Etusivu > Tilastot > Tutkimus- ja kehittämistoiminta > 2017 > 1. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2017

1. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2017

1.1. T&k-henkilöstön määrä ennallaan

Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli vuonna 2017 kaikkiaan 72 600 henkilöä, joista yrityksissä runsas puolet. T&k-henkilöstön kokonaismäärä ei käytännössä muuttunut edellisvuodesta. Sektoreittain tarkasteltuna yrityksissä laskua oli lähes 800 henkilöä (2 prosenttia), julkisella sektorilla ¹⁾ puolestaan kasvua 400 henkilöä (6 prosenttia) ja korkeakouluissa lisäys oli 600 henkilöä (2 prosenttia). Naisten osuus tutkimushenkilöstöstä nousi yhden prosenttiyksikön ja oli 35 prosenttia. Osuus nousi korkeakouluissa ja julkisella sektorilla, yrityksissä se pysyi ennallaan. Naistutkijoiden osuus vaihtelee sektoreittain, sillä yrityksissä ainoastaan yksi tutkija viidestä oli nainen, julkisella sektorilla naisten osuus oli 47 prosenttia ja korkeakouluissa puolet. T&k-henkilökunnasta 75 prosenttia oli tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä, muut suorittivat t&k-toimintaan liittyviä erilaisia asiantuntija- tai tukitehtäviä.

Tutkimustyövuosia vuonna 2017 tehtiin kaikkiaan 49 000. Määrä nousi edellisvuodesta 1 570 työvuotta eli reilut kolme prosenttia. Korkeakouluissa kasvua oli kuusi prosenttia, julkisella sektorilla neljä ja yrityksissä kaksi prosenttia. Työvuosista 57 prosenttia tehtiin yrityksissä.

Kuvio 1. T&k-henkilöstö ja tutkimustyövuodet vuosina 2010-2017

1.2. T&k-menot neljän prosentin kasvuun

Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen kokonaissumma vuonna 2017 oli 6,2 miljardia euroa, mikä on 247 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Kaikkiaan menot kasvoivat neljä prosenttia, voimakkainta kasvu oli julkisella sektorilla (kahdeksan prosenttia). Korkeakoulujen tutkimusmenot lisääntyivät viisi ja yritysten kolme prosenttia vuodesta 2016. Edellisen kerran t&k-menot kasvoivat vuonna 2011. Tutkimus- ja kehittämismenojen arvioidaan ²⁾ vuonna 2018 kasvavan noin 140 miljoonaa euroa 6,3 miljardiin euroon. Kasvua ennakoidaan lähinnä yrityssektorille. Bruttokansantuoteosuudeksi arvioidaan 2,70 prosenttia.

Korkeakoulujen tutkimustyövuosien kuuden ja tutkimusmenojen viiden prosentin kasvu selittyvät osittain yliopistoilta saaduilla tuoreilla työaikatiedoilla. Laskelmissa käytettävä tutkimuksen osuus yliopistojen henkilöstön työajasta on päivitetty vuodelle 2017. Edellinen päivitys koski vuotta 2014, joten uudet ajankäyttökertoimet kuvaavat työajan rakenteen kehitystä 2014–2017. Vuoden 2014 tutkimusosuuksilla laskettuna tutkimustyövuosien muutos vuodesta 2016 vuoteen 2017 oli kolme ja tutkimusmenojen 1,5 prosenttia.

Taulukko 1. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain ja osuus bruttokansantuotteesta vuosina 2009–2017 sekä arvio vuodelle 2018

Vuosi	Sektori						Yhteensä		T&k-menojen BKT-osuus 2)
	Yrityssektori		Julkinen sektori 1)		Korkeakoulusektori
	Milj. €	%	Milj. €	%	Milj. €	%	Milj. €	%	%
2009	4 847,2	71,4	656,5	9,7	1 282,8	18,9	6 786,5	100	3,75
2010	4 854,5	69,6	692,0	9,9	1 424,8	20,4	6 971,3	100	3,73
2011	5 047,4	70,5	684,4	9,6	1 431,8	20,0	7 163,7	100	3,64
2012	4 695,0	68,7	662,2	9,7	1 474,6	21,6	6 831,9	100	3,42
2013	4 602,4	68,9	643,6	9,6	1 438,1	21,5	6 684,2	100	3,29
2014	4 409,5	67,7	613,1	9,4	1 489,5	22,9	6 512,1	100	3,17
2015	4 047,3	66,7	543,1	8,9	1 480,5	24,4	6 070,9	100	2,90
2016	3 901,7	65,8	534,6	9,0	1 489,8	25,1	5 926,1	100	2,74
2017	4 028,3	65,3	577,7	9,4	1 567,2	25,4	6 173,2	100	2,76
2018 3)	4 156,0	65,8	583,3	9,2	1 572,5	24,9	6 311,8	100	2,70

1) Ml. YVT (yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta).
2) BKT 2015 - 2017 Tilastokeskuksen ennakkotieto, BKT 2018 valtiovarainministeriön ennuste
3) T&k-toiminnan arvio kyselyvastausten ja muiden laskelmien perusteella.

Yritysten osuus t&k-menoista oli 65 prosenttia ja kotimaisten yritysten osuus menojen rahoituksesta oli 56 prosenttia. Julkinen sektori puolestaan vastaa yhdeksästä prosentista menoista, mutta rahoituksessa osuus on 33 prosenttia (sisältäen OKM:n korkeakoulujen perusrahoituksen). Korkeakoulusektorin merkitys rahoittajana jää puoleen prosenttiin, ulkomaiden osuus on noin 11 prosenttia.

Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen bruttokansantuoteosuus vuonna 2017 oli 2,76 prosenttia. Osuus oli korkeimmillaan 3,75 prosentissa vuonna 2009. Vaikka Suomen osuus on pudonnut viime vuosina, on se edelleen OECD- ja EU-maiden keskitasoa korkeampi. Euroopan unionin bruttokansantuotteesta 1,93 prosenttia käytettiin vuonna 2016 tutkimukseen ja kehittämiseen. OECD-alueen vastaava osuus oli 2,34 prosenttia. OECD-alueen t&k-intensiivisimmät maat ovat vuoden 2016 tietojen perusteella Israel (4,3 %) ja Etelä-Korea (4,2 %). Ruotsi on 3,25 prosentin bkt-osuudellaan ohittanut Suomen. Kansainväliset luvut löytyvät tilaston linkit-sivun kautta. ³⁾

Kuvio 2a. T&k-menot suorittajajasektoreittain vuonna 2017

Kuvio 2b. T&k-menot rahoittajasektoreittain vuonna 2017

Kuvio 3a. T&k-menojen bruttokansantuoteosuus eräissä EU-maissa vuosina 2010-2016

Kuvio 3b. T&k-menojen bruttokansantuoteosuus eräissä OECD- ja muissa maissa vuosina 2010-2016

1.3. T&k-menojen alueellisessa jakaumassa ei muutosta

Uudellamaalla harjoitetun tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat 3,1 miljardia euroa vuonna 2017, mikä on puolet koko maan t&k-menoista. Pohjois-Pohjanmaan t&k-menot olivat 730 miljoonaa ja Pirkanmaan 660 miljoonaa euroa ja osuudet koko maan menoista 12 ja 11 prosenttia. Varsinais-Suomi mukaan lukien neljän suurimman maakunnan osuus koko maan t&k-menoista oli 80 prosenttia. Uudenmaan osuus nousi vuodesta 2016 yhden prosenttiyksikön, muutoin suurimpien maakuntien osuudet pysyivät ennallaan.

Julkisen sektorin tutkimustoiminta keskittyi Uudellemaalle, maakunnan osuus t&k-menoista oli 69 prosenttia. Korkeakoulusektorin tutkimustoiminta jakaantui tasaisemmin maakuntien kesken. Tutkimuksesta 39 prosenttia tehtiin Uudellamaalla, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan osuudet olivat 12 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaan yhdeksän prosenttia.

1.4. Tilaustutkimusta 360 miljoonaa euroa

Tilatulla t&k-toiminnalla (liitetaulukko 2.) tarkoitetaan yrityksen tai organisaation ulkopuolelta tilattuja kokonaisia t&k-hankkeita tai projekteja, jotka eivät ole oman t&k-toiminnan palvelujen ostoa tai tukitoimintoja. Kerätyn aineiston kattavuus on rajallinen, koska t&k-tilaston kohteena ovat t&k-toimintaa itse harjoittavat yritykset tai organisaatiot, jolloin t&k:ta pelkästään tilaavat yksiköt jäävät pois.

Tilattua t&k:ta raportoitiin kaikkiaan lähes 360 miljoonaa euroa, josta 140 miljoonaa ulkomailta. Yritysten ostot vastasivat 88 prosentista koko volyymista. Korkeakouluissa tutkimuksen tilaaminen ulkoa on varsin vähäistä. Palvelujen tarjoajista kotimaisten yritysten osuus oli 40 prosenttia eli 145 miljoonaa. Tässä roolissa myös korkeakoulut ovat merkittäviä, kotimaisten korkeakoulujen suorittamien tutkimuspalvelujen määrä oli 37 miljoonaa euroa.

1) Valtion hallinnonalat ja siihen kuuluvat tutkimuslaitokset, kunnat, sosiaaliturvarahastot ja -laitokset sekä yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta.
2) Arvioitu kyselyn vastausten ja muiden laskelmien perusteella.
3) Lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ari Leppälahti 029 551 3237, Heidi Pirkola 029 551 3246, Mervi Härkönen 029 551 3254, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

---

Päivitetty 25.10.2018