Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta

T&k-henkilöstöä enemmän, työvuosia vähemmän

Yritysten tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli vuonna 2013 noin 40 900 henkilöä, mikä on 600 edellisvuotta enemmän. Henkilöstöstä yli puolet työskenteli teollisuustoimialoilla, ja 11 000 eli 27 prosenttia, yksinomaan elektroniikkateollisuudessa. Joka viides t&k-henkilö oli nainen, kemianteollisuudessa yli 60 prosenttia. Henkilöstöstä 68 prosenttia oli tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä, loput avustavaa t&k-henkilökuntaa. Tutkijoiden osuus oli korkein, yli 80 prosenttia, elektroniikkateollisuudessa sekä tutkimuksen ja kehittämisen toimialalla.

Tutkimustyövuosien määrä laski edellisvuodesta noin 600:lla ja oli 30 400. Yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus työvuosista nousi 52 prosenttiin. Osuus oli korkein alkutuotannossa ja energiahuollossa, molemmissa yli 75 prosenttia. Tutkijoiden ja tuotekehitysinsinöörien osuus työvuosista oli 73 prosenttia eli siten korkeampi kuin osuus henkilöstöstä.

Elektroniikkateollisuuden t&k-menoissa pudotus

Yritykset käyttivät tutkimukseen ja tuotekehitykseen 4,6 miljardia euroa vuonna 2013. T&k-menot vähenivät edellisvuodesta runsaat 90 miljoonaa euroa. Vaikka elektroniikkateollisuuden panostukset laskivat yli 110 miljoonaa euroa, oli toimialan osuus yritysten t&k-menoista 45 prosenttia. Menot toisaalta kasvoivat sekä atk, ohjelmistot ja konsultointi- että tutkimuksen ja kehittämisen toimialoilla yli 40 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 t&k-menojen arvioidaan yritysten antamiin tietoihin perustuen laskevan 4,3 miljardin euron tuntumaan.

Lopputuotteittain tarkasteltuna yritysten tuotekehityksestä 42 prosenttia, runsas 1,9 miljardia euroa, kohdistui tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistukseen. Ryhmään sisältyvät mm. viestintälaitteet, viihde-elektroniikka sekä mittaus- ja navigointilaitteet. Seuraavaksi suurimpia ryhmiä olivat muut koneet ja laitteet, atk, ohjelmistot ja konsultointi sekä sähkölaitteet. Näiden osuudet olivat 6-9 prosenttia ja kunkin kolmen ryhmän t&k-menot noin 300-400 miljoonaa euroa.

Nanoteknologia vähäistä tuotekehityksessä

Nanoteknologian tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin 18 miljoonaa euroa. Tästä 71 prosenttia tuli teollisuudesta ja 24 prosenttia tutkimuksen ja kehittämisen toimialalta. Alle 50 henkilöä työllistävät yritykset harjoittivat nanoteknologista t&k:ta aktiivisimmin. Pienyritysten osuus nanomenoista ylitti puolet ja nanoteknologian osuus niiden harjoittaman t&k-toiminnan kokonaismenoista oli kymmenkertainen verrattuna suuriin 250 tai useamman henkilön yrityksiin.

Yritysten t&k-menoista liki 83 prosenttia oli tuotekehitystä. Soveltavan tutkimuksen osuus menoista oli 14 prosenttia ja perustutkimuksen neljä. Sekä alkutuotannossa että rahoitus- ja vakuutustoiminnan piirissä kehittämistyön osuus nousi yli 90 prosenttiin. Kemianteollisuudessa sitä oli 55 prosenttia ja soveltavan tutkimuksen osuus toimialoittain korkein, 40 prosenttia.

Julkisen t&k-rahoituksen osuus vaihtelee

Yritysten harjoittama tutkimus- ja kehittämistoiminta oli 94-prosenttisesti omarahoitteista, mikä sisältää myös konsernin sisäisen rahoituksen. Tekes rahoitti 1) yritysten t&k:ta 210 miljoonalla eurolla, mikä vastasi 78 prosenttia 270 miljoonan euron suuruisesta ulkopuolisesta rahoituksesta. Ulkomaisesta rahoituksesta 63 prosenttia oli lähtöisin Euroopan unionilta ja neljäsosa tuli muilta yrityksiltä kuin kansainvälisten konsernien omilta ulkomaisilta yksiköiltä. Julkisen 2) rahoituksen osuus oli keskimäärin 6 prosenttia. Tilastossa mukana olevat alle 10 työntekijän yritykset ovat pääsääntöisesti Tekesin asiakasyrityksiä, joten niiden t&k-toiminnan menoista liki kolmannes oli julkisrahoitteista. Yli 500 hengen yrityksissä osuus jäi alle kahden prosentin.

Kuvio 4. Yritysten t&k-menojen rahoitus vuonna 2013

Kuvio 4. Yritysten t&k-menojen rahoitus vuonna 2013

Teollisuusyrityksistä 29 prosenttia t&k-toimintaa

250 henkilön ja sitä suurempien yritysten osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista oli 78 prosenttia. Kokoluokan 50-249 osuus oli 9 prosenttia ja alle 50 hengen yrityksistä oli lähtöisin 13 prosenttia menoista. Yksinomaan kymmenen suurimman yksikön (yrityksen tai konsernin) osuus yritysten kaikista t&k-menoista oli lähes puolet.

Tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavien teollisuusyritysten osuus oli 10-49 henkilöä työllistävien yritysten suuruusluokassa 17, 50-49 työntekijän yrityksissä 57 ja yli 250 hengen yrityksissä 90 prosenttia 3) . Yleisintä tutkimus- ja kehittämistoiminta oli elektroniikkateollisuudessa, jossa 63 prosenttia kymmenen henkeä työllistävistä yrityksistä harjoitti t&k:ta. Sekä kuljetuksen ja varastoinnin että rakentamisen toimialoilla t&k-yrityksiä oli vain pari prosenttia.

Kuvio 5. T&k-toimintaa harjoittavien vähintään 10 henkilöä työllistävien yritysten osuus toimialoittain vuonna 2013

Kuvio 5. T&k-toimintaa harjoittavien vähintään 10 henkilöä työllistävien yritysten osuus toimialoittain vuonna 2013

1) Tekesin osuus yritysten ilmoittamien toteutuneiden t&k-rahoituksesta, mikä on eri näkökulma kuin tarkasteltaessa Tekesin yrityksille myöntämää rahoitusta.
2) Julkiseen rahoitukseen kuuluvat Tekes, Finnvera, Sitra, valtionhallinto, kunnat ja muut julkiset lähteet, tuetut lainat ja avustukset. Omaan rahoitukseen lasketaan yrityksen ja oman konsernin muiden yksiköiden rahoitus.
3) T&k-toimintaa harjoittavien yritysten osuus on t&k:ta harjoittavien yritysten paneeliin kuuluvien yritysten osuus kunkin kokoluokan ja toimialan yrityksistä (ks. tarkemmin tuoteseloste). Toimiala 72 poistettu vertailusta.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2013, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marianne Kaplas 029 551 3421, Tero Luhtala 029 551 3327, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala


Päivitetty 30.10.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6206. 2013, Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tkke/2013/tkke_2013_2014-10-30_kat_002_fi.html