Etusivu > Tilastot > Teollisuustuotanto > 2006 > Teollisuustuotanto tilaston laatuseloste

Teollisuustuotanto tilaston laatuseloste

1 Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Teollisuuden hyödyketilasto kuvaa teollisuuden tuotantoa tuoteluokittain eli hyödykenimikkeittäin. Yritysten tuotannosta sekä tuotantoon käytetyistä aineista ja tarvikkeista tilastoidaan arvo- ja määrätiedot. Tiedot kerätään yrityksiltä tai yritysten toimipaikoilta. Tilastointiajanjaksona käytetään kalenterivuotta. Hyödyketilasto koskee Suomessa tapahtunutta tuotantoa.

Hyödyketilasto kuvaa hyödykkeiden tuotantoa myydyn tuotannon avulla, koska myyntiä koskeva tieto on helpommin saatavissa kuin varsinainen tuotantotieto. Niistä nimikkeistä, joista yrityksestä tapahtuva myynti eroaa oleellisesti tuotannosta, kysytään lisäksi kokonaistuotanto.

Tuotantotietoja käytetään EU:n tilastovirastossa Eurostatissa sekä eräissä muissa kansainvälisissä organisaatioissa (mm. OECD, YK). Tietoja käytetään teollisuuden kehityksen seurantaan ja analysointiin julkishallinnossa, järjestöissä, tutkimuslaitoksissa ja elinkeinoelämässä sekä Suomessa että ulkomailla, varsinkin EU-maissa. Lisäksi hyödyketilaston tietoja käytetään lyhyen aikavälin suhdanneindikaattorien painorakenteena.

Raaka-aineiden käyttötietoa kerätään kansantalouden tilinpidon panos-tuotos ja tarjonta-käyttötauluja varten. Tietoja raaka-aineiden käytöstä on kerätty perinteisessä teollisuustilastossa useita kymmeniä vuosia.

1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset

Käsitteet

Tilastoyksikkö

Tilastoyksikkönä on yritys tai toimipaikka, jonka pääasiallinen toimiala on teollisuus (C tai D). Täten myös ei-teollisten yritysten toimipaikat, jotka harjoittavat teollista toimintaa, kuuluvat tiedusteluun.

Yritys

Yrityksellä tarkoitetaan yhden tai useamman henkilön yhdessä harjoittamaa taloudellista toimintaa, jolla tähdätään kannattavaan tulokseen.

Toimipaikka

Toimipaikalla tarkoitetaan taloudellista yksikköä, jossa saman omistajuuden tai valvonnan alaisuudessa harjoitetaan mahdollisimman samanlaisten hyödykkeiden tuotantoa tavallisimmin yhdellä sijaintipaikalla.

Myyty tuotanto

Myydyllä tuotannolla tarkoitetaan toimipaikan valmistamien tai toisessa yrityksessä alihankintana, yleensä yrityksen omista aineista ja tarvikkeista, valmistuttamien tuotteiden kalenterivuoden aikana tapahtunutta myyntiä yrityksen ulkopuolelle tuotannon valmistusajankohdasta riippumatta.

Myyty tuotanto sisältää myös varastosta myynnin. Myydyn tuotannon arvoon tai määrään ei sisällytetä niiden tavaroiden myyntiä, jotka on sellaisenaan, ilman jatkojalostusta, myyty edelleen toisille yrityksille (kauppatavarat).

Kokonaistuotanto

Kokonaistuotanto tarkoittaa tiedustelun kohteena olevan vuoden aikana valmistettua toimipaikan tuotantoa. Se koostuu myydystä ja myytäväksi aiotusta tuotannosta sekä tuotannosta, jota jatkojalostetaan tai on jo jatkojalostettu omassa yrityksessä. Jatkojalostettavaksi tarkoitettu tuotanto käsittää sekä samassa toimipaikassa edelleen jalostettavan että yrityksen toiselle toimipaikalle toimitettavan tuotannon.

Kalenterivuoden kokonaistuotanto kysytään, myydyn tuotannon lisäksi, vain erikseen määritellyistä hyödykkeistä. Kokonaistuotannosta ilmoitetaan yleensä ainoastaan määrä, ei arvoa.

Ostetut aineet ja tarvikkeet

Ostetuilla aineilla ja tarvikkeilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana tuotantoa varten yrityksen ulkopuolelta ostettuja raaka-aineita, puolivalmisteita, lisäaineita ja tarvikkeita.

Kokonaiskäyttö

Aineiden ja tarvikkeiden kokonaiskäyttöön sisältyy kalenterivuonna tuotantoa varten yrityksen ulkopuolelta ostetut tavarat, yrityksen toiselta toimipaikalta hankitut / saadut tavarat ja samassa toimipaikassa jatkojalostettavaksi valmistetut tuotteet.

Luokitukset

Käytetty tuotantonimikkeistö perustuu vuodesta 1997 lähtien Euroopan unionin vuosittain päivitettävään PRODCOM-luokitukseen, jonka tuotenimikkeet ovat 8-numeroisia. PRODCOM-luokitus ei sisällä kaikkia tuoteryhmiä, joten sitä on täydennetty kansallisilla lisänimikkeillä. Osa PRODCOM-luokituksen nimikkeistä on lisäksi jaettu kansallisiin alanimikkeisiin. Kansalliset nimikekoodit ovat 10-numeroisia. Koodin 4 ensimmäistä numeroa vastaavat Euroopan yhteisön tilastollisen toimialaluokituksen (NACE Rev. 1.1) koodia ja siten Tilastokeskuksen toimialaluokituksen TOL2002:n neljää ensimmäistä numeroa. Koodin 6 ensimmäistä numeroa vastaavat Euroopan yhteisön tilastollista toimialoittaista tuoteluokitusta (CPA).

Aineet ja tarvikkeet -nimikkeistö on laadittu Euroopan yhteisön CPA-tuoteluokituksen pohjalta soveltaen sitä kansallisten tarpeiden täyttämiseksi. Neljä ensimmäistä numeroa kuvaa valmistavaa toimialaa. Koodin pituus vaihtelee 6 - 8 numeroon.

1.3 Lait ja asetukset

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, Tilastolaki 280/2004.

Teollisuuden tuotantotilaston tuottaminen noudattaa EU:n PRODCOM-asetusta (Euroopan talousyhteisöjen neuvoston asetus (ETY) N:o 3924/91 yhteisön teollista tuotantoa koskevan tutkimuksen suorittamisesta), joka määrittelee yhteisön teollista tuotantoa koskevaa tilastointia. PRODCOM-asetus edellyttää, että yhteisön alueelta kerätään selvitysajanjaksolta myydyn tuotannon fyysinen määrä sekä myydyn tuotannon arvo. Tietyiltä tuotenimikkeiltä kerätään myös kokonaistuotannon fyysinen määrä.

Kukin jäsenvaltio ilmoittaa ainoastaan omalla alueellaan tapahtuneen tuotannon. Lisäksi määritellään, että jäsenvaltioiden tulee noudattaa tutkimusmenetelmää, joka helpottaa tietojen keruuta yrityksistä.

2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tiedot kerätään lomaketiedustelulla yrityksiltä tai niiden toimipaikoilta.

Kaikista yrityksen tai toimipaikan valmistamista tavaroista kysytään yrityksen ulkopuolelle kalenterivuoden aikana myytyjen tavaroiden arvot ja määrät. Erikseen määritellyistä tuotteista kysytään lisäksi kokonaistuotannon määrät (aluksista kokonaistuotannon arvo).

Raaka-aineista tiedustellaan yrityksiltä ja toimipaikoilta niiden vuoden aikana tuotantoa varten ostamien tärkeimpien raaka-aineiden, puolivalmisteiden, lisäaineiden ja tarvikkeiden arvot ja määrät nimikkeittäin eriteltyinä. Lisäksi erikseen määritellyistä aineista ja tarvikkeista kysytään niiden kokonaiskäytön määrä (ei arvoa).

Tiedustelun yritykset ja toimipaikat on valittu siten, että EU:n PRODCOM-asetuksen säätämä edustavuusvaatimus täyttyisi eli vähintään 90 % kunkin toimialan tuotannon arvosta on sisällyttävä tilastoon. Täten tiedot kerätään pääsääntöisesti kaikilta vähintään 10 työntekijän yrityksiltä tai niiden toimipaikoilta. Lisäksi joillakin toimialoilla tiedusteluun kuuluu myös tätä pienempiä yrityksiä, jotta EU:n edustavuuskriteeri täyttyisi. Tiedot aineista ja tarvikkeista kysytään kaikilta vähintään 20 työntekijän yrityksiltä tai niiden toimipaikoilta.

Tilaston piiriin kuuluvat myös alihankintayritykset, jotka suorittavat sopimukseen perustuvaa valmistusta toisen yrityksen tilauksesta.

Otos muodostetaan Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin avulla, josta saadaan tilastovuoden uusien, lopettaneiden ja muuttuneiden yritysten sekä toimipaikkojen tiedot. Tilastovuoden vaihto tehdään kunkin vuoden marras-joulukuussa sen jälkeen, kun yritys- ja toimipaikkarekisteri on ao. vuodelta valmistunut.

Teollisuuden tuotantotilastossa käytössä oleva toimipaikkatunnus seuraa pääsääntöisesti Yritysrekisterin tunnuksia. Otos muodostetaan rekisterin päivityksen jälkeen yleensä tammikuussa. Otos tarkistetaan manuaalisesti ja mahdolliset tupla-toimipaikat poistetaan otoksesta. Otoksen koko on ollut noin 5000 kpl. Vastausprosentti on noin 95. Jossain määrin hyvään vastausprosenttiin vaikuttaa se, että mikäli tietoa ei saada suoraan yrityksestä, pyritään mahdollisimman monessa tapauksessa tiedot arvioimaan edellisen vuoden tietojen perusteella tai tilinpäätöstietojen avulla.

Tiedonkeruu käynnistyy otoksen muodostamisen jälkeen tammikuussa. Esipainetut lomakkeet lähetetään otokseen kuuluville yrityksille tammi-helmikuun taitteessa ja palautuspäivä on helmi-maaliskuun vaihteessa. Vastaamattomille yrityksille lähetetään kolme muistutuskirjettä.

Hyödyketilasto on periaatteessa Suomen teollisuuden koko hyödyketuotannon tutkimus, mutta otoksesta jäävät kuitenkin pois pienimmät tuottajat, joiden osuus tuotannon yhteisarvosta vaihtelee nimikkeittäin. Näiden tietojen puuttumista ei hyödykejakauman heterogeenisuuden vuoksi ole mahdollista estimoida luotettavasti ja ne jätetään kokonaistuloksesta pois. Otokseen kuuluville yrityksille ja toimipaikoille pyritään arvotiedon puuttuessa se aina arvioimaan. Puuttuvat määrätiedot arvioidaan keskihinnan perusteella niille hyödykkeille, joilta määrätietoja on saatu vähintään 40 %:n edestä arvotiedoista laskettuna.

3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Aineiston oikeellisuus tarkistetaan aluksi tilastoyksiköittäin. Kyselyn laadun parantamisessa on kiinnitetty erikoisesti huomiota lomakkeiden ja täyttöohjeiden suunnitteluun sekä saatujen lomaketietojen virheettömyyden tarkistuksiin. Asiantuntevat tiedonkäsittelijät tarkistavat ja täydentävät lomaketiedot. Tuotantosovelluksessa on käytössä myös automaattisia tarkistuksia. Lopuksi nimiketason tarkistuksia suoritetaan vielä erityisten testiohjelmien avulla.

Ennakkotiedoissa käytetään arviointia siinä vaiheessa saamatta jääneiden tietojen osalta. Lopullinen tilasto muuttuu siinä määrin kuin arviot osoittautuvat virheellisiksi.

4 Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Hyödyketilasto koskee kalenterivuotta. Ennakolliset tulokset tuotetaan tilastovuotta seuraavan puolen vuoden aikana, sillä asetuksen mukaan tiedot on toimitettava EU:lle 30.6. mennessä. Korjatut ja täydennetyt tiedot toimitetaan lokakuun loppuun mennessä EU:lle, jonka jälkeen ne julkaistaan myös Tilastokeskuksen PX-Web- / StatFin-taulukko tietokannassa joulukuun alkuun mennessä.

5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Tuotantotiedot nimikkeittäin vuodesta 1997 lähtien ovat nähtävissä StatFin-tilastopalvelussa, jonka osoite on http://statfin.stat.fi. Vuoteen 1996 saakka teollisuuden tuotantotietoja julkaistiin "Tavaroiden tuotanto" -tilastossa, joka sisälsi HS-luokituksen mukaisia tuotantotietoja.

Tietoja raaka-aineiden ja tarvikkeiden käytöstä ei julkaista, mutta ne ovat saatavilla Tilastokeskuksesta.

Nimikkeen arvo- ja/tai määrätiedot ovat luottamuksellisia, mikäli ko. nimikkeen tuotteita valmistaa alle kolme yritystä tai yksi yritys dominoi ko. nimikkeen tuotannon arvoa ja lisäksi kyseinen yritys on anonut tietojen salaamista.

6 Tilastojen vertailukelpoisuus

Tiedot ovat vertailukelpoisia vuodesta 1997 alkaen (vertailtavuutta vähentävät luokituksen vuosittaiset tarkistukset). Sitä aikaisempiin vuosiin tietoja ei voida luotettavasti verrata, koska sekä käytetty luokitus että tuotannon käsitteet ovat muuttuneet. Vuoden 1997 tilastosta alkaen otettiin käyttöön PRODCOM-pohjainen nimikkeistö sekä uudet tuotannon käsitteet: myyty tuotanto ja kokonaistuotanto.

Nykyisen käytännön mukaan teollisuuden tuotantotietoja täydennetään ja korjataan tarvittaessa PX-Webissä (StatFin:ssä) julkaisemisen jälkeenkin. Tämän avulla pyritään varmistamaan tiedonantajien myöhemminkin antamien korjausten näkyminen tilastoinnissa ja näin parantamaan tilaston laatua.

Yritysten rakenteet (YR) / Rakennetilastot julkaisee teollisuuden ja rakentamisen rakennetietoja yrityksittäin (tilinpäätöstilastot) ja toimipaikoittain (alue- ja toimialatilastot). Teollisuuden (ja rakentamisen) lyhyen aikavälin suhdannetilastoja julkaisee Yritysten suhdanteet (YS) / Teollisuus ja rakentaminen. Teollisuustietoja julkaisee myös kansantalouden tilinpito.

Tullihallituksen julkaiseman ulkomaankauppatilaston käyttämä CN-luokitus (yhdistetty nimikkeistö ulkomaankauppatilastoja varten EU:ssa) poikkeaa PRODCOM-luokituksesta.

7 Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

PRODCOM-tilasto tuotetaan yhtenäisin menetelmin ja käsittein kaikissa EU-maissa.

Hyödyketuotannon tilasto poikkeaa alaspäin Teollisuuden alue- ja toimialatilaston sekä tilinpäätöstilaston luvuista, koska hyödykekohtaisia lukuja ei voida luotettavasti arvioida otokseen kuulumattomille pienille tuottajille.

---

Päivitetty 22.11.2007