Etusivu > Tilastot > Tulonjaon kokonaistilasto > 2008 > 4. Pienituloisuus on pitkittynyt

4. Pienituloisuus on pitkittynyt

Suomessa 470 000 pitkittyneesti pienituloista

Vuonna 2008 Suomessa oli 469 900 pitkittyneesti pienituloista asuntokuntaväestöön kuuluvaa henkilöä. Vuotta aikaisemmin määrä oli 15 600 henkilöä pienempi. Pitkittyneesti pienituloisten osuus koko asuntokuntaväestöstä oli 9,0 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 8,7 prosenttia.

Henkilö on pitkittyneesti pienituloinen silloin, kun hän on tilastovuoden lisäksi kuulunut pienituloiseen asuntokuntaan kolmen edellisvuoden aikana vähintään kaksi kertaa. Pienituloiseksi asuntokunta määritään silloin kun asuntokunnan ekvivalentti tulo ovat pienempi kuin 60 prosenttia koko väestön mediaanitulo.

Pitkittyneesti pienituloisista oli naisia 266 500, mikä on 8 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin (kuvio 11). Pitkittyneesti pienituloisten naisten suhteellinen osuus kaikista asuntokuntaväestön naisista oli 10 prosenttia. Tämä merkitsee sitä, että joka kymmenes asuntokuntaväestöön kuuluva nainen oli pitkittyneesti pienituloinen vuonna 2008. Vuotta aikaisemma vastaava osuus oli hieman alhaisempi, eli 9,7 prosenttia.

Miehiä pitkittyneesti pienituloisista oli 203 400, mikä on 7 400 henkilöä enemmän kuin vuonna 2007. Pitkittyneesti pienituloisten osuus oli miehillä 8 prosenttia vuonna 2008, kun se vuotta aikaisemmin oli 7,7 prosenttia.

Kuvio 11. Pitkittyneesti pienituloisten lukumäärä sukupuolen mukaan vuosina 1998–2008

Selvästi suurin riski joutua pitkittyneesti pienituloiseksi on iäkkäillä naisilla. 80 vuotta täyttäneistä naisista pitkittyneesti pienituloiseksi luokittui 34,8 prosenttia vuonna 2008 (kuvio 12). Tämä oli 1,3 prosentttiyksikköä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vielä vuonna 1998 pitkittyneen pienituloisuuden riski 80–vuotta täyttäneillä naisilla oli selvästi alhaisempi, eli noin 21 prosenttia. Pitkittyneesti pienituloisia 80 vuotta täyttäneitä naisia oli Suomessa vuonna 2008 yhteensä 49 000.

Pitkittynyt pienituloisuus 80 vuotta täyttäneillä miehillä on selvästi harvinaisempaa kuin naisilla, sillä kyseisen ikäluokan miehista vain 17 prosenttia oli pitkittyneesti pienituloisia vuonna 2008. Vastaava osuus vuonna 2007 oli 1,8 prosenttiyksikköä vähemmän. Vuonna 1998 vastaava osuus oli ainostaan 3,5 prosenttia. Pitkittyneesti pienituloisia 80–vuotta täyttäneitä miehiä oli Suomessa vuonna 2008 selvästi vähemmän kuin naisia, eli 11 500.

Kummallakin sukupuolella pitkittynyt pienituloisuus yleistyy selvästi opiskeluiässä, mutta alenee selvästi työelämään siirryttäessä.

Kuvio 12. Pitkittynyt pienituloisuus henkilön iän ja sukupuolen mukaan vuosina 1998 ja 2008, % väestöryhmästä

Pysyvästi suurituloisimpaan prosenttiin kuului 27 400 henkilöä

Tuloerojen voimakas kasvu Suomessa 1990–luvun puolivälin jälkeen on johtunut pitkälti väestön suurituloisimpaan prosenttiin kuuluneen väestöosan tuloista ja tulojen kasvusta. Tähän väestöosaan on kuulunut vuosittain noin 50 000 henkilöä. Vuonna 2008 tämä väestönosa koostui 52 200 henkilöstä, jotka asuivat 23 300 asuntokunnassa.

Suurituloisimpaan prosenttiin sijoittuneiden kokonaistuloista oli runsaat puolet omaisuustuloja vuonna 2008. Vuonna 2007, jolloin tuloerot olivat toistaiseksi korkeimmillaan, osuus oli peräti 60 prosenttia. Pelkästään osinkotulojen ja myyntivoittojen osuus kokonaistuloista oli rikkaimmassa prosentissa väestöä 45 prosenttia vuonna 2008. Vuotta aikaisemmin tämä osuus oli yli 50 prosenttia.

Vuonna 2008 suurituloisimpaan prosenttiin kuuluneista runsaat puolet (52 %) eli 27 400 henkilöä sijoittui suurituloisimpaan prosenttiin pysyvästi. Siten koko asuntokuntaväestöstä 0,52 prosenttia sijoittui ylimpään tuloprosenttiin pysyvästi, kun pysyvyys määritellään samalla tapaa kuin pitkittynyt pienituloisuus: Pysyvästi ylimpään prosenttiin kuuluvaksi luetaan henkilö, joka on kuulunut ylimpään prosenttiin tarkasteluvuoden lisäksi kaksi kertaa edellisen kolmen vuoden aikana.

Vuonna 2008 pysyvästi suurituloisimpaan prosenttiin kuuluneista miehiä oli 14 500 (53 %) ja naisia 12 800 (47 %). Vastaavat luvut vuonna 1998 olivat 12 800 (53 % ) ja 11 600 ( 47 %).

Kuvio 13. Pysyvästi suurituloisimpaan prosenttiin kuuluneiden lukumäärät sukupuolen mukaan vuosina 1998–2008

Kuviossa 14 on tarkasteltu pysyvästi suurituloisimpaan prosenttiin vuonna 2008 kuuluneita tarkemmin iän ja sukupuolen mukaan. Selvästi yleisintä suurituloisimpaan prosenttiin kuuluminen oli 60–64 vuotiailla miehillä, joista 1,4 prosenttia oli sijoittunut suurituloisimpaan prosenttiin pysyvämmin vuonna 2008. Naisilla suurituloisimpaan prosenttiin pysyvästi sijoittuminen oli yleisintä ikäluokissa 55–59 ja 60–64 vuotta.

Kuvio 14. Pysyvästi suurituloisimpaan prosenttiin kuuluneiden lukumäärät sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2008

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen (09) 1734 2610, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 22.12.2009