Etusivu > Tilastot > Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa > 2017 > Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2017

1. Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen suuntaviivat

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) julkisella rahoituksella luodaan edellytyksiä talouden ja elinkeinorakenteen uudistumiselle. Tärkein peruste julkisrahoitteiselle t&k:lle on sen huomattavat yhteiskunnalliset ja taloudelliset ulkoisvaikutukset. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikalla (t&i) taas vahvistetaan kansainvälistä kilpailukykyä, kansalaisten hyvinvointia ja ympäristöllisesti kestävän kasvun edellytyksiä. Tavoitteena on varmistaa tutkimus- ja kehittämisrahoituksen riittävyys taloutta ja työllisyyttä pitkäjänteisesti edistävissä tärkeimmissä kohteissa ja toimissa.

Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan toimia ohjaavat hallitusohjelma ja sen kärkihankkeet sekä tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaus ¹⁾ vuosille 2015−2020. Hallituskauden keskeinen tavoite on kääntää tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus jälleen nousuun. Muun muassa korkeakoulujen rakenteellista ja toiminnallista uudistamista ja vahvuusaloilleen profiloitumista vauhditetaan. Myös valtion tutkimuslaitosjärjestelmän ja t&k-rahoituksen uudistamista jatketaan valtioneuvoston linjausten mukaisesti.

Tutkimuksen infrastruktuurien kehittämiseksi ja EU:n yhteisiin tutkimusinfrastruktuureihin osallistumiseksi toteutetaan kansallista strategiaa ja tiekarttaa (v. 2014–2020). Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaa ja tätä tukevaa tiekarttaa toteutetaan monien hallinnonalojen sekä yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyönä.

2. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen yleinen kehitys

Rahoitustilanne jatkuu haastavana, ja hallitus on joutunut sopeuttamaan t&i-toimintaa julkisen talouden reunaehtoihin. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrärahojen myöntämisvaltuuksien kokonaissumma on vuoden 2017 talousarviossa yhteensä 1 797,5 miljoonaa euroa. Laskua määrärahoissa on noin 48 miljoonaa euroa vuoden 2016 talousarvioon, mikä tarkoittaa 2,6 prosentin nimellistä ja 2,5 prosentin reaalista vähennystä. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan osoitetun rahoituksen osuus valtion kokonaismenoista ilman valtionvelan hoitokustannuksia on 3,3 prosenttia.

Taulukko 1. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus ja sen osuus valtion menoista vuosina 2016 ja 2017

	Milj. €	Milj. €	Muutos %
	2016	2017	Milj. €	Nimellinen	Reaalinen
Tutkimusrahoitus yhteensä	1 845,4	1 797,5	-47,9	-2,6	-2,5
Valtion menot yhteensä	54 090,4	55 236,5	1 146,1	2,1	1,6
Valtion menot ilman valtionvelan kustannuksia	52 517,3	53 929,0	1 411,7	2,7	2,2
Tutkimusrahoituksen osuus valtion menoista ilman valtionvelan kustannuksia	3,5	3,3

Julkisen t&k-rahoituksen bruttokansantuoteosuus vuonna 2017 on arviolta ²⁾ 0,82 prosenttia. Laskusta huolimatta bruttokansantuoteosuus on 1990-luvun alusta lähtien pysytellyt kansanvälisesti vertaillen suhteellisen korkealla tasolla. EU:n ja OECD-maiden bkt-osuus on tyypillisesti liikkunut 0,70 tuntumassa.

3. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus hallinnonaloittain

Hallinnonaloista eniten tutkimus- ja kehittämistoimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriössä, yhteensä 1 123,3 miljoonalla eurolla. Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimusrahoitus kasvoi 11 miljoonalla eurolla edellisvuodesta lähinnä Suomen Akatemian myöntövaltuuksien (määrärahojen) lisäyksestä johtuen. Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimusrahoitus vastaa yli 60 prosenttia koko valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta. Muista t&k-rahoituksen kannalta merkittävistä hallinnonaloista työ- ja elinkeinoministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitus laskee lähes 60 miljoonalla eurolla, maa- ja metsätalousministeriön t&k-rahoitus laskee 2,3 miljoonalla eurolla ja sosiaali- ja terveysministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa 5,5 miljoonalla eurolla vuoden 2017 talousarviossa.

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta eniten jakavat ministeriöt, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö, ovat myös t&k-intensiivisimmät ministeriöt. Opetus- ja kulttuuriministeriön menoista 16,6 prosenttia ja työ- ja elinkeinoministeriön menoista 14,7 prosenttia kohdistuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Keskimääräinen hallinnonalojen t&k-intensiteetti vuonna 2017 on 3,3. Alhaisimmat t&k-intensiteetit ovat valtiovarainministeriöllä ja sisäministeriöllä.

4. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus organisaatioittain

Tekesin tutkimus- ja kehittämistoimintaan osoitettava rahoitus laskee 16 prosenttia vuoden takaisesta talousarviosta. Vuoden 2017 talousarviossa entistä suurempi osa Tekesin rahoituksesta kohdistuu muuhun kun t&k-toimintaan. Tekesin t&k-rahoitus laskee noin 322 miljoonaan euroon vuonna 2017. Suomen Akatemian jakama tutkimus- ja kehittämisrahoitus sen sijaan kasvaa 10,5 miljoonalla eurolla. Muiden organisaatioiden rahoitus pysyttelee suunnilleen samalla tasolla edellisvuoteen nähden.

Kuvio 1. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus jakavan organisaation mukaan vuosina 2016-2017

Yliopistojen tutkimustoimintaa rahoitetaan 587,1 miljoonalla eurolla. Yliopistojen osuus valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan koko rahoituksesta on suurin, noin kolmasosa. Tekes:in osuus rahoituksesta on noin 18 prosenttia, ja Suomen Akatemian 25 prosenttia. Valtion tutkimuslaitosten osuus on 11 prosenttia ja muun hallinnon jakaman rahoituksen osuus on 13 prosenttia. Yliopistollisen keskussairaaloiden osuus rahoituksesta on organisaatioista pienin, hieman alle prosentin, joka vastaa 15 miljoonaa euroa valtion talousarviossa.

5. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus yhteiskuntapoliittisen tavoitteen mukaan

Suurin osa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta kohdistuu yleiseen tieteen edistämiseen ja erityisesti yliopistojen tutkimusrahoitukseen. Teollisuuden edistämisen tavoiteluokkaan kohdistuu seuraavaksi suurin osa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta, joka vuoden 2017 talousarviossa oli 201,1 miljoonaa euroa. Teollisuuden edistämiseen kohdistuva tutkimusrahoitus väheni noin 70 miljoonalla eurolla vuoden takaisesta. Myös energian tutkimus- ja kehittämisrahoitus väheni lähes puoleen edellisvuodesta, 61,7 miljoonaan euroon.

Panostukset terveydenhuollon ja ympäristönsuojelun tutkimukseen kasvoivat erityisesti vuoden 2017 talousarviossa. Terveydenhuollon tavoiteluokkaan kuuluva t&k-rahoitus kasvoi vuoden 2017 talousarviossa lähes 110 miljoonaan euroon edellisvuoden 50 miljoonasta eurosta. Muun muassa SOTE-uudistuksen ja hallituksen kärkihankkeiden odotetaan kasvattavan terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta. Myös ympäristönsuojelun tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa vuoden takaisesta 44,9 miljoonaan euroon, joka selittyy muun muassa cleantech-alueeseen panostamisella.

Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset rakenteet ja prosessit tavoiteluokan rahoitus laskee edellisvuodesta noin kolme prosenttia 68,8 miljoonaan euroon. Tavoiteluokkaan kuuluu monenlaista tutkimusta, muun muassa talouspoliittista tutkimusta, tasa-arvotutkimusta, alueiden ja elinympäristöjen kehittämistä, konfliktien tutkimusta, kuluttajatutkimusta, hyvinvointipalvelujen kehittämiseen liittyviä hankkeita, kestävää kehitystä ja tulevaisuuden tutkimusta.

6. Kansainvälisesti koordinoidun t&k-toiminnan rahoitus

Kansainvälisille tutkimusorganisaatioille tai t&k-ohjelmiin ³⁾ suuntautuva tutkimus- ja kehittämisrahoitus on valtion vuoden 2017 talousarvossa 86,2 miljoonaa euroa. Valtion rahoituksen määrä kansainvälisesti koordinoituun tutkimus- ja kehittämistointaan laski 5,1 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Euroopan laajuisiin maiden välisiin t&k-ohjelmiin kuten esimerkiksi Euroopan avaruusjärjestö ESA:n ja EU H2020:n puitteissa tapahtuvaan t&k-toimintaan kohdennetaan 52,3 miljoonaa euroa. Eurooppalaiset kansainväliset tutkimusorganisaatiot, kuten Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN, saavat valtion budjetista tutkimusrahoitusta 18,8 miljoonaa euroa. Reilut kymmenen miljoonaa euroa suuntautuu kahden- tai monenkeskisiin EU-maiden hallitusten välisiin t&k-ohjelmiin, joihin lukeutuu muun muassa yhteispohjoismainen tutkimusrahoitus.Yhteensä nämä 81,2 miljoonaa euroa toteuttavat ns. eurooppalainen tutkimusalue ERA −käsitettä, jonka tavoitteena on kehittää EU-valtioiden tiettyjen teknologioiden tutkimusta kansallisvaltiopohjaisesta koko Euroopan laajuiseksi. Loput 5 miljoonaa euroa kohdistuvat muille kansainvälisille toimijoille kohteisiin, joilla ei ole ERA-ulottuvuutta.Valtion rahoituksen määrä kansainvälisesti koordinoituun tutkimus- ja kehittämistoimintaan on viime vuosina pysytellyt suunnilleen samalla tasolla.

7. Valtion tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämistoiminta

Valtion tutkimuslaitosten ⁴⁾ ensisijainen tehtävä on hankkia, tuottaa ja välittää tietoa poliittisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan kehittämiseksi. Tutkimustehtävien lisäksi laitoksilla on vaihtelevassa määrin erilaisia asiantuntija-, valvonta-, koulutus-, neuvonta- ja muita viranomaistehtäviä, maksullista ja muuta palvelutoimintaa jne. Tutkimuslaitokset tuottavat palveluita horisontaalisesti useille eri hallinnonaloille ja muulle julkiselle sektorille, sekä myös yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille.

Talousarviomäärärahojen (ml. valtionavut) ohella tutkimuslaitoksissa tehtävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa rahoitetaan ulkopuolisella rahoituksella, joka koostuu maksullisen palvelutoiminnan tuloista sekä muualta kuin laitoksen omilta budjettiluvuilta tulevasta rahoituksesta. Ulkopuolinen rahoitus tulee pääosin kilpailtuna useista lähteistä sekä kotimaiselta julkiselta että yksityiseltä sektorilta ja kansainvälisistä lähteistä. Sen määrä perustuu laitosten tulostavoitteisiin ja on siten arvioitu.

Valtion tutkimuslaitosten budjettirahoitteinen tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimuslaitosten omien hallinnonalojensa budjeteista saama t&k-rahoituksen kokonaismäärä vuodelle 2017 oli 195,2 miljoonaa euroa. Budjettirahoituksen kokonaissumma laski vain hieman edellisen vuoden talousarviosta. Tutkimuslaitoksista eniten tutkimusrahoitusta valtiolta saivat Luonnonvarakeskus LUKE ja Teknologian tutkimuskeskus VTT, joiden molempien rahoitus laski vuoden takaisesta talousarviosta.

Tutkimuslaitosten kokonaistutkimusrahoitus ja EU-rahoitus

Tutkimuslaitosten t&k-rahoituksen kokonaismääräksi (budjettirahoitus ja ulkopuolinen rahoitus) muodostuu 463,8 miljoonaa euroa, joka on 7,5 miljoonaa enemmän kun vuotta aiemmin. Ulkopuolisen rahoituksen osuus nousi 57,9 prosenttiin tutkimuslaitosten kokonaisrahoituksesta. Eniten ulkopuolista rahoitusta sai Teknologian tutkimuskeskus VTT, jonka ulkopuolinen rahoitusosuus on lähes 70 prosenttia.

Tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaisrahoituksesta 268,6 miljoonaa euroa on valtion budjetin ulkopuolista rahoitusta. Ulkopuolisen rahoituksen määrä kasvoi 9,4 miljoonaa euroa vuoden takaisesta talousarviosta. Tutkimuslaitokset arvelevat saavansa EU:lta tutkimusrahoitusta yhteensä 52,1 miljoonaa euroa, josta VTT:n osuus on 33 miljoonaa euroa.

Tutkimuslaitosten t&k-rahoitus hallinnonaloittain

Hallinnonalojen tutkimusintensiivisyyttä voidaan varsinaisen t&k-toiminnan rahoitusosuuden ohella arvioida myös, sillä kuinka merkittävä rooli tutkimuslaitoksilla on kunkin hallinnonalan toiminnassa. Yliopistojen ja opetusministeriön hallinnonalojen yhteiskunnallinen rooli tieteen ja tutkimuksen kentällä on laadullisesti erilainen eivätkä ne siten ole mukana vertailussa.

Tutkimustoiminnan kannalta keskeisten hallinnonalojen t&k-varoista keskimäärin hieman yli kolmannes (vuonna 2017 noin 34 prosenttia) käytetään niiden tutkimuslaitoksissa. Hallinnonaloista maa- ja metsätalousministeriö on tutkimusintensiivisin, tutkimuslaitosten rahoitusosuuden ollen 74,7 prosenttia hallinnonalan t&k-rahoituksesta. Pienin tutkimusintensiteetti on työ- ja elinkeinoministeriöllä, jonka tutkimuslaitokset saivat hieman alle 20 prosenttia hallinnonalan t&k-rahoituksesta. Suurin osa työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusrahoituksesta on Tekes-rahaa.

1) Uudistuva Suomi: tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suunta 2015–2020. Tutkimus- ja innovaationeuvosto 5.11.2014.
2) Bkt 2016 ja 2017 valtiovarainministeriön ennusteita.
3) Ohjelmat tai organisaatiot joissa tutkimus ja kehittäminen (t&k) on pääasiallinen toiminta.
4) Ml. voittoa tavoittelematon valtion erityistehtäväyhtiö VTT Oy.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Heidi Pirkola 029 551 3246, Ari Leppälahti 029 551 3237, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

---

Päivitetty 23.2.2017