2. Tulojen kasvu laimeaa vuonna 2008

Keskimääräinen tulotaso kasvoi vuonna 2008 reaalisesti 1,5 prosenttia edellisvuodesta, kun tuloja mitataan asuntokuntien kulutusyksikköä kohti laskettujen ekvivalenttien tulojen mediaanilla . Ekvalentti tulo saadaan siten, että asuntokunnan tulo jaetaan asuntokunnan kulutusyksikköluvulla. Tulonjakotilastoissa käytetään Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin suosittamaa OECD:n niin sanottua muunnettua kulutusyksikköasteikkoa, jossa asuntokunnan ensimmäinen aikuinen saa painon 1. Muut yli 13-vuotiaat henkilöt saavat painon 0,5 ja lapset (0-13 -vuotiaat) saavat painon 0,3. Keskiarvolla mitattuna asuntokuntien ekvivalentit tulot alenivat reaalisesti 0,3 prosentilla edellisvuodesta.

Mediaanitulo kuvaa keskivertoasuntokuntien tuloja ja niiden muutoksia luotettavammin kuin keskiarvotulo, koska mediaanitulo ei ole herkkä yksittäisille ääriarvohavainnoille. Etenkin pienemmissä väestöryhmissä yksittäiset äärihavainnot voivat vaikeuttaa keskiarvotuloilla tehtäviä tulovertailuja.

Kuvio 3. Tulojen reaaliset vuosimuutokset (%). Tulokäsite: ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot asuntokuntaa kohden

Tarkasteltaessa tulomuutoksia väestöltään tasakokoisten tulokymmenysten näkökulmasta, keskiarvo- ja mediaanitulo antavat jotakuinkin samanlaiset muutosluvut. Ainoastaan ylimmässä tulokymmenyksessä keskiarvo- ja mediaanituloista lasketut muutosprosentit saattavat erota toisistaan.

Tarkastellaan seuraavaksi tulokymmenysten tulomuutoksia keskiarvotuloilla. Alueittaisiiin tarkasteluihin käytetään mediaanituloja. Alueluokituksena käytetään vuoden 2009 kuntaluokitusta.

Kaikista suurituloisimpien tulot alenivat

Koko väestön keskiarvotulojen 0,3 prosentin alentuminen vuonna 2008 johtui kaikista hyvätuloisimpien tulojen alentumisesta. Suurituloisimmassa tulokymmenyksessä keskiarvotulot alenivat reaalisesti 4,8 prosenttia. Muissa tulokymmenyksissä keskimääräiset tulot kasvoivat, reaalikasvu vaihteli 0,6 prosentista (9. tulokymmenys) 1,7 prosenttiin (2. ja 3. tulokymmenys). Pienituloisimmassa tulokymmenyksessä tulojen vuosikasvu oli 1,3 prosenttia vuonna 2008.

Tulokymmenykset on muodostettu järjestämällä väestö tulojen mukaan suuruusjärjestykseen, minkä jälkeen väestö on jaettu kymmeneen yhtä suureen ryhmään. Jokaisessa tulokymmenyksessä on siten 10 prosenttia väestöstä eli vuonna 2008 lähes 522 000 henkilöä.

Kuviossa 4 suuritutuloisin tulokymmenys on pilkottu kolmeen erikokoiseen fraktiiliin, 90–95 prosenttiin (F90–F95), 95–99 prosenttiin (F95–F99) ja 99–100 prosenttiin (F99–F100) asuntokuntaväestöstä. Hyvätulosimpaan 90–95 prosenttiin väestöä (F90–F95) kuului noin 261 000 henkilöä ja 95–99 prosenttiin noin 209 000 henkilö. Suurituloisimpaan prosenttiin (F99–F100) kuului vuonna 2008 noin 52 000 henkilöä.

Tulojen alentuminen oli kaikista voimakkainta rikkaimmassa prosentissa (F99–F100) väestöä, missä reaalitulot olivat vuonna 2008 runsaat 13 pienemmät kuin vuonna 2007. Fraktiilissa F95–F99 tulojen reaalinen alentuminen oli 2,5 prosentin luokkaa. Sen sijaan pienituloisimmassa puolikkaassa suurituloisinta tulokymmenystä (F90–F95) tulojen reaalimuutos oli vuonna 2008 lähellä nollaa.

Kuvio 4. Väestön keskimääräisten reaalitulojen vuosimuutokset tulokymmenyksittäin vuonna 2008. Suurituloisin tulokymmenys jaettu kolmeen osaan. Tulokäsite: Ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo henkilöä kohden

Pitemmällä aikavälillä hyvätuloisten tulokehitys selvästi parasta

Pitemmällä aikavälillä asuntokuntien tulot ovat kasvaneet sitä enemmän mitä suurituloisemmasta tulokymmenyksestä on kysymys. Tämä ilmenee kuviosta 5, missä kuvataan asuntokuntien reaalitulojen kehitystä tulokymmenyksittäin aikavälillä 1995–2008. Kyseisellä aikavälillä tulojen reaalikasvu oli suurituloisimmassa kymmenyksessä runsaat 70 prosenttia.

Kaikista rikkaimmassa prosentissa väestöä vastaava tulojen muutos oli runsaat 120 prosenttia. Pienituloisimmassa kymmenesosassa väestön tulot olivat vuonna 2008 reaalisesti vain noin 13 prosenttia suuremmat kuin 1990–luvun puolivälissä.

Kuvio 5. Väestön keskimääräisten reaalitulojen muutokset tulokymmenyksittäin vuosina 1995–2008. Suurituloisin tulokymmenys jaettu kolmeen osaan. Tulokäsite: Ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo henkilöä kohden

Omaisuustuloissa viidenneksen pudotus

Tuotannontekijätulot eli palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot alenivat keskiarvolla mitattuna vuonna 2008 reaalisesti 1,4 prosenttia edellisvuodesta. Tuotannontekijätulojen väheneminen johtui omaisuustulojen (-19 %) ja yrittäjätulojen (-6,6 %) alentumisesta.

Sen sijaan palkkatulot kasvoivat vuonna 2008 reaalisesti 1,7 prosenttia edellisvuodesta. Palkkatuloihin sisältyvät työsuhdeoptiot vähentyivät kuitenkin noin 17 prosettia edellisvuodesta.

Omaisuustuloja pienensivät etenkin myyntivoittojen vähentyminen. Myyntivoittoja asuntokunnat saivat vuonna 2008 reaalisesti lähes 44 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuokratuloja asuntokunnat saivat vuonna 2008 reaalisesti 2,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Osinkotuloissa kasvua oli runsas prosentti.

Yrittäjätuloista metsätalouden tulojen määrä väheni vuonna 2008 runsaat 20 prosenttia. Maatalouden yrittäjätulot alenivat lähes 3 prosenttia. Hieman tätäkin enemmän alenivat yrittäjätulot muusta yritystoiminnasta.

Saadut tulonsiirrot pysyivät vuonna 2008 reaalisesti keskimäärin edellisvuoden tasolla. Työttömyysturvaetuudet vähenivät vajaat 7 prosenttia ja asumisen tuet vajaat 4 prosenttia. Vanhuuseläkkeet kasvoivat 2,6 prosenttia. Myös muu toimeentuloturva, jonka suurin erä on toimeentulotuki, kasvoi lähes 3 prosenttia.

Palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulojen sekä saatujen tulonsiirtojen summa eli bruttotulot vähenivät keskiarvolla mitattuna reaalisesti prosentin verran vuonna 2008.

Maksettuja tulonsiirtoja asuntokunnat maksoivat vuonna 2008 reaalisesti 3,3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kunnallisverot kasvoivat 1,5 prosenttia, mutta ansiotulojen verot valtiolle vähenivät 2,5 prosenttia. Pääomatulojen veroissa vähennystä oli peräti 27 prosenttia.

Taulukko 2. Keskimääräisten tulojen muutokset ja vaikutus käytettävissä olevien rahatulojen muutokseen, ekvivalentit tulot/asuntokunta

Tulolaji	Vuodet
	2007-2008		1995-2008
	Muutos / kontribuutio muutokseen		Muutos / kontribuutio muutokseen
	Muutos, %	Kasvukontribuutio, %-yksikköä	Muutos, %	Kasvukontribuutio, %-yksikköä
1. Palkkatulot	1,7	1,3	47.3	36,4
2. Yrittäjätulot	– 6,6	– 0,5	7,3	0,7
3. Omaisuustulot	–19,0	– 2,2	208,2	9,1
4. Tuotannontekijätulot (1+2+3)	– 1,4	– 1,4	51,1	46,2
5. Saadut tulonsiirrot	0,2	0,1	2,3	1,1
6. Bruttotulot (4+5)	–1,0	– 1,3	34,1	47,3
7. Maksetut tulonsiirrot	–3,3	1,1	14,5	5,6
8. Käytettävissä olevat rahatulot (6-7)	–0,3	– 0,3	41,7	41,7

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen (09) 1734 2610, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Päivitetty 22.12.2009

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjaon kokonaistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3279. 2008, 2. Tulojen kasvu laimeaa vuonna 2008 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjkt/2008/tjkt_2008_2009-12-22_kat_002_fi.html