Etusivu > Tilastot > Tutkimus- ja kehittämistoiminta > 2010 > Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

Ammattikorkeakoulujen t&k-henkilöstön ja –työvuosien määrä kasvaa voimakkaasti

Tutkimus- ja kehittämistyötä teki korkeakoulusektorilla likimain 30 000 henkilöä, joista 22 500 työskenteli yliopistoissa, 5 500 ammattikorkeakouluissa ja 2 000 yliopistosairaaloissa. Yliopistojen t&k-henkilöstö lisääntyi runsaat 500, mikä vastaa reilun kahden prosentin kasvua. Ammattikorkeakouluissa kasvua edellisvuoteen oli runsaat 20 prosenttia eli miltei tuhat henkilöä. Yliopistollisissa keskussairaaloissa tutkimus- ja kehittämistyötä tekevän henkilöstön määrä väheni jo neljättä perättäistä vuotta ja oli noin 17 prosenttia pienempi kuin vuonna 2009, vastaten 400 henkilön vähennystä.

Naisten osuus t&k-henkilöstöstä väheni niukasti toista vuotta peräkkäin kaikilla korkeakoulutuksen sektoreilla. Yliopistosairaaloissa naisten osuus on suurin, 67 prosenttia, ammattikorkeakouluissa 55 ja yliopistoissa vajaa 44 prosenttia.

Tutkimustyövuosia tehtiin korkeakoulusektorilla 17 900, joista 85 prosenttia yliopistoissa, 11 prosenttia ammattikorkeakouluissa ja neljä prosenttia yliopistosairaaloissa. Tutkimustyövuodet lisääntyivät yliopistoissa kahdeksan prosenttia eli yli 1 100 työvuodella. Ammattikorkeakoulujen tutkimustyövuosien vahva kasvu (13 %) jatkui edelleen vuoden 2008 notkahduksen jälkeen. Tutkimustoiminnan rantautuminen ammattikorkeakouluihin näkyykin selkeästi tutkimustyövuosien määrän kolminkertaistumisena vuosikymmenessä. Yliopistosairaaloissa tehtyjen tutkimustyövuosien määrä lisääntyi kymmenellä prosentilla, lähes 70 työvuodella.

Kuvio 12. Korkeakoulusektorin tutkimushenkilöstö sukupuolen mukaan vuosina 2004–2010

Kuvio 13. Korkeakoulusektorin tutkimustyövuodet vuosina 2004–2010

Tutkimusmenojen ulkopuolinen rahoitus vahvassa kasvussa

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot kasvoivat 11 prosenttia ja olivat 1 420 miljoonaa euroa vuonna 2010. Kasvua edellisvuodesta tilastoitiin 140 miljoonaa euroa, josta 115 miljoonaa euroa oli ulkopuolista rahoitusta ja loput valtion perusrahoitusta korkeakoulusektorille. Kasvun vetureina toimivat Suomen Akatemia, TEKES:in ja EU rahoituspanoksellaan. Korkeakoulusektorin menojen arvioidaan vuonna 2011 kasvavan 1 500 miljoonaan euroon.

Ammattikorkeakoulujen tutkimusmenojen 20 prosentin kasvu oli pääosin peräisin Euroopan unionilta, joka vastaa jo lähes neljännestä ammattikorkeakoulujen tutkimusrahoituksesta. Budjettirahoituksen osuus on noin 34 prosenttia kaikista tutkimukseen käytetyistä euroista.

Yliopistojen t&k-toiminnan menot jatkoivat 11 prosentin kasvu-uralla. Vuonna 2010 yliopistojen tutkimustoiminnan menot olivat 1 200 miljoonaa euroa. Valtion perusrahoitus oli 570 miljoonaa euroa, 47 prosenttia t&k-toiminnan menoista. Ulkopuolisen rahoituksen määrä oli 630 miljoonaa euroa. Ulkopuolisen rahoituksen euroista 53 prosenttia tulee Suomen Akatemialta ja TEKES:iltä. Muita suuria rahoittajia ovat kotimaiset yritykset (10 %) ja EU (9 %).

Yliopistollisten keskussairaaloiden tutkimusmenot pysyivät lähes ennallaan noin 70 miljoonassa eurossa. Yliopistosairaaloiden tutkimus- ja kehittämistoiminta pohjautui yksinomaan ulkopuoliseen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö vastasi erityisvaltionosuuksin suurilta osin (69 %) yliopistollisten keskussairaaloiden ulkopuolisesta rahoituksesta.

T&k-menot kasvoivat useimmissa yliopistoissa. Tutkimusmenojen kasvu oli suurinta Turun yliopistossa (23 %), Oulun yliopistossa (20 %) ja Aalto-yliopistossa (18 %). Ulkopuolisen rahoituksen osuus puolestaan oli suurin Tampereen yliopistossa (62 %) ja Aalto-yliopistossa (61 %). Helsingin, Turun ja Oulun yliopistojen sekä Aalto-yliopiston yhteenlaskettu osuus yliopistojen saamasta ulkopuolisesta rahoituksesta oli yli 60 prosenttia vastaten lähes 400 miljoonaa euroa.

Kuvio 14. Korkeakoulusektorin tutkimustoiminnan rahoitus vuonna 2010

Yritysrahoituksen osuus t&k-menoista laskussa

Suomalaisten ja ulkomaisten yritysten osuus korkeakoulusektorin ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta oli 12 prosenttia, mikä on kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tekniikan alalla runsas viidennes ulkopuolisesta rahoituksesta on yritysrahoitusta, josta suurin osa kotimaisilta yrityksiltä. Lääke- ja terveystieteissä vastaava osuus oli 16 prosenttia. Neljän prosenttiyksikön alenema johtuu kotimaisen yritysrahoituksen 27 prosentin laskusta vuoteen 2009 verrattuna.

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista neljännes eli 350 miljoonaa euroa kohdistui luonnontieteisiin. Sekä yhteiskuntatieteellistä että lääke- ja terveystieteellistä tutkimusta harjoitettiin noin 310 miljoonalla eurolla ja tekniikan alan tutkimusta 290 miljoonalla eurolla. Humanististen tieteiden tutkimusmenot olivat 110 miljoonaa euroa, maatalous- ja metsätieteiden ainoastaan runsas 40 miljoonaa euroa.

Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen osuus oli korkein tekniikan sekä lääke- ja terveystieteiden aloilla, molemmissa 64 prosenttia. Luonnontieteiden alalla osuus oli 54 prosenttia ja sekä yhteiskuntatieteiden että maa- ja metsätieteiden aloilla noin puolet. Humanistisissa tieteissä ulkopuolisen tutkimusrahoituksen osuus nousi edellisvuodesta neljä prosenttiyksikköä 42 prosenttiin.

Kuvio 15. Ulkopuolinen tutkimusrahoitus korkeakoulusektorilla tieteenaloittain vuonna 2010

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tero Luhtala (09) 1734 3327, Marianne Kaplas (09) 1734 3421, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

---

Päivitetty 27.10.2011