Etusivu > Tilastot > Teollisuustuotannon volyymi-indeksi > 2004 > Laatuseloste: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi

Laatuseloste: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi

Käyttötarkoitus

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tehtävänä on toimia nopeana suhdanneindikaattorina. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuvaa teollisuustuotannon määrän suhteellista muutosta verrattuna tiettyyn perusajanjaksoon.

Volyymi-indeksin uudistus

Kansainvälisten suositusten perusteella teollisuustuotannon volyymi-indeksin perusvuotta vaihdetaan joka viides vuosi. Perusvuosiksi on valittu 0- ja 5-päätteiset vuodet. Vuoden 2002 alusta uudeksi perusvuodeksi vaihdettiin 2000. Samalla uudistettiin laskentajärjestelmä: Aikaisemmin käytössä olleesta, kiinteään perusvuoteen verrattavasta laskennasta siirryttiin ns. muuttuvapainoiseen ketjuindeksiin. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi on laskettu uudella muuttuvalla painorakenteella vuodesta 1995 eteenpäin. Aikaisemmat vuodet (1990-1994) on muutettu ketjuttamalla uudelle perusvuodelle.

Talouden nopeutunut rakennemuutos on aiheuttanut sen, että perusvuosipainoinen indeksi voi aiheuttaa harhaisia tuloksia. Jos toimialojen volyymin muutokset ja suhteelliset hintojen muutokset korreloivat negatiivisesti, niin muuttuvapainoinen indeksi antaa pienemmän volyymin kasvun kuin kiinteäpainoinen perusvuoden indeksi. Positiivisen korrelaation tapauksessa muuttuvapainoinen indeksi tuottaa suuremman volyymin kasvun kuin kiinteäpainoinen Laspeyres'in indeksi. Euroopan Unionin tilastovirasto, Eurostat, suosittelee siirtymistä muuttuvapainoiseen teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskentaan, joka on käytössä mm. Yhdysvalloissa.

Muuttuvapainoisessa indeksissä muutetaan vuosittain painoja sekä toimialan sisällä että toimialojen välillä. Toimialan sisäiset painot saadaan pääosin suorakyselyllä ja toimialojen väliset painot saadaan teollisuuden rakenteet -tilastosta. Lopullinen kyseisen vuoden painorakenne otetaan käyttöön, kun teollisuuden rakenteet -tilasto valmistuu ja lopullinen vuosivolyymi-indeksi saadaan laskettua.

Ongelmana muuttuvapainoisessa indeksissä on se, että aikasarja ei ole additiivinen ts. tarkemmilta toimialatasoilta ei voida suoraan painottaen laskea karkeamman toimialatason indeksisarjaa. Kuitenkin muuttuvapainoinen indeksi lisää laskennan joustavuutta mahdollistaessaan mm. uusien toimialojen mukaan ottamisen ja toimipaikkojen toimialanvaihdokset vuosittain. Mm. edellä mainittujen seikkojen perusteella Tilastokeskus on päättänyt siirtyä Teollisuuden volyymi-indeksin laskennassa muuttuvapainoisen indeksin käyttöön.

Toimipaikkojen valinta, peittävyys ja käytetyt muuttujat

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin toimipaikat (n. 1100) valitaan teollisuuden rakennetilaston suorakyselyssä mukana olevista toimipaikoista (n. 5000). Teollisuustuotannon volyymi-indeksin otokseen valitaan toimialoittain tuotannon bruttoarvolla mitattuna suurimmat toimipaikat. Valittu otos edustaa perusjoukkoa, jonka muodostavat kaikki teollisuuden rakennetilaston toimipaikkarekisterissä olevat toimipaikat (n. 30000).

Tilaston peittävyys on koko teollisuuden tasolla tuotannon bruttoarvolla mitattuna lähes 80 prosenttia. Peittävyys on laskettu rakennetilaston suorakeruussa olevista toimipaikoista (n. 5000). Toimialaluokituksen 2-numerotasolla peittävyys vaihtelee 40 ja 100 prosentin välillä.

Teollisuuden volyymi-indeksin suorakysely toteutetaan toimipaikoille lähetettävällä lomakkeella (paperi tai internet), jossa tiedustellaan toimipaikan tuottamien tärkeimpien hyödykkeiden tuotantomääriä. Jos toimipaikalta ei saada tuotettujen tavaroiden määrätietoja, kysytään korvikemuuttujina kulutettua energiaa tai käytettyjä raaka-aineita. Tietyillä toimialoilla käytetään myös tuotannon arvotietoja, jotka deflatoidaan vastaavan tavaranimikkeen tai toimialan tuottajahintaindeksillä.

Volyymi-indeksissä käytetään kolmea luokitusta, jotka ovat EU:n tavaranimikkeistön, Prodcomin, pohjalta teollisuuden suhdannetilaston tarpeisiin tehty sovellus, toimialaluokitus (TOL2002) ja käyttötarkoitusluokitus (luokkina energiatuotteet, raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet, investointitavarat, kestokulutustavarat sekä muut kulutustavarat).

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskentamenetelmä

Kuukausittainen volyymi-indeksi lasketaan tuotannon määrien painotettuna aritmeettisena keskiarvona. Jokaiselle toimipaikalle lasketaan volyymi-indeksi, jossa painoina käytetään suorakyselystä saatavia toimipaikoittaisia tavaranimikekohtaisia arvopainoja. Toimipaikan määrä- tms. tiedot jaetaan edellisvuoden keskimäärällä ja kerrotaan vastaavan nimikkeen edellisen vuoden arvolla. Kun kaikki samaan toimialaan kuuluvat toimipaikoittaiset indeksit painotetaan yhteen, saadaan toimialaluokituksen 5-numerotason indeksi. Tämän jälkeen tarkimman toimialatason indeksit painotetaan uusimmilla saatavilla olevilla jalostusarvoilla ylemmille toimialatasoille.

Volyymi-indeksistä lasketaan alkuperäinen toimialoittainen sarja. Volyymi-indeksin työpäiväkorjaus ja kausitasoitus toteutetaan mallipohjaisesti. Eurostat suosittelee mallipohjaista kausitasoitusta ja vaihtoehtoisia mallipohjaisia menetelmiä: X11-tai X12-ARIMA tai TRAMO/SEATS. Teollisuuden volyymi-indeksin laskennassa sovelletaan X12- ARIMA menetelmää.

Tilastokeskus tuottaa indeksitietoja myös kausitasoitettuina ja trendisarjoina. Kausitasoitus on laskennallinen menetelmä, jonka avulla pyritään poistamaan työpäiväkorjatuista sarjoista säännöllisenä toistuva kausivaihtelu. Trendisarjasta on poistettu myös epäsäännöllinen vaihtelu.

Luotettavuus ja vertailtavuus

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskennassa luotettavuuteen pyritään perustietojen huolellisella tarkistuksella, toimipaikkojen painorakenteen säännöllisellä seuraamisella sekä korjaamalla kuukausi-indeksiä teollisuuden rakennetilaston totaaliaineistosta laskettavalla vuosivolyymi-indeksillä.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin vastauskato kuukausittain on alle prosentti laskennassa mukana olevista toimipaikoista.

Korvikemuuttujien käyttö saattaa heikentää indeksin luotettavuutta. Tietojen luotettavuuteen vaikuttavat myös tuotetuissa tavaroissa tapahtuneet laadunmuutokset, joita laskennassa ei pystytä huomioimaan.

---

Päivitetty 30.7.2004