Etusivu > Tilastot > Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa > 2021 > Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus laskee vuoden 2021 talousarviossa

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus laskee vuoden 2021 talousarviossa

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrärahojen kokonaissumma on vuoden 2021 talousarviossa yhteensä 2 416,8 miljoonaa euroa. Laskua määrärahoissa on 681,7 miljoonaa edellisvuoteen nähden, joka tarkoittaa 22,0 prosentin laskua. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan osoitetun rahoituksen osuus valtion kokonaismenoista ilman valtionvelan hoitokustannuksia on 3,8 prosenttia. Julkisen t&k-rahoituksen bruttokansantuoteosuus on vuonna 2021 arviolta ¹⁾ 0,99 prosenttia.

Taulukko 2. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus ja sen osuus valtion menoista vuosina 2020 ja 2021

	2020 Milj. €	2021 Milj. €	Muutos 2020–2021 Milj. €	Muutos 2020–2021 %
Tutkimusrahoitus yhteensä	3 098,5	2 416,8	-681,7	-22,0
Valtion menot yhteensä	68 750,0	64 197,0	-4 553,0	-6,6
Valtion menot ilman valtionvelan kustannuksia	67 838,3	63 432,0	-4 406,3	-6,5
Tutkimusrahoituksen osuus valtion menoista ilman valtionvelan kustannuksia	4,6	3,8	..	..

1. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus hallinnonaloittain

Tutkimus- ja kehittämistoimintaa rahoitetaan selvästi eniten opetus- ja kulttuuriministeriössä, jonka tutkimus- ja kehittämisrahoitus oli vuoden 2021 talousarviossa 1 298,9 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimusrahoitus vastaa yli puolta kaikesta valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta. Laskua opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan t&k-määrärahoissa on 38,9 miljoonaa euroa vuoden takaiseen talousarvioon nähden. Myös työ- ja elinkeinoministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitus laskee 637,7 miljoonalla eurolla Business Finlandin tutkimus- ja kehittämisrahoituksen laskiessa vuoden 2020 korkealta tasolta. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämisrahoitus vastaa noin 36 prosenttia valtion t&k-rahoituksesta. Muiden hallinnonalojen osuus valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta on pienempi. Muista hallinnonaloista muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön t&k-rahoitus laskee vuoden 2021 talousarviossa 15,8 miljoonalla eurolla ja maa- ja metsätalousministeriön kasvaa 11,1 miljoonalla eurolla.

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta eniten jakavat ministeriöt, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö, ovat myös t&k-intensiivisimmät ministeriöt. Opetus- ja kulttuuriministeriön menoista noin 19 prosenttia ja työ- ja elinkeinoministeriön menoista noin 23 prosenttia kohdistuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Alhaisimmat t&k-intensiteetit ovat valtiovarainministeriöllä ja sisäministeriöllä.

2. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus organisaation mukaan

Business Finlandin tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuvat määrärahat kasvoivat voimakkaasti vuonna 2020 Covid-19:n aiheuttaman pandemian seurauksena. Kokonaisuudessaan Business Finlandin tutkimus- ja kehittämismäärärahat valtion talousarviossa olivat vuonna 2020 1 387,5 miljoonaa euroa, josta häiriötilannestatuksella avustuksia ja lainoja laitettiin maksuun noin 740 miljoonaa euroa. Lisäksi kaikki häiriörahoitukseen tarkoitetut myöntövaltuudet eivät konkretisoituneet maksuiksi vuonna 2020. Vuonna 2021 Business Finlandin tutkimus- ja kehittämisrahoituksen ennakoidaan olevan 740,4 miljoonaa euroa, joka sisältää 200 miljoonaa euroa häiriötilanteesta johtuvia vuodelle 2021 siirtyviä myöntövaltuuksia.

Kuvio 2. Business Finlandin/Tekesin t&k-rahoitus vuosina 2014- 2021 valtion talousarviossa

Yliopistojen tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa vuoden 2021 talousarviossa 33,6 miljoonaa euroa 724,0 miljoonaa euroon. Yliopistojen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen arvioon kuluvalta vuodelta vaikuttaa laskennassa käytettävä toteutuneiden tutkimusmenojen kasvanut osuus yliopistojen perusrahoituksessa. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisrahoitus on vuoden 2021 talousarviossa 80,7 miljoonaa euroa, joka on noin 8 miljoonaa euroa enemmän viimevuotiseen talousarvioon nähden. Suomen Akatemian tutkimusrahoitus on vuoden 2021 talousarviossa yhteensä 449,0 miljoonaa euroa. Laskua Suomen Akatemian tutkimusrahoituksessa on 75,8 miljoonaa euroa vuoteen 2020 nähden. Yliopistollisten sairaaloiden yliopistotasoiseen terveydentutkimukseen kohdistuu 21 miljoonaa euroa, pysyen samalla tasolla edelliseen talousarvioon nähden. Vuodesta 2020 lähtien osa aiemmin yliopistollisten sairaaloiden tutkimusrahoituksesta kohdistetaan sosiaalityön tutkimukseen, joka jaetaan sosiaali- ja terveysministeriön puolesta eri toimijoille. Valtion tutkimuslaitosten ja muu valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus pysyvät vuoden 2021 talousarviossa samalla tasolla vuoden takaiseen talousarvioon nähden.

Yliopistojen ja Business Finlandin osuudet valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta ovat organisaatioista suurimmat. Molempien organisaatioiden t&k-rahoituksen osuus valtion koko tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta on noin 30 prosenttia. Suomen Akatemian osuus on noin 19 prosenttia. Valtion tutkimuslaitokset saavat noin yhdeksän prosentin osuuden rahoituksesta ja muun rahoituksen osuus on noin kahdeksan prosenttia koko valtion t&k-rahoituksesta. Ammattikorkeakoulujen 80,7 miljoonan euron tutkimus- ja kehittämisrahoitus vastaa reilua kolmea prosenttia valtion t&k-rahoituksesta. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta yksi prosentti kohdistuu yliopistollisille sairaaloille.

3. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus yhteiskuntapoliittisen tavoiteluokan mukaan

Suurin osa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta kohdistuu yhteiskuntapoliittisen tavoiteluokan mukaan yliopistojen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Vuoden 2021 talousarviossa seuraavaksi suurin tavoiteluokka on teollisen tuotannon ja teknologian edistäminen, joka sisältää teollisen tuotannon ja tuotantomenetelmien tutkimuksen sekä teknologian kehittämisen. Tavoiteluokasta valtaosa on Business Finlandin rahoitusta. Yleisen tieteen edistämisen rahoitus laskee lähinnä Suomen Akatemian tutkimusmäärärahojen laskun takia noin 70 miljoonaa euroa. Panostus ympäristönsuojelun tutkimukseen on kasvanut viime vuosien aikana ja ympäristönsuojeluun kohdistuva tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa myös vuoden 2021 talousarviossa noin 14 miljoonalla eurolla. Myös energian tuotantoon (ml. eri energiamuodot), varastointiin, siirtoon, jakeluun sekä käytön järkiperäistämiseen liittyvään tutkimukseen kohdistuu vuoden 2021 talousarviossa edellisvuotta enemmän tutkimus- ja kehittämisrahoitusta.

4. Kansainvälinen t&k-rahoitus

Valtion talousarviosta kansainvälisille tutkimusorganisaatioille tai kansainvälisiin t&k-ohjelmiin suuntautuva tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa lähes yhdeksän miljoonaa euroa 96,2 miljoonaan euroon. Eniten kasvaa euroopan laajuisiin maiden välisiin t&k-ohjelmiin kohdistuva rahoitus, kuten esimerkiksi Horisontti Euroopan puitteissa tapahtuva t&k-toiminta. Euroopan laajuisiin maiden välisiin t&k-ohjelmiin kohdennetaan vuoden 2021 talousarviossa yhteensä 68,3 miljoonaa euroa, joka on 18,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden takaisessa talousarviossa. Eurooppalaiset kansainväliset tutkimusorganisaatiot, kuten Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN, saavat valtion budjetista tutkimusrahoitusta 19,9 miljoonaa euroa vuonna 2021. Kahden- tai monenkeskisiin EU-maiden hallitusten välisiin t&k-ohjelmiin kohdistuu noin 3,7 miljoonaa euroa. Loput 4,4 miljoonaa euroa kohdistuvat muille kansainvälisille toimijoille kohteisiin, joilla ei ole ERA (European Research Area) -ulottuvuutta.

5. Valtion tutkimuslaitoksien budjettirahoitus ja ulkopuolinen rahoitus

Valtion tutkimuslaitosten budjettirahoitteinen tutkimus- ja kehittämistoiminta

Valtion tutkimuslaitosten ²⁾ omien hallinnonalojen budjeteista saama t&k-rahoituksen kokonaismäärä vuodelle 2021 on 211,3 miljoonaa euroa. Tutkimuslaitosten budjettirahoitus pysyy samalla tasolla edellisvuoteen nähden kasvaen noin miljoonalla eurolla. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n budjettirahoitus kasvaa 4,9 miljoonaa euroa 95,9 miljoonaan euroon. VTT:n rahoitukseen vaikuttaa muun muassa kvanttitietokoneen hankinta, jonka rakentaminen aloitettiin vuoden 2020 puolella. Suomen ensimmäisen kvanttitietokoneen hankinnan kustannukset valtiolle ovat yhteensä 20,7 miljoonaa euroa, joka jaetaan useammalle vuodelle. Muista tutkimuslaitoksista muun muassa Luonnonvarakeskuksen budjettirahoitus kasvaa 2,9 miljoonaa euroa 54,5 miljoonaan euroon.

Tutkimuslaitosten kokonaisrahoitus ja EU-rahoitus

Talousarviomäärärahojen ohella tutkimuslaitoksissa tehtävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa rahoitetaan talousarvion ulkopuolisella rahoituksella, joka koostuu maksullisen palvelutoiminnan tuloista, EU-rahoituksesta sekä muualta kuin laitoksen omilta budjettiluvuilta tulevasta rahoituksesta. Ulkopuolinen rahoitus tulee pääosin kilpailtuna useista lähteistä sekä kotimaiselta julkiselta että yksityiseltä sektorilta ja kansainvälisistä lähteistä.

Tutkimuslaitosten t&k-rahoitus kokonaisuudessaan (budjettirahoitus ja ulkopuolinen rahoitus) on vuonna 2021 479,1 miljoonaa euroa. Tutkimuslaitosten ulkopuolinen rahoitus laskee 2,2 miljoonaa euroa edellisvuodesta ja on vuonna 2021 yhteensä 267,8 miljoonaa euroa. Ulkopuolisen rahoituksen osuus tutkimuslaitosten kokonaisrahoituksesta on noin 56 prosenttia. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ulkopuolinen rahoitus on tutkimuslaitoksista suurin, ja on vuonna 2021 yhteensä 147,4 miljoonaa euroa, joka on noin 16 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lasku johtuu maksullisen palvelutoiminnan pienentymisestä. EU:lta tutkimuslaitokset arvelevat saavansa yhteensä 63,2 miljoonaa euroa, joka on 0,8 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2020.

1) Bkt 2021 valtiovarainministeriön ennuste.
2) Ml. voittoa tavoittelematon valtion erityistehtäväyhtiö VTT Oy.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa, Tilastokeskus

Lisätietoja: Heidi Pirkola 029 551 3246, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

---

Päivitetty 25.2.2021