Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta 1)

Ammattikorkeakoulujen t&k-henkilöstön ja –työvuosien määrän kasvu jatkuu

Tutkimus- ja kehittämistyötä teki korkeakoulusektorilla reilut 30 000 henkilöä, joista 22 900 työskenteli yliopistoissa, 5 900 ammattikorkeakouluissa ja 1 400 yliopistosairaaloissa. Yliopistojen t&k-henkilöstö lisääntyi 480 henkilöllä, mikä vastaa reilun kahden prosentin kasvua. Ammattikorkeakouluissa kasvua edellisvuoteen oli runsaat 7 prosenttia eli 400 henkilöä. Yliopistollisissa keskussairaaloissa tutkimus- ja kehittämistyötä tekevän henkilöstön määrä väheni jo viidettä perättäistä vuotta ja oli noin 28 prosenttia pienempi kuin vuonna 2010, vastaten 550 henkilön vähennystä.

Naisten osuus t&k-henkilöstöstä korkeakoulusektorilla oli 48 prosenttia. Osuus on niukasti pienentynyt viime vuosina. Yliopistosairaaloissa naisten osuus oli suurin, 67 prosenttia, ammattikorkeakouluissa 57 prosenttia ja yliopistoissa 44 prosenttia.

Kuvio 14. Korkeakoulusektorin tutkimushenkilöstö sukupuolen mukaan vuosina 2005–2011

Kuvio 14. Korkeakoulusektorin tutkimushenkilöstö sukupuolen mukaan vuosina 2005–2011
Yliopistojen t&k-toiminnan tilastoinnin muutoksen vuoksi vuoden 2011 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Lisätietoja laatuselosteessa.

Kuvio 15. Korkeakoulusektorin tutkimushenkilöstö sukupuolen mukaan ja päätieteenaloittain vuonna 2011

Kuvio 15. Korkeakoulusektorin tutkimushenkilöstö sukupuolen mukaan ja päätieteenaloittain vuonna 2011

Tieteenaloittain tarkasteltuna luonnontieteet ja yhteiskuntatieteet olivat t&k-henkilöstömääriltään suurimmat. Lähes puolet (47 %) kaikista t&k-henkilöistä työskenteli näillä aloilla. Seuraavaksi suurimmat olivat lääke- ja terveystieteen sekä tekniikan tutkimushenkilömäärät viidenneksen osuudella kumpikin. Humanististen tieteiden alalla tutkimusta teki 10 prosenttia, ja maatalous- ja metsätieteiden alalla kolme prosenttia t&k-henkilöstöstä. Naisilla oli selkeä enemmistö kaikilla muilla tieteenaloilla paitsi tekniikassa ja luonnontieteissä.

Korkeakoulusektorilla tehtiin tutkimustyötä 15 850 työvuoden verran, josta 82 prosenttia yliopistoissa, 13 prosenttia ammattikorkeakouluissa ja neljä prosenttia yliopistosairaaloissa. Ammattikorkeakoulujen tutkimustyövuosien vahva kasvu (8 %) jatkui edelleen vuoden 2008 notkahduksen jälkeen. Yliopistosairaaloissa tehtyjen tutkimustyövuosien määrä vähentyi kolme prosenttia, 20 työvuotta.

Kuvio 16. Korkeakoulusektorin tutkimustyövuodet vuosina 2005–2011

Kuvio 16. Korkeakoulusektorin tutkimustyövuodet vuosina 2005–2011
Yliopistojen t&k-toiminnan tilastoinnin muutoksen vuoksi vuoden 2011 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Lisätietoja laatuselosteessa.

Tutkimusmenojen ulkopuolinen rahoitus vahvassa kasvussa

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat 1 430 miljoonaa euroa vuonna 2011. Menoista 40 prosenttia oli valtion perusrahoitusta korkeakoulusektorille ja 60 prosenttia ulkopuolista ns. kilpailtua rahoitusta. Tilastointimenetelmän muutoksen ja saatavissa olevan tietopohjan vuoksi vuoden 2011 tieto ei ole täysin vertailukelpoinen perusrahoituksen osalta aiempiin vuosiin nähden. Ulkopuolisen rahoituksen vertailua voidaan kuitenkin tehdä. Ulkopuolisen rahoituksen kasvu oli 7 prosenttia eli noin 59 miljoonaa euroa. Kasvun vetureina toimivat Suomen Akatemia, kunnat, rahastot ja EU rahoituspanoksellaan. Korkeakoulusektorin menojen arvioidaan vuonna 2012 kasvavan vajaat kaksi prosenttia, 1 460 miljoonaan euroon.

Yliopistojen t&k-toiminnan menot olivat 1 195 miljoonaa euroa, josta valtion perusrahoitus oli 512 miljoonaa euroa, 43 prosenttia t&k-toiminnan menoista. Ulkopuolisen rahoituksen määrä oli 680 miljoonaa euroa. Ulkopuolisen rahoituksen euroista 54 prosenttia tuli Suomen Akatemialta ja TEKES:iltä. Muita suuria rahoittajia olivat kotimaiset yritykset (9 %) ja EU (9 %).

Ammattikorkeakoulujen tutkimusmenot jatkoivat 11 prosentin kasvu-uralla. Vuonna 2011 t&k-toimintaan käytettiin 165 miljoonaa euroa. Rahoituksesta 35 prosenttia tuli määrärahoina valtion budjetista. Loput 65 prosenttia oli ulkopuolista rahoitusta lähinnä EU :lta ja opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Yliopistollisten keskussairaaloiden tutkimusmenot pysyivät lähes ennallaan noin 70 miljoonassa eurossa. Yliopistosairaaloiden tutkimus- ja kehittämistoiminta pohjautui yksinomaan ulkopuoliseen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö vastasi erityisvaltionosuuksin suurilta osin (67 %) yliopistollisten keskussairaaloiden ulkopuolisesta rahoituksesta.

Kuvio 17. Korkeakoulusektorin tutkimustoiminnan rahoitus vuonna 2011

Kuvio 17. Korkeakoulusektorin tutkimustoiminnan rahoitus vuonna 2011

Yritysrahoituksesta valtaosa tekniikan sekä lääke- ja terveystieteiden alalle

Suomalaisten ja ulkomaisten yritysten osuus korkeakoulusektorin ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta oli 11 prosenttia, mikä on prosenttiyksikön verran vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tekniikan alalla runsas viidennes ulkopuolisesta rahoituksesta oli yritysrahoitusta, josta suurin osa kotimaisilta yrityksiltä. Lääke- ja terveystieteissä vastaava osuus oli 15 prosenttia. Ulkomaisten yritysten rahoituksesta pääosa (78 %) päätyi lääke- ja terveystieteen alalle. Kotimaisten yritysten rahoitus jakaantui hieman tasaisemmin. Tekniikan alalle meni lähes puolet (47 %), lääke- ja terveystieteisiin viidennes (21 %) ja luonnontieteisiin 18 prosenttia.

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista 28 prosenttia eli 410 miljoonaa euroa kohdistui luonnontieteisiin. Yhteiskuntatieteellistä tutkimusta harjoitettiin noin 320:lla, lääke- ja terveystieteellistä 290:lla ja tekniikan alan tutkimusta 250 miljoonalla eurolla. Humanististen tieteiden tutkimusmenot olivat 120 miljoonaa euroa, maatalous- ja metsätieteiden ainoastaan runsas 47 miljoonaa euroa.

Ammattikorkeakouluilta ja yliopistollisilta keskussairaaloilta kysyttiin ensimmäistä kertaa myös tutkimuksen tyypistä. Yliopistoilta vastaavaa tietoa ei kerätty. Ammattikorkeakoulut tekevät pääosin soveltavaa tutkimusta (43 %) ja kehittämistyötä (56 %). Perustutkimusta tehtiin vain prosentin verran. Yliopistollisissa keskussairaaloissa tutkimus painottui soveltavaan tutkimukseen (58 %), perustutkimuksen ollessa 16 prosenttia ja kehittämistyön 26 prosenttia.

Kuvio 18. Ulkopuolinen tutkimusrahoitus korkeakoulusektorilla tieteenaloittain vuonna 2011

Kuvio 18. Ulkopuolinen tutkimusrahoitus korkeakoulusektorilla tieteenaloittain vuonna 2011

1) Yliopistojen t&k-toiminnan tilastointimenetelmä uudistettiin vuoden 2011 tietoja koskien. Tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin nähden. Lisätietoja uudistuksesta löytyy laatuselosteesta.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2011, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tero Luhtala 09 1734 3327, Marianne Kaplas 09 1734 3421, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 31.10.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6206. 2011, Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta 1) . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tkke/2011/tkke_2011_2012-10-31_kat_004_fi.html