Etusivu > Tilastot > Tulonjaon kokonaistilasto > 2017 > tuloerot > 3. Kauniainen selvästi Suomen suurituloisin kunta

3. Kauniainen selvästi Suomen suurituloisin kunta

Asuntokunnat saivat bruttotuloja keskimäärin 53 220 euron edestä vuonna 2017. Bruttotulot muodostuvat palkka- yrittäjä- ja omaisuustuloista sekä saaduista tulonsiirroista, eikä niistä ole vähennetty tuloista maksettavia veroja ja veronluonteisia maksuja.

Suomen kaikki kunnat huomioiden Kauniaisten asuntokunnat ovat selvästi suurituloisimpia. Kauniaislainen asuntokunta sai bruttotuloja vuonna 2017 keskimäärin 134 430 euron edestä. Kuviosta 4 ilmenee hyvin myös se, mistä alaeristä bruttotulot muodostuvat. Kauniaislaisten tuloja kasvattivat etenkin omaisuus- ja palkkatulot, joita Kauniaisten asuntokunnat saivat selvästi enemmän kuin asuntokunnat muualla Suomessa.

Kauniaislaisten korkea tulotaso merkitsee myös sitä, että lähes puolet (47 %) Kauniaisissa asuvista sijoittuu kaikista suurituloisimpaan tulokymmenykseen, kun tulokymmenykset on muodostettu koko maan asuntokuntaväestön tulojen pohjalta.

Kuvio 4. Asuntokuntien bruttotulot ja niiden rakenne vuonna 2017, 20 korkeimman tulon kuntaa. Tulot keskimäärin asuntokuntaa kohden

Myös muualla Uudellamaalla asuntokunnat hyvätuloisia

Uudeltamaalta löytyvät myös seuraavaksi suurituloisimmat asuntokunnat: Espoossa asuntokunnat saivat bruttotuloja viime vuonna 76 910 euron edestä. Sipoossa asuntokuntien bruttotulojen keskiarvo oli 74 480 euroa ja Kirkkonummella 74 260 euroa. Muita hyvätuloisia uusmaalaisia kuntia olivat Tuusula, Siuntio ja Nurmijärvi, joissa asuntokuntien bruttotulojen keskiarvo ylitti myös 70 000 euron rajan.

Uudeltamaalta kahdenkymmenen suurituloisimman listalle ylsivät myös Pornanen, Askola ja Inkoo, joissa asuntokuntien bruttotulot ylittivät viime vuonna 65 000 euron rajan.

Ahvenanmaalta suurituloisimpien listalle pääsivät Jomala, Lemland ja Sottunga. Jomalassa asuntokuntien kesimääräinen bruttotulo ylitti 70 000 euron rajan, Lemlandissa ja Sottungassa sen sijaan jäätiin jonkin verran alle 70 000 euron. Turun seudulla suurituloisimpia olivat Ruskon, Kaarinan ja Naantalin asuntokunnat, joiden bruttotulot vaihtelivat 65 000–68 000 euron välillä.

Muualta Suomesta kahdenkymmenen suurituloisimman listalle pääsi vain yksittäisiä kuntia: Tampereen seudulta hyvätuloisimpia olivat Pirkkalan asuntokunnat, Oulun seudulla Limingan asuntokunnat ja Pietarsaaren seudulla Luodon asuntokunnat. Näissä kunnissa asuntokuntien keskimääräinen bruttotulo oli viime vuonna jonkin verran yli 65 000 euroa.

Pienituloisimmat asuntokunnat Itä-Suomessa

Bruttotuloilla mitattuna Suomen pienituloisimmat asuntokunnat löytyvät Itä-Suomesta. Pohjois-Savossa Rautavaaralla asuntokuntien keskimääräinen bruttotulo jäi viime vuonna alle 38 000 euron. Pohjois-Karjalassa Rääkkylässä, Juuassa, Lieksassa, Valtimolla, Ilomantsissa, Nurmeksessa ja Outokummussa jäätiin myös alle 40 000 euron. Polvijärvellä vastaava tulo ylitti niukasti 40 000 euron rajan.

Kainuusta pienituloisimpien listalla ovat Puolanka, jossa asuntokuntien keskinmääräinen bruttotulo alitti vuonna 2017 selvästi 40 000 euron rajan. Kainuun Hyrynsalmella 40 000 euron raja ylittyi muutamalla sadalla eurolla.

Päijät-Hämeessä pienituloisimpia olivat Hartolan asuntokunnat, joiden keskimääräiset bruttotulot jäivät viime vuonna 40 000 euron rajan alle. Samalla seudulla sijaitsevan Sysmän asuntokunnilla tämä raja ylittiyi muutamalla sadalla eurolla. Keski-Suomessa Kuhmoisissa ja Kivijärvelä, Etelä-Savossa Pertunmaalla ja Itä-Lapin Sallassa asuntokuntien bruttotulot jäivät myös 40 000 euron tuntumaan vuonna 2017.

Pienituloisimmissa kunnissa asuntokuntien tuloille on tyypillistä se, että merkittävä osa niiden kokonaistulosta tulee julkisen sektorin tai työeläkejärjestelmän kautta saatujen tulonsiirtojen muodossa. Tämä johtuu näiden kuntien väestörakenteesta ja sen epäedullisesta kehityksestä. Ja koska pienituloisimmissa kunnissa väestö koostuu enenevässä määrin eläkeikäisestä ja muusta työelämän ulkopuolella olevasta väestöstä, merkitsee se sitä, että tuloerot pienituloisten ja suurituloisten kuntien välillä tullee tulevaisuudessakin jatkumaan.

Kuvio 5. Asuntokuntien bruttotulot ja niiden rakenne vuonna 2017, 20 matalimman tulon kuntaa. Tulot keskimäärin asuntokuntaa kohden

Verotus tasaa tuloeroja

Asuntokuntien tuloeroja tasoittaa saatujen tulonsiirtojen lisäksi myös verotus. Suurituloisimmassa kunnassa Kauniaisissa asuntokunnat maksoivat tuloistaan veroja ja veronluonteisia maksuja muita kuntia selvästi enemmän, mikä ilmenee kuviosta 4 hyvin. Vuonna 2017 Kauniaisten asuntokunnat maksoivat tuloistaan veroja 32,4 prosenttia, mikä on selvästi enemmän kuin muissa kunnissa. Seuraavaksi suurituloisimmissa kunnissa Espoossa ja Kirkkonummella vastaava tuloveroprosentti oli 28 ja 29 prosentin välillä.

Progressiivinen ansiotuloverotus takaa sen, että pienituloisimmat maksavat veroja suhteessa tuloihin selvästi vähemmän: Rautavaaralla ja Rääkkylässä asuntokuntien tuloveroprosentti jäi viime vuonna alle 19 prosentin, vaikka kunnallisveroprosentti on näissä kunnissa selvästi korkeampi kuin Kauniaisissa.

Tiedot Suomen kaikkien kuntien tuloista ja tulojen rakenteista löytyy tarkalla tasolla vuosilta 1995–2017 tämän julkistuksen yhteydessä julkaistuista tietokantataulukosta 1 ja 4.

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen 029 551 2610, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 18.12.2018