Asuntokuntien reaalitulot kääntyneet kasvuun

Asuntokuntien mediaanitulo oli vuonna 2015 reaalisesti 0,8 prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Eniten tulot kasvoivat Torniolaakson seutukunnassa, 2,2 prosenttia. Pohjois-Lapin ja Vakka-Suomen seutukunnissa tulojen kasvu oli 1,8 prosenttia. Heikointa tulokehitys oli Haapavesi-Siikalatvan seutukunnassa, missä tulot alenivat prosentin verran. Myös samoilla seuduilla sijaitsevien Ylivieskan ja Kaustisen seutukunnissa asuntokuntien reaalitulot alenivat viime vuonna, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilaston tiedoista.

Asuntokuntien mediaanitulojen vuosimuutos vuonna 2015, %. Kymmenen suurimman ja pienimmän muutoksen seutukuntaa

Tulokäsite asuntokunnan ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo, mediaani. Ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo = asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo jaettuna asuntokunnan kulutusyksikköluvulla.

Koko maassa asuntokuntien ekvivalentti mediaanitulo oli viime vuonna 22 750 euroa. Väestöltään suurimmassa Helsingin seutukunnassa vastaava tulo oli 25 680 euroa, missä kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 0,8 prosenttia. Asuntokuntia Helsingin seutukunnassa on runsaat 700 000.

Tampereen seutukunnassa runsaan 190 000 asuntokunnan ekvivalentti mediaanitulo oli 22 400 euroa, mikä oli 0,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Samaan tulojen kasvuun ylsivät myös Turun seutukunnan 160 000 asuntokuntaa. Turun seutukunnassa asuntokuntien mediaanitulo oli 22 370 euroa. Oulun seutukunnassa 110 000 asuntokunnan ekvivalentti mediaanitulo oli 22 200 euroa, mikä oli reaalisesti 0,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014.

Eniten tuloja kasvattaneiden seutukuntien joukossa on sekä pieni- että suurituloisia seutukuntia. Suurituloisimpiin kuuluvat ahvenanmaalaiset seutukunnat Ålands landsbygd ja Ålands skärgård, joissa asuntokuntien ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot olivat vuonna 2015 kaikki seutukunnat huomioiden korkeimmat: ensiksi mainitussa seutukunnassa 27 600 euroa ja jälkimmäisessä 25 690 euroa. Selvästi pienituloisimpia tässä joukossa olivat Joutsan asuntokunnat, joiden ekvivalentti mediaanitulo oli 19 800 euroa.

Vähiten tuloja kasvattaneissa seutukunnissa asuntokuntien tulotasot olivat kauttaaltaan alhaisia. Suurituloisimpia olivat Hämeenlinnan seutukunnan taloudet (23 000 €), pienituloisimpia Koillis-Savon asuntokunnat (19 280 €).

Suomalaistalouksien tulokehityksessä nähtävissä valoa

Suomalaistalouksien tulokehitys on ollut viime vuosina heikkoa. Asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen reaalinen vuosimuutos on ollut negatiivinen 2010-luvulla monena vuotena peräkkäin, mutta vuosi 2015 näyttää pitkään aikaan paremmalta: sekä keskiarvon että mediaanin mukaan asuntokuntien tulot kasvoivat muutamaan edellisvuoteen verrattuna selvästi. Keskiarvolla mitattuna reaalitulojen kasvu ylitti viime vuonna prosentin rajan, mediaanituloilla mitattuna tulojen kasvu oli 0,8 prosenttia.

Asuntokuntien tulojen reaaliset vuosimuutokset vuosina 1995–2015

Vuosien 1995–2000, 2000–2005 ja 2005–2010 tulomuutokset ovat kyseisten ajanjaksojen keskimääräisiä vuosimuutoksia

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen 029 551 2610, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (284,8 kt)

Katsaukset

1. Asuntokuntien käytettävissä oleva rahatulo vuodessa keskimäärin 38 980 euroa (20.12.2016)
2. Pienituloisia kuntia keskittynyt keskisen Päijänteen seudulle (20.12.2016)
3. Pitkittynyt pienituloisuus yleisintä Rääkkylässä (20.12.2016)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Laatuselosteet

Laatuseloste: tulonjaon kokonaistilasto (20.12.2016)

Päivitetty 20.12.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjaon kokonaistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3279. Tulokehitys alueittain 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjkt/2015/01/tjkt_2015_01_2016-12-20_tie_001_fi.html