Etusivu > Tilastot > Tutkimus- ja kehittämistoiminta > 2020 > 1. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2020

1. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2020

1.1. Yritysten t&k-henkilöstössä yhdeksän prosentin lisäys

Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli vuonna 2020 kaikkiaan 80 560 henkilöä, joista yrityksissä 52 prosenttia, korkeakouluissa 39 ja julkisella sektorilla yhdeksän prosenttia. t&k-henkilöstön kokonaismäärä kasvoi 4 350 edellisvuodesta eli lähes kuusi prosenttia. Yritysten t&k-henkilöstö kasvoi 3 450 henkilöä eli yhdeksän prosenttia, sen sijaan korkeakoulujen (2,6%) ja julkisen sektorin (1,5%) kasvu oli vaatimattomampaa. Naisten osuus tutkimushenkilöstöstä pysyi ennallaan ja oli 35 prosenttia. Naisten osuus vaihtelee sektoreittain, yrityksissä naisten osuus t&k-henkilöistä oli noin viidennes, julkisella sektorilla osuus oli 47 prosenttia ja korkeakouluissa 51 prosenttia. T&k-henkilökunnasta 76 prosenttia oli tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä, muut suorittivat t&k-toimintaan liittyviä erilaisia asiantuntija- tai tukitehtäviä. Korkeakouluissa tutkijoiden osuus oli 78 ja yrityksissä 75 prosenttia.

T&k-henkilöstö on korkeasti koulutettua, tohtorin tutkinto on 20 prosentilla. Lisäksi kahdella kolmasosalla on muu yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto. Tutkimus- ja kehittämistyötä tehneistä tohtoreista hieman yli kaksi kolmasosaa työskenteli korkeakouluissa, 18 prosenttia yrityksissä ja 14 prosenttia julkisella sektorilla.

Tutkimustyövuosia vuonna 2020 tehtiin kaikkiaan 53 500. Määrä nousi edellisvuodesta noin 2 000 työvuodella mikä tarkoittaa lähes neljän prosentin kasvua. t&k-toimintaan käytetty työaika lisääntyi yrityksissä kuusi prosenttia. Julkisella sektorilla nousua oli 4,2 prosenttia, korkeakouluissa tutkimustyövuodet pysyivät käytännössä ennallaan. Työvuosista 59 prosenttia tehtiin yrityksissä, 32 prosenttia korkeakouluissa ja loput yhdeksän prosenttia julkisella sektorilla.

Kuvio 1. T&k-henkilöstö ja t&k-työvuodet vuosina 2013-2020

1.2. T&k-menot kasvoivat vain yrityksissä

Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen kokonaissumma vuonna 2020 oli 6 930 miljoonaa euroa, mikä on lähes 220 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Kaikkiaan menot kasvoivat 3,2 prosenttia. Kasvua oli kuitenkin vain yrityksissä, joiden menot nousivat 5,4 prosenttia vuodesta 2019. Korkeakouluissa menot pysyivät ennallaan, julkisella sektorilla tutkimusmenot supistuivat 2,8 prosenttia. Tutkimus- ja kehittämismenojen arvioidaan ¹⁾ vuonna 2021 olevan lähes 7,2 miljardia euroa. Bruttokansantuoteosuuden arvioidaan pysyvän 2,9 prosentissa

Taulukko 1. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot suorittajasektoreittain ja osuus bruttokansantuotteesta vuosina 2012-2020 sekä arvio vuodelle 2021

Vuosi	Sektori						Yhteensä		T&k-menojen BKT-osuus 2)
	Yrityssektori		Julkinen sektori 1)		Korkeakoulusektori
	Milj. euroa	%	Milj. euroa	%	Milj. euroa	%	Milj. euroa	%	%
2012	4 695,0	68,7	662,2	9,7	1 474,6	21,6	6 831,9	100,0	3,40
2013	4 602,4	68,9	643,6	9,6	1 438,1	21,5	6 684,2	100,0	3,27
2014	4 409,5	67,7	613,1	9,4	1 489,5	22,9	6 512,1	100,0	3,15
2015	4 047,3	66,7	543,1	8,9	1 480,5	24,4	6 070,9	100,0	2,87
2016	3 901,7	65,8	534,6	9,0	1 489,8	25,1	5 926,1	100,0	2,72
2017	4 028,3	65,3	577,7	9,4	1 567,2	25,4	6 173,2	100,0	2,73
2018	4 226,9	65,7	587,2	9,1	1 623,8	25,2	6 437,9	100,0	2,76
2019	4 407,9	65,6	602,6	9,0	1 704,6	25,4	6 715,1	100,0	2,80
2020	4 644,2	67,0	585,6	8,4	1 702,8	24,6	6 932,6	100,0	2,94
2021 3)	4 862,4	68,0	609,6	8,5	1 683,7	23,5	7 155,7	100,0	2,88

1) Valtion hallinnonalat, kunnat, sosiaaliturvarahastot ja -laitokset sekä yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta.
2) BKT 2019-2020 Tilastokeskuksen ennakkotieto, BKT 2021 valtiovarainministeriön ennuste.
3) Arvio kyselyvastausten ja muiden laskelmien perusteella.

Yritysten osuus t&k-menoista vuonna 2020 oli 67 prosenttia ja kotimaisten yritysten osuus menojen rahoituksesta oli 54 prosenttia. Yritysten osuus t&k-menoista nousi 1,4 prosenttiyksikköä vuodesta 2019, rahoittajana nousua oli 1,8 prosenttiyksikköä. Julkinen sektori puolestaan vastaa kahdeksasta prosentista t&k-menoista, mutta rahoituksessa valtionhallinnon ja muiden julkisten laitosten osuus on 29 prosenttia ja yksityisen voittoa tavoittelemattoman toiminnan vajaa kaksi prosenttia. Korkeakoulusektorin osuus tutkimusmenoista on neljännes, mutta osuus rahoittajana on alle yhden prosentin. Ulkomaisten lähteiden osuus t&k-menojen rahoituksesta on 14 prosenttia.

T&k-menoista 54 prosenttia oli palkkausmenoja, 40 prosenttia muita käyttömenoja ja loput kuusi prosenttia käyttöomaisuuden hankintamenoja. Menolajijakauma oli hyvin samankaltainen kolmella pääsektorilla, pientä eroa oli lähinnä kiinteissä investoinneissa, niiden osuus yrityksissä oli seitsemän ja korkeakouluissa kolme prosenttia t&k-menoista.

Kuvio 2a. T&k-menojen jakauma suorittajasektoreittain vuonna 2020

Kuvio 2b. T&k-menojen jakauma rahoittajasektoreittain vuonna 2020

1.3. Neljän suurimman maakunnan osuus t&k-menoista 80 prosenttia

Uudellamaalla harjoitetun tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat 3 444 miljoonaa euroa vuonna 2020, mikä on puolet koko maan t&k-menoista. Pohjois-Pohjanmaan t&k-menot olivat 775 miljoonaa ja Pirkanmaan 772 miljoonaa euroa, kummankin maakunnan osuus koko maan menoista oli noin 11 prosenttia. Varsinais-Suomi mukaan lukien neljän suurimman maakunnan osuus koko maan t&k-menoista oli liki 80 prosenttia.

Kuvio 3. T&k-menojen jakauma maakunnittain vuonna 2020

Julkisen sektorin tutkimustoiminta keskittyi Uudellemaalle, maakunnan osuus sektorin t&k-menoista oli 70 prosenttia. Korkeakoulusektorin tutkimuksesta 39 prosenttia tehtiin Uudellamaalla, Varsinais-Suomen osuus oli 12 prosenttia, Pirkanmaan 11 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaan yhdeksän prosenttia. Yritysten t&k-menoista hieman yli puolet kohdistui Uudellemaalle, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan osuus oli 12 prosenttia kummankin.

Korkeakoulujen osuus koko maan tutkimuspanoksesta oli 25 prosenttia, mutta korkeakoulujen suhteellinen merkitys maakuntien t&k-toiminnalle vaihtelee voimakkaasti. Korkeakoulujen osuus maakunnan t&k-menoista on yli puolet Pohjois-Karjalassa (58%), Lapissa (55%) ja Etelä-Savossa (53%). Sen sijaan esimerkiksi Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla korkeakoulujen osuus t&k-menoista oli noin viidennes.

Manner-Suomen maakunnista yritysvetoisinta t&k-toiminta oli Pohjanmaalla (yritysten osuus 85%) Satakunnassa (78%) sekä Pohjois-Pohjanmaalla 74 prosenttia. Alhaisimmat yritysten t&k:n osuudet olivat 32 prosenttia Lapin maakunnassa ja 35 prosenttia Pohjois-Karjalassa.

1.4. T&k:n tekijöillä tilaustutkimusta lähes 390 miljoonaa euroa

Tilatulla t&k-toiminnalla tarkoitetaan yrityksen tai organisaation muilta tilaamia t&k-palveluja tai -projekteja, jotka eivät ole omaan t&k-toimintaan liittyviä palvelujen ostoja tai tukitoimintoja. Tilatun t&k:n tilastoinnissa rajaudutaan organisaatioihin, joilla on omaa t&k-toimintaa.

Tilattua raportoitiin vuonna 2020 kaikkiaan 386 miljoonaa euroa. Yritysten hankinnat olivat 90 prosenttia koko volyymista. Korkeakouluissa tutkimuksen tilaaminen ulkoa on vähäistä, noin kolme miljoonaa euroa. Tilatun t&k:n suorittajista kotimaisten yritysten osuus oli 48 prosenttia eli 187 miljoonaa. Ulkomailta tilattua t&k-toimintaa oli 133 miljoonaa euroa. Tutkimuspalvelujen tuottajina myös korkeakoulut ovat merkittäviä, kotimaiset korkeakoulut tekivät tilaustutkimuksia 36 miljoonan euron verran

1.5. Suomen t&k-intensiteetti ylittää kansainvälisen keskitason

OECD:n koostamissa vertailutiedoissa Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen bruttokansantuoteosuus vuonna 2019 oli 2,8 prosenttia. Suomen t&k-menojen bkt-osuus on OECD- ja EU-maiden keskitasoa korkeampi. Euroopan unionin bruttokansantuotteesta 2,1 prosenttia käytettiin vuonna 2019 tutkimukseen ja kehittämiseen. OECD-alueen vastaava osuus oli 2,5 prosenttia. OECD-alueen t&k-intensiivisimmät maat olivat vuonna 2019 Israel (4,9%) ja Etelä-Korea (4,6%). Ruotsin ja Suomen tutkimusmenojen bkt-osuudet olivat vielä vuonna 2014 samalla tasolla, mutta sen jälkeen Suomen t&k-menojen laskun ja Ruotsin menojen kasvun jälkeen bkt-osuus on Ruotsissa Suomea selvästi korkeampi eli 3,4 prosenttia vuonna 2019. ²⁾

Kuvio 4a. T&k-menojen bruttokansantuoteosuus eräissä Euroopan maissa vuosina 2014-2019

Kuvio 4b. T&k-menojen bruttokansantuoteosuus eräissä OECD- ja muissa maissa vuosina 2014-2019

1) Arvioitu kyselyn vastausten ja muiden laskelmien perusteella
2) OECD, Main Science and Technology Indicators, OECD Suomen luvut voivat poiketa hieman kansallisesti julkaistuista.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2020, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ari Leppälahti 029 551 3237, Heidi Pirkola 029 551 3246, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

---

Päivitetty 28.10.2021