Etusivu > Tilastot > Tutkimus- ja kehittämistoiminta > 2014 > Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2014

Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2014

T&k-henkilöstössä pientä vähenemistä kaikilla sektoreilla

Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli vuonna 2014 kaikkiaan 77 300 henkilöä, joista yrityksissä runsas puolet. T&k-henkilöstön määrä väheni edellisvuodesta 1 500 henkilöä, laskua oli kaikilla sektoreilla. Kaikkiaan naisten osuus tutkimuksesta ja kehittämisestä oli kolmasosa. Osuus vaihtelee sektoreittain, sillä yrityksissä ainoastaan yksi henkilö viidestä oli nainen, julkisella- ja korkeakoulusektoreilla sen sijaan noin joka toinen. T&k-henkilökunnasta 72 prosenttia oli tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä, muut suorittivat t&k-toimintaan liittyviä erilaisia asiantuntija- tai tukitehtäviä.

Tutkimustyövuosien määrä laski edellisvuodesta kaikkiaan noin 850 työvuotta ja oli yhteensä 52 000. Työvuodet supistuivat suhteellisesti eniten julkisella sektorilla, lähes kahdeksan prosenttia. Korkeakoulusektorilla sen sijaan oli kasvua noin kaksi prosenttia. Työvuosista 57 prosenttia tehtiin yrityksissä. Yliopistollisen perustutkinnon suorittaneet vastasivat 44 prosentista työvuosista ja tieteellisen jatkokoulutuksen saaneiden tohtorien ja lisensiaattien osuus oli lähes 19 prosenttia. Kolme tutkimustyövuotta neljästä oli tutkijoiden ja tuotekehitysinsinöörien tekemiä.

Kuvio 1. T&k-henkilöstö ja tutkimustyövuodet vuosina 2008-2014

T&k-menojen lasku jatkuu mutta Suomi edelleen t&k-intensiivisimpiä maita

Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen kokonaissumma oli vuonna 2014 hieman yli 6,5 miljardia euroa, mikä on noin 170 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Menot laskivat yrityksissä sekä valtionhallinnon tutkimuslaitoksissa, sen sijaan korkeakoulusektorilla ja yksityisellä voittoa tavoittelemattomalla sektorilla tutkimusmenot kasvoivat. Korkeakoulujen tutkimusmenojen 50 miljoonan lisäys 2013–2014 kuitenkin perustuu suurelta osin tarkennettuun tilastointimenetelmään, jossa päivitettiin tutkimuksen osuus yliopistojen henkilöstön työajasta.

Tutkimus- ja kehittämismenojen arvioidaan ¹⁾ vuonna 2015 laskevan edelleen noin 45 miljoonaa euroa 6,47 miljardiin euroon. Laskua ennakoidaan kaikille sektoreille, suhteellisesti eniten julkiselle sektorille. Bruttokansantuoteosuudeksi arvioidaan 3,1 prosenttia.

Tutkimus- ja kehittämismenojen bruttokansantuoteosuudeksi vuonna 2014 muodostui 3,17 prosenttia. Osuus oli korkeimmillaan 3,75 prosentissa vuonna 2009. Vaikka osuus on pudonnut viime vuosina, on se Suomessa edelleen maailman korkeimpia. Edellä olivat vuonna 2013 Etelä-Korea ja Israel (4,2 %) sekä Japani (3,5 %). Ruotsi oli 3,3 prosentin bkt-osuudella tasoissa Suomen kanssa vuonna 2013. Euroopan unionin bruttokansantuotteesta 1,9 prosenttia käytettiin vuonna 2013 tutkimukseen ja kehittämiseen. OECD-alueen vastaava osuus oli 2,4 prosenttia. Kansainväliset luvut löytyvät tilaston linkit-sivun kautta.

Taulukko 1. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain ja osuus bruttokansantuotteesta vuosina 2006–2014 sekä arvio vuodelle 2015

Vuosi	Sektori						Yhteensä		T&k-menojen BKT-osuus 3)
	Yrityssektori 1)		Julkinen sektori 2)		Korkeakoulusektori
	Milj. €	%	Milj. €	%	Milj. €	%	Milj. €	%	%
2006	4 107,8	71,3	574,2	10,0	1 079,2	18,7	5 761,2	100	3,34
2007	4 513,4	72,3	564,7	9,0	1 164,6	18,7	6 242,7	100	3,35
2008	5 102,0	74,3	588,5	8,6	1 180,6	17,2	6 871,1	100	3,55
2009	4 847,2	71,4	656,5	9,7	1 282,8	18,9	6 786,5	100	3,75
2010	4 854,5	69,6	692,0	9,9	1 424,8	20,4	6 971,3	100	3,73
2011	5 047,4	70,5	684,4	9,6	1 431,8	20,0	7 163,7	100	3,64
2012	4 695,0	68,7	662,2	9,7	1 474,6	21,6	6 831,9	100	3,42
2013	4 602,4	68,9	643,6	9,6	1 438,1	21,5	6 684,2	100	3,30
2014	4 409,5	67,7	613,1	9,4	1 489,5	22,9	6 512,1	100	3,17
2015 4)	4 390,8	67,9	591,8	9,2	1 483,7	22,9	6 466,3	100	3,14

1) Yritysten tarkentuneet raportointikäytännöt selittävät kasvusta vuosien 2007 ja 2008 välillä noin 350 milj.€.
2) Ml. YVT (yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta)
3) BKT 2013 ja 2014 Tilastokeskuksen ennakkotieto, BKT 2015 valtiovarainministeriön ennuste
4) Arvio kyselyvastausten ja muiden laskelmien perusteella

Kuvio 2a. T&k-menot suorittajasektoreittain vuonna 2014

Kuvio 2b. T&k-menot rahoittajasektoreittain vuonna 2014

Yritysten osuus t&k-menoista oli 68 prosenttia ja osuus menojen rahoituksesta 52 prosenttia. Osuus rahoituksesta laski vuodesta 2013 seitsemän prosenttiyksikköä merkittävien yritysten muuttuneiden omistusjärjestelyjen vuoksi. Tämä heijastuu myös ulkomaisen rahoituksen osuuden nousuna 12 prosentista 17 prosenttiin.

Kuvio 3a. T&k-menojen bruttokansantuoteosuus eräissä EU –maissa vuosina 2008-2013

Osittain ennakkotietoja tai arvioita. Lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators.

Kuvio 3b. T&k-menojen bruttokansantuoteosuus eräissä OECD- ja muissa maissa vuosina 2008-2013

Osittain ennakkotietoja tai arvioita. Lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators.

T&k-toiminta alueellisesti erittäin keskittynyttä

Uudellamaalla harjoitetun tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat 3 miljardia euroa, mikä vastaa 46 prosentin osuutta koko maan t&k-menoista. Osuus nousi vuodesta 2013 yhdellä prosenttiyksiköllä. Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan t&k-menot olivat yli 800 miljoonaa euroa ja osuudet koko maan menoista 12–13 prosenttia. Varsinais-Suomi mukaan lukien neljän suurimman maakunnan osuus koko maan t&k-menoista oli 81 prosenttia. Satakunnan t&k-menot nousivat edellisvuodesta runsaat 10 miljoonaa euroa ja Pirkanmaan t&k-menot laskivat 90 miljoonaa euroa.

Julkisen sektorin tutkimustoiminta keskittyi Uudellemaalle, jossa t&k-työstä tehtiin menoin mitaten 62 prosenttia. Korkeakoulusektorin tutkimustoiminta jakaantui tasaisemmin maakuntien kesken. Tutkimuksesta 40 prosenttia tehtiin Uudellamaalla. Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan osuudet olivat likimain 10 prosentin luokkaa. Erityisesti Pohjois- ja Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Pohjois-Savo ja Lappi olivat maakuntia, joissa mittavan yliopistotutkimuksen myötä korkeakoulusektorin osuus muihin sektoreihin verrattuna oli merkittävä.

t&k-toiminta keskittyy useimmissa maakunnissa suurimpien kaupunkien seutukuntiin. Menoin mitaten miltei kaikki t&k kohdistuu Uudellamaalla Helsingin, Pirkanmaalla Tampereen ja Pohjois-Pohjanmaalla Oulun seutukuntiin. Varsinais-Suomessa tutkimus- ja kehittämistoiminta jakautuu Turun (61 % maakunnan t&k-menoista) ja Salon (36 %) seutukuntien kesken.

Tutkimus- ja kehittämismenot olivat vuonna 2014 asukaslukuun suhteutettuna suurimmat Salon seutukunnassa, jossa niiden määrä asukasta kohti laskettuna oli noin 3 600 euroa ja samalla yli kolminkertainen maan keskiarvoon (1 190 €/asukas) verrattuna. Salon lisäksi vain Oulun, Tampereen, Helsingin ja Vaasan seutukunnissa t&k-intensiteetti oli koko maan keskiarvoa korkeampi.

Seutukuntien t&k-toiminta eroaa toisistaan sektoreittaisen rakenteen suhteen. Salon seutukunnassa t&k-toiminta tapahtuu käytännössä yksinomaan yrityssektorilla. Yritysten osuus on alempi suurten yliopistokaupunkien seutukunnissa. Tampere ja Oulu ovat korkeakouluistaan huolimatta kuitenkin vahvasti yritysvetoisia. Kuopion ja Joensuun seutukuntien t&k-toiminta painottuu korkeakouluihin tai muihin julkisen sektorin laitoksiin.

1) Arvio kyselyvastausten ja muiden laskelmien perusteella

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2014, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ari Leppälahti 029 551 3237, Heidi Pirkola 029 551 3246, Mervi Härkönen 029 551 3254, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

---

Päivitetty 29.10.2015