Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2012
T&k-henkilöstön määrä ja tutkimustyövuodet vähentyneet
Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä (t&k) työskentelevien henkilöiden määrä oli vuonna 2012 noin 79 400 henkilöä. Laskua edellisvuodesta kertyi lähes 1 500 henkilöä. Yritysten t&k-henkilöstön määrä väheni 650:lla, julkisella sektorilla miltei 500:lla ja korkeakoulusektorillakin 300:lla. T&k-henkilöistä edelleen hieman yli puolet työskenteli yrityksissä, korkeakoulusektorilla 38 prosenttia ja julkisella sektorilla 11 prosenttia.
T&k-henkilökunnasta 71 prosenttia oli tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä, muut suorittivat t&k-toimintaan liittyviä erilaisia asiantuntija- tai tukitehtäviä. Tutkijoiden ja tuotekehitysinsinöörien osuus oli korkein, 77 prosenttia, korkeakoulusektorilla ja pienin yrityssektorilla, 68 prosenttia. Naisia t&k-henkilöstöstä oli kolmannes, 27 000 henkilöä. Yrityksissä vain joka viides oli nainen kun taas julkisella sektorilla ja korkeakoulusektorilla lähes joka toinen t&k-työtä tehnyt henkilö oli nainen.
Tutkimustyövuosia tehtiin 54 000 vuonna 2012, mikä oli lähes 500 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Korkeakoulusektorin tutkimustyövuosien määrä kuitenkin kasvoi 300:lla. Julkisen sektorin tutkimustyövuodet vähenivät lähes 600:lla ja yrityksissäkin 200:lla.
Työvuosista 57 prosenttia tehtiin yrityksissä, 30 prosenttia korkeakoulusektorilla ja 13 prosenttia julkisella sektorilla. Yliopistollisen perustutkinnon suorittaneet vastasivat 43 prosentista työvuosista. Tieteellisen jatkokoulutuksen saaneiden tohtorien ja lisensiaattien osuus oli 18 prosenttia. Kolme tutkimustyövuotta neljästä oli tutkijoiden ja tuotekehitysinsinöörien tekemiä.
T&k-henkilökunnan ja -työvuosien välinen suhde on 2000-luvun kuluessa laskenut. Kun vuosituhannen alussa työvuosien määrä oli 76 prosenttia henkilöstön määrään verrattuna, vuonna 2012 jäätiin 68 prosenttiin.
Kuvio 1. T&k-henkilöstö ja tutkimustyövuodet vuosina 2006–2012
T&k-menot pienentyneet
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot vähenivät vuonna 2012 kaikkiaan 6 830 miljoonaan euroon. Laskua edellisvuodesta tilastoitiin yhteensä 330 miljoonaa euroa, mikä vastaa yli seitsemän prosentin reaalilaskua. Yritysten t&k-toiminta supistui reaaliarvoltaan lähes 10 prosentilla ja julkisen sektorin kuudella prosentilla. Korkeakoulusektorilla menot pysyivät jokseenkin ennallaan. Tutkimus- ja kehittämismenojen arvioidaan 1) vuonna 2013 pysyvän likimain samana. Tällöin kokonaismenot ovat runsaat 6 800 miljoonaa euroa.
Tutkimus- ja kehittämismenojen bruttokansantuoteosuus oli 3,55 prosenttia vuonna 2012. Vuonna 2013 sen arvioidaan laskevan 3,49 prosenttiin. Vaikka BKT-osuus on Suomessa viime vuodet laskenut, on se edelleen EU-maiden korkein. T&k-menojen BKT-osuus oli vuonna 2011 kautta koko maailman Suomea korkeampi vain Israelissa (4,4 %) ja Etelä-Koreassa (4,0 %). Näiden ohella kolme prosenttia ylittyi ainoastaan Japanissa (3,4 %), Ruotsissa (3,4 %), Tanskassa (3,1 %) ja Taiwanissa (3,0 %). Koko Euroopan unionin bruttokansantuotteesta 1,9 prosenttia käytettiin vuonna 2011 tutkimukseen ja kehittämiseen. OECD-alueen vastaava osuus oli 2,4 prosenttia. Saksassa osuus oli 2,8 ja Ranskassa 2,2 prosenttia, mutta EU:n suurista jäsenmaista Italiassa ja Espanjassa alle 1,4 prosenttia. EU-alueen t&k-menojen kokonaissumma oli 257 miljardia euroa vuonna 2011 2)
Taulukko 1. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain sekä osuus bruttokansantuotteesta vuosina 2004–2012 sekä arvio vuodelle 2013
1) Yritykset | 2) Julkinen sektori | Korkeakoulusektori | Yhteensä | 3) T&k-menojen BKT-osuus | ||||
milj. € | % | milj. € | % | milj. € | % | milj. € | % | |
2004 | 3 683,5 | 70,1 | 530,1 | 10,1 | 1 039,8 | 19,8 | 5 253,4 | 3,45 |
2005 | 3 876,9 | 70,8 | 554,7 | 10,1 | 1 042,1 | 19,0 | 5 473,8 | 3,48 |
2006 | 4 107,8 | 71,3 | 574,2 | 10,0 | 1 079,2 | 18,7 | 5 761,2 | 3,48 |
2007 | 4 513,4 | 72,3 | 564,7 | 9,0 | 1 164,6 | 18,7 | 6 242,7 | 3,47 |
2008 | 5 102,0 | 74,3 | 588,5 | 8,6 | 1 180,6 | 17,2 | 6 871,1 | 3,70 |
2009 | 4 847,2 | 71,4 | 656,5 | 9,7 | 1 282,8 | 18,9 | 6 786,5 | 3,94 |
2010 | 4 854,5 | 69,6 | 692,0 | 9,9 | 1 424,8 | 20,4 | 6 971,3 | 3,90 |
2011 | 5 047,4 | 70,5 | 684,4 | 9,6 | 1 431,8 | 20,0 | 7 163,7 | 3,80 |
2012 | 4 695,0 | 68,7 | 662,2 | 9,7 | 1 474,6 | 21,6 | 6 831,9 | 3,55 |
4) 2013 | 4 682,0 | 68,7 | 660,2 | 9,7 | 1 470,0 | 21,6 | 6 812,2 | 3,49 |
2) ml. YVT (yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta)
3) bkt 2012 Tilastokeskuksen ennakkotieto, bkt 2013 valtiovarainministeriön ennuste
4) arvio kyselyvastausten ja muiden laskelmien perusteella
Yrityssektorin osuus t&k-menoista edellisvuotta pienempi
Yritysten osuus t&k-menoista oli 69 prosenttia eli lähes kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Myös yritysten osuus menojen rahoituksesta laski 66:sta 62 prosenttiin. Julkisen rahoituksen 3) osuus kasvoi prosenttiyksikön verran 28 prosenttiin ja ulkomaisen rahoituksen osuus kasvoi kaksi prosenttiyksikköä yhdeksään prosenttiin. Korkeakoulusektorin osuus menoista oli 22 prosenttia.
Yritysten osuus t&k-menoista oli vuonna 2011 Suomea korkeampi OECD-maista Israelissa, Japanissa, Etelä-Koreassa ja muutamassa muussa maassa. Israelissa se oli yli 80 prosenttia. T&k-menoja rahoitettiin julkisin varoin eniten Venäjällä ja Puolassa. Julkisen rahoituksen osuus oli Venäjällä lähes 70 prosenttia. Suomessa julkisen rahoituksen osuus oli selvästi alempi kuin OECD- ja erityisesti EU-maissa keskimäärin. 4)
Kuvio 2. T&k-menot suorittaja- ja rahoittajasektoreittain vuonna 2012
Kuvio 3. T&k-menojen bruttokansantuoteosuuden kehitys eräissä EU-, OECD- ja muissa maissa vuosina 2006–2011
Pirkanmaalla aiempaa vähemmän t&k:ta
Uudellamaalla harjoitetun tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat lähes 3 miljardia euroa vuonna 2012, mikä vastaa 43 prosentin osuutta koko maan t&k-menoista. Maakunnan menot laskivat 140 miljoonalla eurolla, mikä johtui yritysten tutkimusmenojen 146 miljoonan euron ja julkisen sektorin 25 miljoonan euron menojen supistumisesta. Korkeakoulusektorin t&k-menot puolestaan kasvoivat 30 miljoonalla eurolla. T&k-menot laskivat myös Pirkanmaalla 140 miljoonaa euroa, Pohjois-Pohjanmaalla 80 miljoonaa euroa ja Varsinais-Suomessa 20 miljoonaa euroa. Pirkanmaan osuus koko maan t&k-menoista laski liki 1,5 prosenttiyksiköllä alle 14 prosenttiin. Neljän suurimman maakunnan osuus koko maan t&k-menoista oli 81 prosenttia, mikä on kaksi prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän.
Julkisen sektorin tutkimustoiminta keskittyi lähinnä Uudellemaalle, jossa t&k-työstä tehtiin menoin mitaten 61 prosenttia. Korkeakoulusektorin tutkimustoiminta jakaantui hieman tasaisemmin maakuntien kesken. Tutkimuksesta 40 prosenttia tehtiin Uudellamaalla. Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat saivat kukin noin kymmeneksen osuuden. Erityisesti Pohjois- ja Etelä-Karjala, Pohjois- ja Etelä-Savo sekä Keski-Suomi ovat maakuntia, joissa mittavan yliopistotutkimuksen myötä korkeakoulusektorin osuus muihin sektoreihin verrattuna oli merkittävä.
T&k-toiminta maakuntien sisällä alueellisesti erittäin keskittynyttä
T&k-toiminta painottuu useimmissa maakunnissa suurimpiin seutukuntiin. Noin 97 prosenttia t&k-menoista kohdistuu Uudellamaalla Helsingin, Pirkanmaalla Tampereen ja Pohjois-Pohjanmaalla Oulun seutukuntaan. Varsinais-Suomessa tutkimus- ja kehittämistoiminta jakautuu Turun (54 % maakunnan t&k-menoista) ja Salon (43 %) seutukuntien kesken.
Tutkimus- ja kehittämismenot olivat vuonna 2012 asukaslukuun suhteutettuna suurimmat Salon ja Oulun seutukunnissa. Salon seutukunnassa t&k-menojen määrä asukasta kohden laskettuna oli lähes 4 900 euroa ja Oulun seutukunnassa 3 900 euroa. Vaikka molempien seutukuntien luvut ovat pienentyneet, määrät ovat silti yli kolminkertaisia verrattuna koko maan keskiarvoon, joka oli vajaat 1 300 euroa asukasta kohti. Lisäksi vain Tampereen, Helsingin, Vaasan ja Porvoon seutukunnissa t&k-intensiteetti oli koko maan keskiarvoa korkeampi.
Seutukuntien t&k-toiminta eroaa toisistaan sektoreittaisen rakenteen suhteen. Salon ja Porvoon seutukunnissa t&k-toiminta tapahtuu käytännössä yksinomaan yrityssektorilla. Yritysten osuus on alempi suurten yliopistokaupunkien seutukunnissa. Tampere ja Oulu ovat korkeakouluistaan huolimatta kuitenkin vahvasti yritysvetoisia.
1) Arvioitu kyselyvastausten ja muiden laskelmien perusteella.
2) Eurostat database
3) Julkinen rahoitus koostuu valtionhallinnon ja YVT-sektorin omarahoitteisesta tutkimuksesta, yliopistojen julkisesta budjetti- ja muusta rahoituksesta sekä yritysten tuotekehitystuista ja -lainoista.
4) Toisin kuin kansallisessa tilastoinnissa, OECD:n laskelmissa julkisten organisaatioiden myöntämiä lainoja ei lasketa julkiseksi rahoitukseksi.
Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2012, Tilastokeskus
Lisätietoja: Marianne Kaplas 09 1734 3421, Jukka Partanen 09 1734 3507, Tero Luhtala 09 1734 3327, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala
Päivitetty 31.10.2013
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6206. 2012,
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2012
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tkke/2012/tkke_2012_2013-10-31_kat_001_fi.html