Julkaistu: 15.6.2018
ICT-palveluiden vienti laski vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä
Palveluviennin kasvu jatkui vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä kasvaen 2 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Kasvua oli erityisesti kuljetuspalveluissa, tuotannollisissa palveluissa ja muissa liike-elämän palveluissa. Myös matkailu Suomeen kasvoi. Palveluviennin kasvu on kuitenkin tasoittunut, sillä ICT-palveluiden ja henkisen omaisuuden käytöstä perittyjen maksujen osalta palveluvienti laski. Ruotsi oli merkittävin vientimaa Suomelle sekä tavaroiden että palveluiden osalta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta, joka on osa maksutasetta .
Palveluiden tuonti ja vienti
Tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu vienti kasvoi 4 prosenttia ja tuonti 6 prosenttia vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Maksutaseen mukainen tavaravienti kasvoi 5 prosenttia ja tavaratuonti 7 prosenttia.
Matkailu Suomeen kasvoi
Sekä matkailu Suomesta ulkomaille että matkailu Suomeen kasvoi vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä vuodentakaiseen verrattuna. Matkailumenojen arvo Suomesta ulkomaille, mikä tilastoidaan matkailutuonniksi, kasvoi 5 prosenttia. Matkailu Suomeen (tilastoidaan matkailuvienniksi) kasvoi sen sijaan 8 prosenttia vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä vuodentakaiseen verrattuna.
Matkailupalveluita kuitenkin tuodaan edelleen enemmän kuin niitä viedään. Suomeen saatiin 0,7 miljardin euron arvosta tuloja matkailupalveluista vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä. Menoja Suomesta ulkomaille kului hieman yli miljardin euron arvosta.
Matkailuvientiin sisältyy esimerkiksi Suomeen joko vapaa-ajanviettoon tai liikematkalle alle vuodeksi matkustaneen henkilön kuluttamat tavarat ja palvelut.
Kuljetuspalveluiden viennin nousu tasoitti ICT-palveluviennin vähenemisestä aiheutuneita menetyksiä viennissä
Palveluvientiä kasvatti euromääräisesti eniten kuljetuspalveluiden vienti, joka nousi 16 prosenttia (127 miljoonaa euroa) edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Kuljetusvienti sisältää esimerkiksi rahti- ja matkustajakuljetuksista sekä posti- ja kuriiripalveluista syntyvää tuloa Suomeen.
Tuotannollisten palveluiden vienti nousi 23 prosenttia. Esimerkki tämän palveluerän viennistä on kun suomalainen yritys kokoaa, jalostaa tai pakkaa tavaraa, jota ei itse omista, vaan saa tuottamastaan (kokoamis)palvelusta maksun ulkomaiselta omistajalta.
Muita liike-elämän palveluita vietiin puolestaan 8 prosenttia enemmän vuoden 2018 ensimmäisen kolmen kuukauden aikana kuin vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Kasvua edellisvuoden ensimmäiseen neljännekseen nähden oli erityisesti muihin liike-elämän palveluihin kuuluvassa alaerässä: asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelut. Tämä erä sisältää tavallisesti palveluita, joita esimerkiksi emoyhtiö tarjoaa tytäryhtiölleen.
Palveluviennin kasvua hillitsi kuitenkin kahden palveluerän viennin väheneminen. Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluita (ICT-palvelut) vietiin 8 prosenttia vähemmän (145 miljoonaa euroa) kuin edellisvuoden vastaavalla neljänneksellä. Henkisen omaisuuden käytöstä perittyjen maksujen vienti väheni 7 prosenttia. Jälkimmäiseen erään kuuluu muun muassa tulot tutkimus- ja kehittämistyön tuloksena syntyvistä omistusoikeuksista. Erään kuuluu myös franchise-sopimuksiin ja tavaramerkkeihin liittyvät maksut ja palkkiot sekä tietokoneohjelmien jakeluun ja jäljentämiseen liittyvät lisenssit ja tavaramerkkien lisensiointimaksut.
Palveluiden vienti palveluerittäin
Tuotannollisten palveluiden tuonti kasvoi merkittävästi
Palvelutuonti kasvoi 5 prosenttia vuoden 2018 ensimmäisellä kvartaalilla. Kuljetuspalveluiden tuonti vaikutti eniten palvelutuonnin kasvuun. Kuljetuspalveluiden tuonti kasvoi euromääräisesti yhtä paljon kuin niiden vienti. Näitä palveluita tuotiin Suomeen 10 prosenttia enemmän vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä kuin edellisvuoden vastaavalla neljänneksellä. Tuotannollisten palveluiden tuonti kasvoi jopa 35 prosenttia. Tuotannollisten palveluiden tuonnissa suomalainen yritys maksaa ulkomaiselle yritykselle esimerkiksi jalostuspalkkiota raaka-aineiden, kuten metallin tai öljyn jalostamisesta.
Ruotsi oli Suomen tärkein vientimaa sekä tavaroiden että palveluiden osalta
Tavaroita ja palveluita vietiin eniten Ruotsiin vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä. Tavaroita vietiin Ruotsiin 1,9 miljardin euron arvosta. Tavaravienti Ruotsiin kasvoi 12 prosenttia vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna. Saksaan tavaroita vietiin 1,4 miljardin euron arvosta. Saksasta sen sijaan tuotiin suuremmalla arvolla tavaroita kuin sinne vietiin eli tavarakauppa Saksaan oli alijäämäistä.
Saksaan vietiin maksutaseen mukaisia tavaroita ja palveluita 333 miljoonalla eurolla enemmän tämän vuoden alussa kuin vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Palveluvienti Saksaan kasvoi 31 prosenttia, kun tavaravienti kasvoi vain 16 prosenttia. Saksan osuus Suomen palveluviennistä oli 10 prosenttia vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä. Saksan osuus palveluviennistä Suomesta Eurooppaan oli 15 prosenttia. Tavaroissa nämä osuudet olivat hieman pienemmät: 9 ja 13 prosenttia.
Tässä tilastossa tavarakaupan tilastointi perustuu omistajuuden muutokseen. Tullin tilastointi perustuu rajan ylitykseen. Tällä määrittelyllä on merkittävä vaikutus Tullin ja Tilastokeskuksen tilastoimia Saksan vientilukuja lukuja verrattaessa.
Palveluiden ulkomaankauppa Yhdysvaltoihin edelleen ylijäämäistä
Palveluita vietiin Ruotsin jälkeen erityisesti Yhdysvaltoihin, jonne palveluita vietiin 9 prosenttia vähemmän vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Myös tuonti Yhdysvalloista väheni. Se laski 15 prosenttia. Palvelukauppa Yhdysvaltoihin on edelleen ylijäämäistä: sinne vietiin palveluita lähes 0,3 miljardilla eurolla enemmän kuin sieltä tuotiin.
Ruotsiin palveluita vietiin vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä 0,8 miljardilla eurolla. Palveluviennin taso Ruotsiin ei siten muuttunut vuoden 2017 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Palveluita tuotiin Ruotsista 0,1 miljardilla enemmän kuin niitä vietiin sinne. Palvelutuonti Ruotsista kasvoi 10 prosenttia vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä.
Myös Britanniasta tuodaan enemmän palveluita kuin sinne viedään. Palveluviennin arvo Britanniaan, 328 miljoonaa euroa, on kuitenkin euromääräisesti vain noin puolet Yhdysvaltoihin vietävistä palveluista. Palveluvienti Venäjälle kasvoi 13 prosenttia, kun taas palvelutuonnin taso ei muuttunut vuodentakaiseen verrattuna. Kiinaan vietiin 10 prosenttia enemmän palveluita ja tuotiin 13 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2017 alussa.
Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti alueittain
Ulkomaankaupan tilastot
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilasto on osa maksutasetta . Tilasto sisältää tavaroiden ja palveluiden erittelyt tarkemmalla tasolla. Maksutaseessa noudatettavat maksutasekäsikirjan (BPM6) ohjeet ja suositukset ovat yhdenmukaisia kansantalouden tilinpidonjärjestelmän (EKT 2010) kanssa. Kansantalouden tilinpito julkaistaan neljännes - ja vuositasolla . Rajat ylittävän tavarakaupan tiedot julkaisee Tulli . Tullin julkaisema tavarakauppa toimii lähdeaineistona tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa. Siihen tehdään määritelmistä johtuvia poistoja ja lisäyksiä maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan pääsemiseksi.
Tullin tilastopalvelu, tilastot@tulli.fi, 029 552 335.
Lähde: Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa 2018, Tilastokeskus
Lisätietoja: Risto Sippola 029 551 3383, Terhi Tulonen 029 551 3604, globalisaatio.tilastot@stat.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen
Julkaisu pdf-muodossa (296,9 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
- Tietojen tarkentuminen
-
- Tietojen tarkentuminen (15.6.2018)
Päivitetty 15.6.2018
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa [verkkojulkaisu].
ISSN=2343-4228. 1. vuosineljännes 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tpulk/2018/01/tpulk_2018_01_2018-06-15_tie_001_fi.html