3. Kauniaisissa selvästi suurituloisimmat asuntokunnat

Pienituloisimmat asuntokunnat Itä-Suomessa

Tarkastellaan seuraavaksi asuntokuntien tulotasoja kunnittain. Tulokäsitteenä käytetään asuntokunnan käytettävissä olevien rahatulojen mediaania, koska mediaanitulo kuvaa keskiarvotuloa luotettavammin keskivertoasuntokuntien tulotasoa. Kuntaluokituksena on käytetty vuoden 2012 alueluokitusta. Käytettävissä olevalla rahatulolla mitattuna asuntokuntien mediaanitulo oli koko maassa 29 820 euroa vuonna 2011 (kuvio 5). Selvästi suurituloisimpia asuntokunnat ovat Kauniaisissa, missä asuntokuntien mediaanitulo oli 57 480 euroa. Seuraavaksi suurituloisimpia ovat ahvenanmaalaisten Lemlandin ja Jomalan kuntien asuntokunnat. Lemlandissa asuntokuntien mediaanitulo oli 48 800 euroa ja Jomalassa 46 830 euroa.

Pienituloisimmat asuntokunnat löytyvät itäsuomalaisista Rääkkylän, Rautavaaran ja Lieksan kunnista. Rääkkylän asuntokuntien mediaanitulo oli 22 620 euroa. Rautavaaralaisten asuntokuntien mediaanitulo oli 23 110 euroa ja Lieksassa 23 150 euroa.

Kuvio 5. Käytettävissä oleva rahatulo (€) asuntokuntaa kohden vuonna 2011, mediaani. Kaksikymmentä korkeimman ja matalimman mediaanitulon kuntaa.

Alueellisesti asuntokuntien tulot kasvaneet eritahtiin

Kunnittaisia tulotasoeroja selittävät josain määrin asuntokuntien kokoerot. Esimerkiksi Kauniaisissa asuntokuntien keskikoko oli 2,5 henkilöä, kun se oli Helsingissä oli 1,9 ja Turussa 1,8 henkilöä. Koko maassa asuntokuntien keskikoko oli 2,1 henkilöä vuonna 2011. Tämän vuoksi pitemmän aikavälin tulomuutoksia on tarkasteltu kuviossa 6 asuntokuntien ekvivalenteilla mediaanituloilla, koska se huomioi asuntokuntien rakenteet ja niissä tapahtuneet muutokset. Asuntokunnan ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo muodostetaan jakamalla asuntokunnan tulo asuntokunnan kulutusyksikköluvulla.

Tarkastellaan seuraavaksi sitä, miten asuntokuntien reaalitulot ovat kehittyneet pitemmällä aikavälillä 1990-luvun laman lopulta nykypäivään nähden. Asuntokuntien ekvivalentit mediaanitulot ovat koko maan tasolla kasvaneet reaalisesti runsaat 41 prosenttia vuosina 1995–2011 (kuvio 6). Tulojen kasvu on ollut parasta ahvenanmaalaisessa Kökarin kunnassa, jossa asuntokuntien ekvialentti mediaanitulo oli vuonna 2011 yli 70 prosenttia suurempi kuin 1990-luvun puolivälissä. Uusimaalaisessa Pukkilan kunnassa vastaava tulomuutos oli 64 prosenttia. Myös ahvenananmaalaisissa Getan ja Brändön sekä varsinais-suomalaisen Sauvon kunnissa tulojen reaalikasvu ylitti 60 prosenttia vuosina 1995–2011.

Kuvio 6. Asuntokuntien tulojen reaaliset vuosimuutokset (%) kunnittain vuosina 1995–2011. Kaksikymmentä suurimman ja pienimmän muutoksen kuntaa. Asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohden, mediaani.

Heikoimmin pitemmän aikavälin tulokehityksessä ovat menestyneet Kaskisten ja Kiteen asuntokunnat, joissa medaiaanitulon kasvu oli vuosina 1995–2011 noin 26 prosenttia. Samalla ajanjaksolla Helsingissä asuntokuntien ekvivalentit mediaanitulot kasvoivat 42 prosentilla. Suurituloisimmassa kunnassa Kauniaisissa asuntokuntien mediaanitulo oli vuonna 2011 runsaat 50 prosenttia (+53 %) suurempi kuin vuonna 1995.

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen 09 1734 2610, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Harala Riitta

Päivitetty 14.12.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjaon kokonaistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3279. 2011, 3. Kauniaisissa selvästi suurituloisimmat asuntokunnat . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjkt/2011/tjkt_2011_2012-12-14_kat_003_fi.html