estimoitu

Indeksien oikeellisuuteen vaikuttaa myös vastauskato, joka tuottajahintaindekseissä on kuukausitasolla 2-5 prosenttia. Vastauskatoa pyritään pienentämään vastauksia karhuamalla.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto julkaistaan kuukausittain tilastokuukautta seuraavan kuukauden 24. päivänä tai sitä seuraavana arkipäivänä kello 8.00. Poikkeuksena tähän, tammikuun tilasto julkaistaan indeksin painorakenteiden muutoksen vuoksi 26. päivänä tai sitä seuraavana arkipäivänä, ja marraskuun tilasto julkaistaan jouluaattoa edeltävänä arkipäivänä.

Yrityksiltä kerättävät hinnat ovat tiedustelukuukauden keskihintoja. Mikäli keskihinnan määrittäminen ei ole mahdollista, hintanoteeraus voi olla myös kuukauden 15. päivän toimitus- / laskutus- / maksuajankohdan hinta.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tuorein tilasto -tiedote

Tuottajahintaindekseistä julkaistaan internetissä kuukausittain tuoreimpia lukuja käsittelevä lyhyt tiedote, joka löytyy tilaston kotisivulta.

Internet-palvelu

Tietoja julkaistaan tilaston omilla kotisivuilla. Kotisivuilta voi ladata tuottajahintaindeksien PDF-julkaisun (http://tilastokeskus.fi/til/thi/tup.html) tilaston ilmestymisen jälkeen. Toimialoittaiset tuoteindeksisarjat 2015=100, 2010=100 ja 1949=100 julkaistaan myös Tilastokeskuksen tilastotietojen itsepalvelujärjestelmässä (StatFin). Tuottajahintaindeksien käyttäjän käsikirjoja on saatavissa PDF-muodossa osoitteesta http://tilastokeskus.fi/til/thi/men. Samalta sivulta löytyvät myös indeksien CPA- ja MIG-painorakenteet. Kaikki edellä mainitut palvelut ovat maksuttomia. Lisäksi Euroopan Unionin tilastovirasto (Eurostat) julkaisee tuottajahintaindeksien maakohtaisia tietoja omilla internet-sivuillaan.

Erityisindeksi asiakkaan toimeksiannosta

Asiakkaan oma erityisindeksi voidaan muodostaa sellaisesta tavararyhmäkokonaisuudesta, joka ei sisälly Tilastokeskuksen normaaliin indeksituotantoon tai luokitukseen. Erityisindeksejä voidaan tuottaa kaikista tuottajahintaindekseistä. Maksullisia erityisindeksejä voi tiedustella Tilastokeskuksesta puh. 029 551 1000/ tuottajahinnat.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Teollisuuden tuottajahintaindeksi ja kansatalouden tilinpidon implisiittinen hintaindeksi voivat joillakin tuotteilla/toimialoilla poiketa toisistaan huomattavasti. Poikkeamia aiheutuu mm. indikaattorien sisältämien hyödykekombinaatioiden rakenne-eroista sekä erilaisesta laskentamenetelmästä.

Tullin yksikköarvoihin perustuvat tuonnin ja viennin hintaindeksit poikkeavat Tilastokeskuksen laskemista tuonti- ja vientihintaindekseistä. Poikkeamat johtuvat toisaalta erilaisesta menetelmästä ja toisaalta erilaisesta havaintoaineistosta.

Tuottajahintaindekseistä lasketaan pitkää 1949=100 aikasarjaa. Tätä aikasarjaa ketjutetaan aina uusimmalla indeksillä, jolloin indeksin muutokset vastaavat uusimman indeksin muutoksia.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tuottajahintaindeksien tiettyä tilastokuukautta koskevat pisteluvut ovat lopullisia: niitä ei korjata tai muuteta kuin erityisissä poikkeustapauksissa.

Lähde: Tuottajahintaindeksi 2020, huhtikuu. Tilastokeskus

Lisätietoja: Anna-Riikka Pitkänen 029 551 3466, Veli Kettunen 029 551 2693, thi.tilastokeskus@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jan Nokkala

---

Päivitetty 25.5.2020