Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta
T&k-henkilöstön määrä säilynyt ennallaan
Yritysten tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli vuonna 2015 hieman yli 40 500 henkilöä, mikä oli 350 henkilöä edellisvuotta enemmän. Henkilöstöstä yli puolet työskenteli teollisuustoimialoilla, ja 11 300 eli 28 prosenttia, yksinomaan elektroniikkateollisuudessa. Joka viides t&k-henkilö oli nainen, suurimmillaan naisten osuus oli lähes 70 prosenttia tekstiilien valmistuksessa, kemianteollisuudessa ja elintarvikealalla osuus oli 60 prosenttia. Metallituotteissa sekä koneiden ja kulkuneuvojen valmistuksessa naisten osuus jäi alle 10 prosentin.
Henkilöstöstä 69 prosenttia oli tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä, loput avustavaa t&k-henkilökuntaa. Tutkijoiden osuus oli korkein elektroniikkateollisuudessa, tutkimuksen ja kehittämisen sekä teknisten palvelujen toimialoilla, joilla kolme neljästä t&k-henkilöstä oli tutkija (pl. t&k-volyymilta varsin pieni alkutuotanto, jossa tutkijoiden osuus oli 80 prosenttia). Tutkijoiden osuus oli alle puolet kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä tekstiiliteollisuudessa.
Tutkimustyövuosien määrä pysyi kokolailla ennallaan ja oli 29 770. Yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus työvuosista nousi hieman ja oli 55 prosenttia. Osuus oli korkein tutkimus- ja kehittäminen toimialalla (83 prosenttia) ja keskimääräistä korkeampi myös energiahuollossa, 76 prosenttia. Tekstiiliteollisuudessa yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus työvuosista oli 25 prosenttia. Tutkijoiden ja tuotekehitysinsinöörien osuus työvuosista oli 72 prosenttia eli siten korkeampi kuin osuus henkilöstöstä.
T&k-toiminnan kuluja karsittu voimakkaasti
Yritykset käyttivät tutkimukseen ja tuotekehitykseen hieman yli 4 miljardia euroa vuonna 2015. T&k-menot vähenivät edellisvuodesta kaikkiaan 360 miljoonaa euroa. Teollisuudessa laskua oli yli 400 miljoonaa, toisaalta palvelualoilla tutkimusmenot kasvoivat liki 50 miljoonaa euroa. Kokonaismenojen supistumisen selittää käytännössä yksinomaan elektroniikkateollisuuden kehitys, vuoden 2014 yli 2 miljardin tasosta on vuodessa pudottu 1,6 miljardiin, laskua kertyi kaikkiaan 440 miljoonaa euroa. Elektroniikkateollisuudessa on vuonna 2015 karsittu nimenomaan t&k-toiminnan käyttömenoja sekä omaan t&k-toimintaan liittyviä ostettuja palveluja, sen sijaan palkkausmenot ovat pysyneet vielä edellisvuoden tasolla. Tällä selittyy myös se, että yritysten t&k-henkilöstö ja työvuodet ovat samalla tasolla kuin vuonna 2014 vaikka menot ovat merkittävästi supistuneet.
Muilla kuin elektroniikkateollisuuden toimialoilla t&k-menot ovat nousseet lähes 80 miljoonaa euroa. Toimialoittaisen muutoksen tarkastelua hankaloittaa eräiden yritysten muuttuneet toimialaluokitukset, mutta kasvavia toimialoja ovat arkkitehti- ja insinööripalvelut (54 miljoonaa), ohjelmistoala (41 miljoonaa) sekä rahoitus ja vakuutus (33 miljoonaa euroa).
Teollisuuden osuus t&k-menoista laski kolme prosenttiyksikköä ollen 67 prosenttia. Elektroniikka- ja sähkötekninen teollisuus -toimialan osuus laski seitsemän prosenttiyksikköä, mutta toimiala oli edelleen selvästi suurin 40 prosentin osuudella kaikista yritysten t&k-menoista. Vuonna 2016 t&k-menojen arvioidaan yritysten antamiin tietoihin ja muihin laskelmiin perustuen laskevan noin 50 miljoonaa euroa.
Yrityskoon mukaan tarkasteltuna t&k-menot kasvoivat alle 500 henkilön yrityksissä 175 miljoonaa ja laskivat yli 500 henkilön yrityksissä noin 540 miljoonaa euroa. Tämän seurauksena suuryritysten osuus t&k-menoista putosi vuodessa seitsemän prosenttiyksikköä ollen 59 prosenttia vuonna 2015.
Viestintälaitteissa 420 miljoonan vähennys
Lopputuotteittain tarkasteltuna yritysten tuotekehityksestä 28 prosenttia, runsas 1,1 miljardia euroa, kohdistui viestintälaitteisiin. Kyseisen tuoteryhmän t&k-menot kuitenkin supistuivat noin 420 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat atk, ohjelmistot ja konsultointi sekä muut koneet ja laitteet noin 10 prosentin osuuksilla. Etenkin ohjelmistotuotteiden t&k oli vahvassa 120 miljoonan euron kasvuvauhdissa.
Yritysten t&k-menoista 84 prosenttia oli luonteeltaan kehittämistoimintaa. Soveltavan tutkimuksen osuus menoista oli 13 prosenttia ja perustutkimuksen kolme. Perus- ja soveltavan tutkimuksen yhteenlaskettu osuus oli 60 prosenttia t&k-volyymiltaan pienessä kaivosteollisuudessa. Kemianteollisuudessa vastaava osuus oli 45 prosenttia. Elektroniikka- ja sähköteknisellä toimialalla puolestaan 95 prosenttia t&k:sta oli tuote- ja prosessikehitystyötä.
Julkinen t&k-rahoitus merkityksellistä pienyrityksille
Yritysten harjoittama tutkimus- ja kehittämistoiminta oli 77-prosenttisesti omarahoitteista, mikä sisältää myös konsernin sisäisen kotimaisen rahoituksen. Ulkopuolisesta t&k-rahoituksesta 650 miljoonaa eli lähes 70 prosenttia tuli oman konsernin ulkomaisista yksiköistä. Tekes 1) rahoitti yritysten t&k:ta 230 miljoonalla eurolla, josta avustusten osuus oli 130 miljoonaa ja lainojen 100 miljoonaa euroa.
Julkisen 2) rahoituksen osuus oli keskimäärin kuusi prosenttia. Tilastossa mukana olevat alle 10 työntekijän yritykset ovat usein Tekesin asiakasyrityksiä, joten niiden t&k-toiminnan menoista liki kolmannes tuli julkisen sektorin lähteistä. Yli 500 hengen yrityksissä vastaava osuus on vajaa kolme prosenttia.
Kuvio 4a. Yritysten t&k-menojen rahoitus vuonna 2015
Kuvio 4b. Yritysten t&k-menojen ulkopuolinen rahoitus vuonna 2015
T&k-toimintaa harjoittavien yritysten osuus vaihtelee toimialoittain
Yleisintä tutkimus- ja kehittämistoiminta oli elektroniikkateollisuudessa, kemianteollisuudessa sekä määritelmällisesti tutkimus- ja kehittämistoimialalla, joissa yli 60 prosenttia vähintään kymmenen henkeä työllistävistä yrityksistä harjoitti t&k:ta. Kuljetuksen ja varastoinnin sekä rakentamisen toimialoilla t&k-yrityksiä oli vain pari prosenttia 3) .
Kuvio 5. T&k-toimintaa harjoittavien vähintään 10 henkilöä työllistävien yritysten osuus valituilla toimialoilla vuonna 2015
Bioteknologian tutkimus ja kehittäminen supistunut
Yritysten bioteknologiaan käyttämien t&k-panostusten määrää on kysytty neljän vuoden välein tilastovuodesta 2003 alkaen. Vuonna 2011 bioteknologian tutkimusmenot olivat 100 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2015 enää 65 miljoonaa. Bioteknologian t&k keskittyy elintarvike- ja kemianteollisuuteen (ml. lääkkeiden valmistus) sekä tutkimuksen ja kehittämisen toimialalle, joilla t&k-menoista noin kymmenesosa kohdistuu bioteknologiaan. Kaikkiaan bioteknologian osuus yritysten t&k-menoista on 1,6 prosenttia. Pienyritykset ovat merkittävä tekijä bioteknologian alla, sillä alle 50 henkilön yritykset vastaavat 40 prosentista bioteknologian t&k-menoista (liitetaulukko 3.).
1) Tekesin osuus yritysten ilmoittamien toteutuneiden t&k-menojen rahoituksesta, mikä on eri näkökulma kuin tarkasteltaessa Tekesin yrityksille myöntämää rahoitusta.
2) Julkiseen rahoitukseen kuuluvat Tekes, Finnvera, Sitra, valtionhallinto, kunnat ja muut julkiset lähteet, tuetut lainat ja avustukset. Omaan rahoitukseen lasketaan yrityksen ja oman konsernin muiden yksiköiden rahoitus.
3) T&k-toimintaa harjoittavien osuus tarkoittaa t&k–paneeliin kuuluvien yritysten osuutta toimialan yli kymmenen henkilön yrityksistä.
Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2015, Tilastokeskus
Lisätietoja: Ari Leppälahti 029 551 3237, Heidi Pirkola 029 551 3246, Mervi Härkönen 029 551 3254, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko
Päivitetty 27.10.2016
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6206. 2015,
Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tkke/2015/tkke_2015_2016-10-27_kat_002_fi.html