Etusivu > Tilastot > Tutkimus- ja kehittämistoiminta > 2009 > Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

Sekä t&k-henkilöstön että tutkimustyövuosien määrä nousussa

Korkeakoulusektorin tutkimushenkilöstön määrä palautui kasvu-uralle edellisen vuoden hienoisen notkahduksen jälkeen. Vuonna 2009 kaikkiaan 28 900 henkilöä teki tutkimus- ja kehittämistyötä korkeakoulusektorilla. Yliopistot ja korkeakoulut kasvattivat t&k-henkilöstöään noin 750:llä ja ammattikorkeakoulut noin 130 hengellä. Yliopistollisissa keskussairaaloissa tutkimus- ja kehittämistyötä tekevän henkilöstön määrä väheni jo kolmatta vuotta peräkkäin ja oli noin neljänneksen pienempi kuin vuonna 2006.

Naisten osuus t&k henkilöstöstä on kasvanut tasaisesti. Nykyään lähes joka toinen korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehitystyötä tekevä henkilö on nainen. Yliopistosairaaloissa naisten osuus on suurin, 68 prosenttia, ammattikorkeakouluissa 56 ja yliopistoissa vajaa 45 prosenttia.

Tutkimustyövuosia tehtiin korkeakoulusektorilla lähes 16 500, joista yli 85 prosenttia yliopistoissa, 10 prosenttia ammattikorkeakouluissa ja vajaa neljä prosenttia yliopistosairaaloissa. Tutkimustyövuodet lisääntyivät yliopistoissa ensimmäistä kertaa sitten vuonna 2004 alkaneen laskun. Ammattikorkeakoulujen tutkimustyövuosien vahva kasvu jatkui vuoden 2008 notkahduksen jälkeen. Tutkimustoiminnan rantautuminen ammattikorkeakouluihin näkyykin selkeästi tutkimustyövuosien määrän 3,5-kertaistumisena vuosikymmenessä. Yliopistosairaaloissa tehtyjen tutkimustyövuosien määrä puolestaan väheni edelleen ja on nyt lähes viidenneksen pienempi kuin kymmenen vuotta sitten.

Kuvio 13. Korkeakoulusektorin tutkimushenkilöstö sukupuolen mukaan vuosina 2003–2009

Kuvio 14. Korkeakoulusektorin tutkimustyövuodet vuosina 2003–2009

Akateemisen loppututkinnon suorittaneet vastasivat noin 70 prosentista kaikista tutkimustyövuosista. Tutkijakoulutetut tohtorit ja lisensiaatit tekivät kolmanneksen tutkimustyövuosista.

Tutkimusmenojen budjettirahoitus vahvassa kasvussa

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot kasvoivat vuonna 2009 lähes yhdeksän prosenttia ja olivat lähes 1 300 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuodesta tilastoitiin sata miljoonaa euroa. Korkeakoulujen tutkimusmenoista noin 600 miljoonaa euroa eli 46 prosenttia vastaava osuus katettiin budjettivaroin korkeakoulumäärärahoilla. Budjettirahoituksen määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 60 miljoonaa euroa ja myös ulkopuolinen rahoitus kasvoi reilut 40 miljoonaa euroa.

Ammattikorkeakoulujen tutkimusmenojen 38 prosentin kasvu oli pääosin korjausliike vuodentakaiseen EU:n tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman käynnistysvaikeuksiin liittyneeseen EU-rahoituksen romahtamiseen. EU-rahoituksessa onkin lähes palattu aiempien vuosien tasolle. Kolmannes ammattikorkeakoulujen ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta tulee Euroopan unionilta. Budjettirahoituksen osuus on noin 37 prosenttia kaikista tutkimukseen käytetyistä euroista.

Yliopistojen tutkimustoiminnan menot kasvoivat vuonna 2009 yli 70 miljoonaa euroa eli seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Budjettirahoituksen osuus yliopistojen tutkimusmenoista lisääntyi 50 miljoonalla eurolla ja on nyt hieman ulkopuolisen rahoituksen osuutta suurempi. Ulkopuolisen rahoituksen euroista puolet on peräisin Suomen Akatemialta tai TEKES:iltä. Muita suuria rahoittajia ovat EU ja kotimaiset yritykset.

Yliopistollisten keskussairaaloiden tutkimusmenot supistuivat kolmatta vuotta peräkkäin ollen nyt runsas 70 miljoonaa euroa eli kymmenen prosenttia vähemmän kuin vuonna 2006. Sosiaali- ja terveysministeriö vastasi erityisvaltionosuuksin suurilta osin (67 %) yliopistollisten keskussairaaloiden ulkopuolisesta rahoituksesta. Yliopistosairaaloiden tutkimus- ja kehittämistoiminta pohjautui lähes yksinomaan ulkopuoliseen rahoitukseen.

Tiedeyliopistojen ulkopuolinen rahoitus ja budjettirahoitus olivat lähes yhtä suuret vuonna 2009. Ulkopuolisen rahoituksen osuus oli suurin (64 %) Teknillisessä korkeakoulussa. Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun yhteenlaskettu osuus koko korkeakoulusektorin ulkopuolisesta rahoituksesta oli kolmannes vastaten noin 220 miljoonaa euroa. Taideyliopistojen ulkopuolisen rahoituksen osuus nousi 30 prosenttiin kun se vuotta aiemmin oli 18 prosenttia.

Korkeakoulusektorin menojen arvioidaan kasvavan vuonna 2010 noin kuusi prosenttia 1 360 miljoonaan euroon.

Kuvio 15. Korkeakoulusektorin tutkimustoiminnan rahoitus vuonna 2009

T&k-menot jakautuvat melko tasaisesti neljälle suurimmalle tieteenalalle

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista neljännes eli 320 miljoonaa euroa kohdistui luonnontieteisiin ja lähes 290 miljoonaa euroa yhteiskuntatieteisiin. Lääke- ja terveystieteellistä tutkimusta harjoitettiin 290 miljoonalla eurolla ja tekniikan alan tutkimusta 250 miljoonalla eurolla. Humanististen tieteiden tutkimusmenot olivat sata miljoonaa euroa ja maatalous-metsätieteiden 40 miljoonaa euroa.

Ulkopuolisen rahoituksen osuus oli suurin lääke- ja terveystieteiden sekä tekniikan aloilla, molemmissa 64 prosenttia. Luonnontieteiden alalla osuus oli 50 prosenttia sekä maa- ja metsätieteiden että yhteiskuntatieteiden alalla noin 45 prosenttia. Humanistisissa tieteissä osuus jäi 38 prosenttiin.

Tekniikan sekä lääke- ja terveystieteiden alalla runsas viidennes ulkopuolisesta rahoituksesta on yritysrahoitusta. Tekniikan alalla kotimaiset yritykset ovat avainasemassa. Lääke- ja terveystieteiden rahoituksesta vastaavat puolestaan pääosin ulkomaiset yritykset. Koko korkeakoulusektorilla suomalaisten ja ulkomaisten yritysten osuus ulkopuolisesta rahoituksesta oli 14 prosenttia.

Kuvio 16. Ulkopuolinen tutkimusrahoitus korkeakoulusektorilla tieteenaloittain vuonna 2009

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2009, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tero Luhtala (09) 1734 3327, Marianne Kaplas (09) 1734 3421, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

---

Päivitetty 28.10.2010