Etusivu > Tilastot > Tutkimus- ja kehittämistoiminta > 2015 > Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimushenkilöstön määrä hienoisessa laskussa

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämishenkilöstön määrä vuonna 2015 oli 28 200, joista 23 000 yliopistoissa, 4 000 ammattikorkeakouluissa ja 1 200 yliopistosairaaloissa. Henkilöstön määrä väheni vuodesta 2014 kaikkiaan reilut 650 eli noin kaksi prosenttia. Ammattikorkeakouluissa laskua oli vajaa 400 henkilöä, yliopistoissa puolestaan 250 henkilöä. Yliopistollisten keskussairaaloiden tutkimushenkilökunnan määrä pysyi ennallaan. T&k-henkilöstöstä 79 prosenttia oli tutkijoita tai vastaavia. Naisten osuus t&k-henkilöstöstä oli 48 prosenttia, yliopistosairaaloissa 70, ammattikorkeakouluissa 57 ja yliopistoissa 46 prosenttia. Osuus oli sama kuin vuonna 2014.

Korkeakoulusektorilla tehtiin tutkimusta 15 500 työvuoden verran, mikä on 500 työvuotta edellisvuotta vähemmän. Työvuosien määrä laski yliopistoissa (300), ammattikorkeakouluissa (250 tutkimustyövuotta) ja pysyi yliopistollisissa sairaaloissa lähes ennallaan. Yliopistojen osuus työvuosista oli 86 prosenttia, ammattikorkeakoulujen 10 ja yliopistosairaaloiden neljä prosenttia

Ammattikorkeakoulujen tutkimusmenot laskivat, yliopistot ennallaan

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot vähenivät 10 miljoonaa euroa ja olivat vuonna 2015 kaikkiaan 1 480 miljoonaa euroa. Yliopistojen t&k-menot olivat 1 280, ammattikorkeakoulujen 140 ja yliopistosairaaloiden runsaat 60 miljoonaa euroa. Tutkimusmenojen kymmenen miljoonan lasku kohdistui ammattikorkeakouluihin, yliopistojen ja yliopistollisten sairaaloiden menot pysyivät ennallaan. Korkeakoulujen tutkimusmenojen arvioidaan vuonna 2016 laskevan reilut kolme prosenttia.

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista 440 miljoonaa euroa eli 30 prosenttia kohdistui luonnontieteisiin. Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen menot olivat 330, lääke- ja terveystieteen 290 ja tekniikan alan 265 miljoonaa euroa. Humanististen tieteiden tutkimusta harjoitettiin 120 miljoonalla eurolla, maatalous- ja metsätieteiden 40 miljoonalla eurolla.

Ammattikorkeakouluissa tehdään pääosin kehittämistyötä (55 %) ja soveltavaa tutkimusta (43 %). Yliopistollisissa keskussairaaloissa 63 prosenttia t&k-toiminnasta on soveltavaa tutkimusta, perustutkimuksen osuus on 22 prosenttia ja loppu 15 prosenttia on kehittämistyötä. Yliopistoilta ei kerätä kyseistä tietoa.

Lääketieteissä eniten ulkopuolista rahoitusta

Valtion perusrahoituksen osuus oli 47 prosenttia t&k-toiminnan rahoituksesta ja 52 prosenttia perustui ulkopuoliseen ns. kilpailtuun rahoitukseen. Ulkopuolisen rahoituksen osuus laski prosenttiyksikön vuodesta 2014. Jäljelle jäävä yksi prosentti oli yliopistojen omaa rahoitusta esimerkiksi liiketoiminnan tuotoilla. Puolet ulkopuolisesta rahoituksesta, vajaa 400 miljoonaa euroa, oli lähtöisin Suomen Akatemiasta ja Tekes:istä. EU:n tutkimusrahoitusta käytettiin noin 90 miljoonaa euroa. Suomalaisten ja ulkomaisten yritysten yhteenlaskettu osuus korkeakoulusektorin ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta oli edellisvuoden tavoin noin 10 prosenttia.

Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen osuudessa lääke- ja terveystieteet (63 prosenttia) ohittivat tekniikan (61 prosenttia). Humanistisissa tieteissä ulkopuolista rahoitusta oli noin 35 prosenttia. Tekniikka on kuitenkin selvästi suurin yritysrahoituksen saaja, lähes 10 prosenttia alan korkeakoulututkimuksesta on yritysrahoitteista, lääketieteissä vastaava osuus on neljä prosenttia.

Kuvio 8. Korkeakoulusektorin tutkimustoiminnan rahoitus vuonna 2015

Kuvio 9. Ulkopuolinen tutkimusrahoitus korkeakoulusektorilla tieteenaloittain vuonna 2015

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2015, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ari Leppälahti 029 551 3237, Heidi Pirkola 029 551 3246, Mervi Härkönen 029 551 3254, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

---

Päivitetty 27.10.2016