Etusivu > Tilastot > Tutkimus- ja kehittämistoiminta > 2010 > Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta

Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimustyövuosia selvästi aiempaa vähemmän

Yritysten tutkimus- ja tuotekehityshenkilökunnan lukumäärä oli vuonna 2010 kaikkiaan 40 400. Määrä laski edellisvuodesta lähes 900:lla. Naisten osuus pysyi 20 prosentin yläpuolella, vaikkakin se on ollut vähenemään päin jo viidettä vuotta. Toimialoittain tarkastellen naisvaltaisimpia aloja olivat tekstiiliteollisuus, kemianteollisuus ja elintarvikkeiden valmistus, joissa kussakin naisten osuus oli 60 prosentin paikkeilla. Metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa korkeintaan joka kymmenes t&k-työntekijä oli nainen. Tutkijoiden ja tuotekehitysinsinöörien osuus yritysten t&k-henkilöstöstä 69 prosenttia. Kun elektroniikkateollisuudessa yllettiin 89 prosenttiin, jäätiin rakentamisen toimialalla 35 prosenttiin.

Tutkimustyövuosien määrä laski t&k-henkilökuntamäärääkin enemmän, lähes 1 700:lla ja oli yhteensä 30 600. Työvuosista jo likimain puolet oli yliopistotutkinnon suorittaneiden tutkijoiden tekemiä. Toimialoittain tarkstellen akateemisten osuus työvuosista oli korkein kaivostoiminnassa, jossa 93 prosentista t&k-työvuosista vastasivat kaivosinsinöörit. Tutkijoiden ja tuotekehitysinsinöörien osuus työvuosista oli kolme neljäsosaa ja siten korkeampi kuin osuus henkilöstöstä.

Kuvio 4. Yritysten t&k-henkilöstö sukupuolen mukaan vuosina 2004–2010

Yritysten t&k-menot ennallaan

Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat 4,85 miljardia euroa vuonna 2010. Menot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna ainoastaan seitsemän miljoonaa euroa. Vuonna 2011 t&k-menojen arvioidaan yritysten antamiin tietoihin perustuen kuitenkin nousevan 100 miljoonaa euroa.

Tutkimuksen ja kehittämisen toimialan yritysten t&k-menot laskivat vajaalla 40 miljoonalla eurolla ja elektroniikkateollisuuden t&k-panostukset vähenivät 30 miljoonaa euroa. Useilla muillakin toimialoilla menot kääntyivät laskuun. Tätä kuitenkin kompensoi ennen kaikkea informaatio- ja viestintäaloille (mm. kustannus-, ja tietopalvelutoiminta) tilastoitu runsaan 40 miljoonan euron kasvu. Elektroniikkateollisuus oli 58 prosentin osuudellaan ylivoimaisesti suurin t&k:ta harjoittava toimiala.

Uudenmaan osuus yritysten tutkimus- ja kehittämismenoista oli 41, Pirkanmaan 19, Pohjois-Pohjanmaan noin 16 ja Varsinais-Suomen 10 prosenttia.

Kuvio 5. Yritysten tutkimustyövuodet koulutuksen mukaan vuosina 2004–2010

Yli puolet t&k-menoista tietokoneisiin, elektroniikkaan ja instrumentteihin

Lopputuotteittain tarkasteltuna yritysten tuotekehityksestä 55 prosenttia, lähes 2,7 miljardia euroa, kohdistui tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistukseen. Ryhmään sisältyvät mm. viestintälaitteet, viihde-elektroniikka sekä mittaus- ja navigointilaitteet. Seuraavaksi suurimpia ryhmiä olivat atk, ohjelmistot ja konsultointi, sähkölaitteet, sekä muut koneet ja laitteet. Näiden osuudet olivat neljän–viiden prosentin luokkaa ja kunkin kolmen ryhmän t&k-menot runsaat 200 miljoonaa euroa.

T&k-toiminta valtaosin omarahoitteista

Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnasta 94 prosenttia tapahtui omalla tai konsernin sisäisellä rahoituksella. Tekes rahoitti ¹⁾ yritysten t&k:ta 190 miljoonalla eurolla, joten se vastasi lähes 70 prosentista runsaan 270 miljoonan euron suuruisesta ulkopuolisesta rahoituksesta. Ulkomaisesta rahoituksesta hieman alle puolet oli lähtöisin Euroopan unionilta ja runsas 40 prosenttia tuli muilta yrityksiltä kuin kansainvälisten konsernien omilta ulkomaisilta yksiköiltä.

Julkisen tutkimusrahoituksen ²⁾ osuus yritysten t&k-menojen rahoituksesta oli 4,6 prosenttia. Sekä elektroniikkateollisuudessa että rahoitus- ja vakuutustoiminnan alalla osuus jäi puoleentoista prosenttiin. Tilastossa mukana olevat alle 10 työntekijän yritykset ovat pääsääntöisesti Tekesin asiakasyrityksiä, mistä seuraa, että niiden t&k-toiminnan menoista kolmasosa oli julkisrahoitteista. Yli 500 hengen yrityksissä osuus oli enää vajaa kaksi prosenttia.

Kuvio 6. Yritysten t&k-menojen rahoitus vuonna 2010

29 prosentilla teollisuusyrityksistä t&k-toimintaa

250 henkilön ja sitä suurempien yritysten osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista oli miltei 81 prosenttia. Kokoluokan 50–249 osuus oli 10 prosenttia ja saman verran t&k:sta oli lähtöisin alle 50 hengen yrityksistä. Yksinomaan kymmenen suurimman yksikön (yrityksen tai konsernin) osuus yritysten kaikista t&k-menoista oli 58 prosenttia.

Tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavien vähintään kymmenen henkilöä työllistävien teollisuusyritysten osuus oli suuruusluokassa 10–49 henkilöä 17, 50–249 työntekijän yrityksissä 57 ja yli 250 hengen yrityksissä 87 prosenttia ³⁾ . Yleisintä tutkimus- ja kehittämistoiminta oli elektroniikkateollisuudessa, jossa 54 prosenttia kymmenen henkeä työllistävistä yrityksistä harjoitti t&k:ta. Sekä kuljetuksen ja varastoinnin että rakentamisen toimialoilla t&k-yrityksiä oli vain pari prosenttia.

Kuvio 7. T&k-toimintaa harjoittavien vähintään 10 henkilöä työllistävien yritysten osuus toimialoittain vuonna 2010

1) Tekesin osuus yritysten ilmoittamien toteutuneiden t&k-menojen rahoituksesta, mikä on eri näkökulma kuin tarkasteltaessa Tekesin yrityksille myöntämää rahoitusta.
2) Julkiseen rahoitukseen kuuluvat Tekes, Finnvera, Sitra, valtionhallinto, kunnat ja muut julkiset lähteet, tuetut lainat ja avustukset. Omaan rahoitukseen lasketaan yrityksen ja oman konsernin muiden yksiköiden rahoitus.
3) T&k-toimintaa harjoittavien yritysten osuus on t&k:ta harjoittavien yritysten paneeliin kuuluvien yritysten osuus kunkin kokoluokan ja toimialan yrityksistä. Toimiala 72 poistettu vertailusta.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tero Luhtala (09) 1734 3327, Marianne Kaplas (09) 1734 3421, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

---

Päivitetty 27.10.2011