Etusivu > Tilastot > Teollisuustuotannon volyymi-indeksi > 2008 > Menetelmäseloste

Menetelmäseloste

1. Tilaston relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi on yksi keskeinen lyhyen aikavälin suhdannekuvaaja. Tilasto kuvaa teollisuustuotannon muutosta kuukausittain. Indeksin laskenta perustuu Suomessa toimiville teollisille toimipaikoille lähetettävään kyselyyn.

Tietoja käytetään Euroopan Unionin tilastovirastossa (Eurostatissa), Euroopan keskuspankissa (EKP), kansainvälisissä järjestöissä (OECD, YK) ja Suomen julkisessa hallinnossa. Käyttäjiä ovat myös elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset.

Suomen teollisuustuotannon volyymi-indeksiä ollaan parhaillaan uudistamassa (lisätietoja oheisesta linkistä) http://tilastokeskus.fi/org/tilastokeskus/tkhankkeet_teollisuus.html. Uudistusprojektin, joka käynnistyi vuoden 2006 alussa, tarkoituksena on lisätä teollisuustuotannon volyymi-indeksissä arvotietojen käyttöä. Ennen uudistuksen käynnistämistä teollisuustuotannon volyymi-indeksi perustui 80 prosenttisesti tuotannon määrätietoihin. Määrätietoihin perustuva indeksi kuvaa hyvin tilannetta toimialoilla, joilla hyödykerakenne on homogeeninen. Esimerkiksi massa- ja paperituotteiden valmistuksessa määrätietoihin perustuva tieto on riittävän hyvä kuvaamaan tuotantoa. Sen sijaan tilanteessa, jossa hyödykerakenne on heterogeeninen esim. korkean teknologiantuotteet, määriin perustuva indeksi ei anna oikeaa kuvaa talouden tilanteesta. Valtaosa Suomen teollisuustuotannosta on tällaisia heterogeenisia tuotteita. Lisäksi teolliset palvelut, joiden osuus on lisääntynyt, on jäänyt pois teollisuustuotannon volyymi-indeksistä. Vuodesta 2007 alkaen myös teollisten palveluiden osuutta on lisätty teollisuustuotannon volyymi-indeksissä. Vuoden 2008 alussa arvotietojen osuus teollisuustuotannon volyymi-indeksissä oli jo lähes 50 prosenttia.

1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset

1.2.1 Tietolähteet

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi on otostilasto, joka kuvaa teollisuustuotannon suhteellista muutosta. Otokseen valituille toimipaikoille lähetetään kuukausittain tiedustelu, jolla kysytään lähinnä toimipaikan tuotantomääriä tai kokonaistuotannon arvoja. Arvotiedot deflatoidaan teollisuuden tuottajahintaindeksin avulla. Joissain tapauksissa toimialajärjestöt, yritykset tms. voivat antaa keskitetysti usean toimipaikan tietoja.

Tilastoyksikkönä indeksin laadinnassa on toimipaikka, jolla tarkoitetaan sellaista taloudellista yksikköä, jossa saman omistajuuden tai valvonnan alaisuudessa harjoitetaan mahdollisimman samankaltaisten tavaroiden ja palvelusten tuotantoa tavallisimmin yhdellä sijaintipaikalla. Toimipaikka voi sellaisenaan muodostaa yrityksen (yksitoimipaikkainen yritys) tai sitten olla selkeästi rajattava osa yritystä (monitoimipaikkainen / monitoimialainen yritys).

1.2.2 Käytetyt käsitteet

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuvaa kiinteähintaista tuotoksen muutosta toimialoittain. Perusvuoden alkuperäisen sarjan indeksien keskiarvo on 100. Kansainvälisten suositusten mukaan teollisuustuotannon volyymi-indeksin perusajanjaksoa vaihdetaan joka viides vuosi. Perusvuosina ovat 0- ja 5-päättyvät vuodet. Perusvuotena on vuodesta 2002 alkaen ollut vuosi 2000. Myös aikaisempien vuosien (1990-1999) indeksipisteluvut on muutettu vertailukelpoiseksi perusvuoden (2000=100) indeksien kanssa.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tiedot julkistetaan toimialoittaisina indeksisarjoina. Indeksit lasketaan alkuperäisinä, työpäiväkorjattuina, kausitasoitettuina ja trendisarjoina. Indeksien avulla voidaan laskea prosenttimuutoksia eri vuosien välillä vertaamalla samoja kuukausia eri vuosina. Vuoden sisäisiä muutoksia voidaan seurata kausitasoitettujen sarjojen avulla.

Ajankohta (2000=100)	Teollisuustuotannon volyymi-indeksi (TOL CDE)	Muutosprosentti perusvuoden keskiarvosta	Muutosprosentti vuoden takaiseen ajankohtaan
Helmikuu 2007	110,4	10,4
Helmikuu 2008	116,8	16,8	5,8

 

1.2.3 Luokitukset

Toimialat on muodostettu toimialaluokituksen (http://www.stat.fi/til/tol2008.html) mukaisesti. Toimialaluokitus perustuu EU:n standardiin NACE Rev. 1:een. Kansallisia tarpeita varten toimialaluokkia on voitu yhdistää. Toimialat on jaettu ns. koontiryhmiin, jotka Suomessa ovat energiatuotteet, raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet, investointitavarat, kestokulutustavarat ja muut kulutustavarat. Jako perustuu EU:n käyttötarkoitusluokitukseen (586/2001). Toimipaikoilta kysyttävät hyödykkeet pohjautuvat EU:n hyödykeluokitukseen (Prodcom).

1.3 Lait ja asetukset

Tilaston tuottaminen perustuu Euroopan Unionin asetukseen lyhyen aikavälin tilastoista (1165/1998) ja tilaston laadintaa ohjaa tilastolaki (280/2004). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada muualta. Tietoja julkaistaessa otetaan huomioon tietojen luottamuksellisuus; tuloksista ei voi päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuuluu ns. herkkiin tilastoihin, joita saavat käsitellä ennen julkaisua vain erikseen nimetyt henkilöt. Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tietoja ei saa antaa ennen tilaston julkistamista. Julkistamisajankohdista on tietoa Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa.

2. Tilaston menetelmäkuvaus

2.1 Perusjoukko ja otos

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin otos perustuu Suomessa toimiviin teollisiin toimipaikkoihin. Vuonna 2008 teollisuustuotannon volyymi-indeksin otoksessa on noin 1 000 toimipaikkaa. Teollisuustuotannon volyymi-indeksin otosta päivitetään vuosittain.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin peittävyys otosperusjoukon bruttoarvosta oli koko teollisuuden tasolla (TOL CDE) 64 prosenttia. Bruttoarvopeittävyys vaihtelee vajaasta 30 prosentista (sahatavaran ja puutuotteiden valmistus) runsaaseen 93 prosenttiin (metallien jalostus). Alla olevassa taulukossa on myös teollisuustuotannon volyymi-indeksin peittävyys populaatiosta. Populaationa ovat Suomessa toimivat teolliset toimipaikat.

 

2.2 Laskentamenetelmä

2.2.1 Toimipaikan ja toimialan indeksi

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskenta aloitetaan yksittäisten toimipaikkojen indeksien laskennalla. Toimipaikoilta tiedustellaan kuukausittain kokonaistuotannon arvoa, määrää tms. kehitystä kuvaavia tietoja.

Ensin lasketaan toimipaikan indeksi, kun kaikki samaan toimialaan kuuluvat toimipaikat painotetaan yhteen, saadaan tarkimman toimialatason indeksi. Toimipaikoittaisina painoina käytetään toimipaikan vuosituotannon arvotietoja. Tästä eteenpäin painoina käytetään uusimpia saatavilla olevia toimialoittaisia jalostusarvoja. Vuoden 2008 indeksin laskennassa käytetään vuoden 2006 jalostusarvoja sekä kesäkuun julkaisuun asti vuoden 2006 toimipaikan vuosituotannon arvoja. Kesäkuun julkaisun yhteydessä toimipaikkojen painot perustuvat vuoden 2007 tuotannon arvotietoihin.

 

Toimipaikan volyymi-indeksin laskentakaava:

2.2.2 Painorakenne

Jos teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskenta perustuu ns. kiinteään perusvuoteen, indeksiä kutsutaan Laspeyresin perusvuosipainoiseksi volyymi-indeksiksi. Jos teollisuustuotannon volyymi-indeksin painorakennetta vaihdetaan vuosittain, indeksiä kutsutaan ns. liukuvapainoiseksi Paaschen ketjuindeksiksi.

Suomessa teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskenta perustuu ns. liukuvapainoiseen ketjuindeksiperiaatteeseen. Siinä toimialoittaisia jalostusarvopainoja vaihdetaan vuosittain (vuoden 2008 indeksinlaskennassa käytetään vuoden 2006 jalostusarvopainoja). Jalostusarvopainot päivitetään vuoden alussa ja ne ovat käytössä koko vuoden.

Toimipaikkatasolla painoina käytetään toimipaikan edellisen vuoden tuotannon arvoa. Esimerkiksi alkuvuonna 2008 käytetään vuoden 2006 toimipaikoittaisia arvopainoja. Heinäkuusta alkaen otetaan käyttöön vuoden 2007 arvopainot. Näiden lisäksi toimipaikoittaisia painoja voidaan päivittää myös kuukausitasolla. Jos toimipaikka ilmoittaa, että sen tuotanto on supistunut voimakkaasti huhtikuusta 2008 alkaen, voidaan nykyään toimipaikan painorakennetta muuttaa huhtikuusta alkaen. Aikaisemmin painon muutos olisi vaikuttanut myös taannehtivasti tammi-huhtikuun tietoihin.

Vuoden alussa vaihdetaan toimipaikan jakaja eli ns. perusvuoden jakaja. Jakajana käytetään edellisen vuoden hyödyketuotannon vuosikeskiarvoa. Vuosittain otetaan mukaan uusia toimipaikkoja ja mahdollisesti muutetaan toimialaa vaihtaneet toimipaikat oikeille toimialoille.

Jatkuvan päivityksen etuna on, että teollisuustuotannon volyymi-indeksi heijastaa teollisuuden rakennemuutoksia mahdollisimman nopeasti. Samoin uusia toimipaikkoja ja toimialan muutoksia voidaan päivittää säännöllisesti. Haittana on se, että indeksipisteluvut voivat tarkentua lähes kaksi vuotta taaksepäin.

Ohessa teollisuustuotannon volyymi-indeksin julkaisutoimialat ja jalostusarvo-osuudet. Toimialoittaisina painoina käytetään vuonna 2008 vuoden 2006 jalostusarvo-osuuksia.

 

2.2.3 Vuosivolyymi-indeksi

Otospohjaista kuukausivolyymi-indeksiä tarkistetaan vuosittain laskettavalla ns. lopullisella vuosivolyymi-indeksillä. Vuosivolyymi-indeksi laskenta perustuu Tilastokeskuksen rakennetilaston ns. otosperusjoukkoon. Vuosi- ja kuukausi-indeksi tahdistetaan keskenään vuoden alussa. Vuoden 2008 alusta on käytössä lopulliset indeksipisteluvut vuoden 2006 loppuun asti. Siitä eteenpäin tiedot ovat ennakollisia aina siihen asti kunnes on laskettu seuraava vuosivolyymi-indeksi.

Vuosivolyymi-indeksin laskennan perustana käytetään sekä teollisuuden hyödyke- ja toimipaikkatilaston vuosiaineistoa että tuottajahintaindeksejä.

Tarkimman toimialan indeksiä varten lasketaan teollisuuden hyödyke- ja toimialatilaston tiedoista tarkasteluvuosien hinnan muutosta kuvaava yksikköarvoindeksi käyttäen Paaschen indeksikaavaa. Toimialan kiinteähintainen bruttoarvon muutos saadaan tämän jälkeen jakamalla käypähintainen bruttoarvon muutos yksikköarvoindeksillä. Muutos lasketaan tarkasteluvuoden ja sitä edeltävän vuoden välille. Lopullinen vuosi-indeksi saadaan, kun lasketulla vuositason teollisuustuotannon vuosivolyymi-indeksin muutoksella viedään eteenpäin toimialan edellisen vuoden indeksiä.

2.3 Kausitasoitus

Kausivaihtelulla tarkoitetaan aikasarjan kehitykseen liittyvää toistuvaa, säännöllistä vuoden sisäistä vaihtelua, jonka aiheuttavat vuodenaikojen vaihtelusta johtuvat ilmiöt sekä muut vuosirytmiin liittyvät ilmiöt, kuten lomat, juhlapyhät ja kulutustottumukset. Kausitasoituksella tarkoitetaan kausivaihtelun estimoimista ja sen vaikutuksen eliminoimista aikasarjasta. Kausitasoitetusta sarjasta on helpompi havaita sarjan yleiseen kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä. Kausitasoitus tekee myös eri kuukaudet keskenään vertailukelpoisiksi, ja siitä havaitsee paremmin sarjan kriittiset kohdat kuten käännepisteet.

Perinteisesti on ajateltu, että taloudelliset aikasarjat esim. teollisuustuotannon volyymi-indeksi koostuvat eri komponenteista:

1. Trendi kuvaa sarjan pitkään ajanjaksoon liittyvää lähinnä rakenteellisista syistä johtuvaa vaihtelua.

2. Suhdannevaihtelu eli sykli kuvaa useamman vuoden mittaista lähes jaksollista taloudellisista syistä johtuvaa vaihtelua.

3. Kausivaihtelu kuvaa lähinnä vuodenaikojen vaihtelusta johtuvaa vuosittain toistuvaa säännöllistä vaihtelua.

4. Epäsäännöllinen vaihtelu kuvaa sitä sarjan ennalta arvaamatonta vaihtelua, jota ei voi sijoittaa kolmeen edellä olevaan komponenttiin. Epäsäännölliseen vaihteluun kuuluvat myös muutamat erikoistapaukset, kuten lakon aiheuttamat poikkeuksellisen pienet tai suuret arvot.

Euroopan Unionin tilastovirasto (Eurostat) suosittelee TRAMO/SEATS-kausitasoitusmenetelmän käyttöä. Teollisuustuotannon volyymi-indeksin laskennassa siirryttiin vuoden 2005 alussa käyttämään TRAMO/SEATS-menetelmää. TRAMO/SEATS koostuu kahdesta ohjelmasta, jotka tukevat toisiaan. TRAMO esipuhdistaa aikasarjan regressiovaikutuksista (esim. kalenterivaikutuksista ja poikkeavista havainnoista) ja SEATS jakaa esipuhdistetut sarjat em. komponentteihin.

Kausitasoitus perustuu aina alkuperäiseen sarjaan. Kausitasoitusmenetelmä tuottaa työpäiväkorjatun, kausitasoitetun ja trendisarjan. Työpäiväkorjatuista sarjoista on poistettu mm. liukuvien juhlapyhien (pääsiäinen) vaikutus.

Ensimmäisessä kuviossa on teollisuustuotannon alkuperäinen sarja. Tälle sarjalle tehdään TRAMO-ohjelmalla esipuhdistus joka sisältää mm. työpäiväkorjauksen. Esipuhdistettu sarja tasoitetaan SEATS-ohjelmalla. Seuraavassa kuvassa on kausitasoitettu sarja. Pitkän aikavälin kehitystä kuvaa trendi. Viidennessä sarjassa on kuvattu jäännöstermi eli ns. valkoinen kohina. Tämä kuvaa teollisuustuotantoon sisältyvää epäsäännöllistä vaihtelua.

Teollisuustuotannon (CDE) alkuperäinen sarja 1990-2004, 2000=100

 

Teollisuustuotannon (CDE) työpäiväkorjattu sarja 1990-2004, 2000=100

 

Teollisuustuotannon (CDE) kausitasoitettu sarja 1990-2004, 2000=100

Teollisuustuotannon (CDE) trendi 1990-2004, 2000=100

 

Teollisuustuotannon (CDE) jäännöstermi 1992-2004

 

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Teollisuustuotannon volyymi-indeksissä on keskeistä nopeus, luotettavuus ja vertailtavuus. Suomen teollisuustuotannon volyymi-indeksi on yksi Euroopan Unionin nopeimmista. Se julkaistaan noin kuukauden viipeellä tilastoajankohtaa seuraavan kuukauden viimeisenä arkipäivänä. Kuukausittaiset tiedot ovat ennakollisia aina siihen asti kun on laskettu ns. lopullinen vuosivolyymi-indeksi. Teollisuustuotannon volyymi-indeksissä käytetään Eurostatin suosittelemia käsitteitä ja määritelmiä. Tilasto on siten vertailukelpoinen muiden EU-maiden teollisuustuotannon volyymin kehitystä kuvaavien indeksien kanssa.

---

Päivitetty 30.5.2008