Etusivu > Tilastot > Tutkimus- ja kehittämistoiminta > 2019 > 4. Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

4. Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

4.1. Enemmistö korkeakoulujen t&k-henkilöistä naisia

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämishenkilöstön määrä vuonna 2019 oli 30 300, joista noin 24 200 yliopistoissa, 4 800 ammattikorkeakouluissa ja 1 300 yliopistosairaaloissa. Kasvua oli 3,3 prosenttia mikä on prosenttiyksikön hitaampi kasvuvauhti edellisvuoteen verrattuna. Yliopistoissa tutkimushenkilöstön määrä kasvoi 3,2 prosenttia, ammattikorkeakouluissa 5,5 prosenttia mutta yliopistollisissa sairaaloissa tutkimushenkilökunta väheni kaksi prosenttia. T&k-henkilöstöstä 80 prosenttia oli tutkijoita tai vastaavia, muut toimivat erilaisissa tutkimuksen tukitehtävissä. Kaikkiaan 51 prosenttia t&k-henkilöstöstä on naisia, yliopistosairaaloissa naisten osuus on 73, ammattikorkeakouluissa 60 ja yliopistoissa 48 prosenttia. Ryhmässä tutkijat naisia ja miehiä on saman verran.

Tohtorin tutkinto oli kaikkiaan 36 prosentilla t&k-henkilöstöstä, yliopistoissa tohtoreiden osuus oli 41 prosenttia, yliopistollisissa sairaaloissa 23 ja ammattikorkeakouluissa 16 prosenttia. Naisista tohtoreita oli 33 prosenttia, miehistä 40 prosenttia.

Korkeakoulusektorilla tehtiin vuonna 2019 tutkimusta 17 000 työvuoden verran, mikä on lähes 600 työvuotta edellisvuotta enemmän. Tutkimustyövuosien määrä nousi yliopistoissa kolme prosenttia, ammattikorkeakouluissa kahdeksan prosenttia ja yliopistollisissa sairaaloissa yhden prosentin. Kokonaistasolla työvuodet kasvoivat suunnilleen saman verran kuin henkilöstö, 3,6 prosenttia. Yliopistojen osuus työvuosista on 82 prosenttia, ammattikorkeakoulujen 13 ja yliopistosairaaloiden viisi prosenttia.

4.2. Korkeakoulujen tutkimusmenoissa viiden prosentin kasvu

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot kasvoivat 81 miljoonaa euroa ja olivat vuonna 2019 kaikkiaan 1 705 miljoonaa euroa. Kaikkiaan menot kasvoivat viisi prosenttia, yliopistojen tutkimusmenot nousivat 3,5, ammattikorkeakoulujen 16 ja yliopistollisten sairaaloiden viisi prosenttia. Yliopistojen osuus t&k-menoista oli 83 prosenttia, ammattikorkeakoulujen 12 ja yliopistosairaaloiden viisi prosenttia. Korkeakoulujen tutkimusmenojen arvioidaan vuonna 2020 olevan 1 744 miljoonaa euroa eli kasvua olisi noin kaksi prosenttia.

Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista 450 miljoonaa euroa eli 27 prosenttia kohdistui luonnontieteisiin. Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen osuus oli 24 prosenttia, lääke- ja terveystieteen 20, tekniikan alan 18, humanististen tieteiden yhdeksän ja maatalous- ja metsätieteiden kolme prosenttia. Päätieteenalojen osuuksissa ei tapahtunut mainittavia muutoksia vuoteen 2018 verrattuna.

Ammattikorkeakouluissa tehdään pääosin kehittämistyötä (59 prosenttia) ja soveltavaa tutkimusta (39 prosenttia), joten perustutkimuksen osuudeksi jää vain kaksi prosenttia. Yliopistollisissa keskussairaaloissa 74 prosenttia t&k-toiminnasta oli soveltavaa tutkimusta, perustutkimuksen osuus oli 11 ja kehittämistyön osuus oli 15 prosenttia. Yliopistojen osalta kyseistä tietoa ei tilastoida.

4.3. EU:n ja kotimaisten yritysten tutkimusrahoitus kasvussa

Valtion perusrahoituksen (budjettirahoitus) osuus t&k-toiminnan rahoituksesta vuonna 2019 oli 46 prosenttia, 52 prosenttia perustui ulkopuoliseen rahoitukseen. Jäljelle jäävä kaksi prosenttia oli korkeakoulujen omaa rahoitusta esimerkiksi liiketoiminnan tuotoilla. Suomen Akatemia rahoitti korkeakoulujen tutkimusta 336 miljoonalla eurolla ja Business Finland 73 miljoonalla. EU:n tutkimusrahoitusta vuonna 2019 käytettiin 145 miljoonaa euroa. EU:n tutkimusrahoitus kasvoi yhdeksän prosenttia vuodesta 2018, Suomen Akatemian myöntämä tutkimusrahoitus lisääntyi kolme prosenttia, Business Finlandin rahoitus puolestaan jatkoi laskusuunnassa, vähennystä nyt 18 prosenttia. Kotimaisten yritysten rahoitus korkeakoulujen tutkimukseen oli 53 miljoonaa euroa, kasvua 11 prosenttia edellisvuodesta.

Lääke- ja terveystieteet on eniten ulkopuolista tutkimusrahaa keräävä tieteenala (61 prosenttia tutkimusmenojen rahoituksesta). Tekniikassa vastaava osuus on 59 prosenttia ja luonnontieteissä 56 prosenttia. Humanistisissa tieteissä ulkopuolista rahoitusta oli 35 prosenttia. Tekniikka ja lääketieteet ovat myös suurimmat yritysrahoituksen saajat, alojen korkeakoulututkimuksesta 8-9 prosenttia on kotimaisten tai ulkomaisten yritysten rahoittamaa.

Kuvio 14. Korkeakoulusektorin tutkimustoiminnan OKM:n perusrahoitusta täydentävä rahoitus vuonna 2019

Kuvio 15. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen osuus korkeakoulusektorilla tieteenaloittain vuonna 2019

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ari Leppälahti 029 551 3237, Heidi Pirkola 029 551 3246, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Mari Ylä-Jarkko

---

Päivitetty 29.10.2020