Laatuseloste: Työvoimakustannusindeksi
- 1 Tilastotietojen relevanssi
- 2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
- 3 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- 4 Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- 5 Tietojen saatavuus ja selkeys
- 6 Tilastojen vertailukelpoisuus
- 7 Tilastojen yhtenäisyys
1 Tilastotietojen relevanssi
Työvoimakustannusindeksi mittaa tehdyn työtunnin keskimääräisten työvoimakustannusten neljännesvuosittaista muutosta. Tilasto kattaa lähes koko yksityisen sektorin. Tilaston ulkopuolelle jäävät maa-, metsä- ja kalatalous sekä julkinen sektori.
Työvoimakustannusindeksi sisältää varsinaisen työvoimakustannusindeksin lisäksi kolme sitä täydentävää indeksiä: palkkakustannusindeksin, sosiaalikustannusindeksin sekä työvoimakustannusindeksin ilman kertaluonteisia ja satunnaisia kustannuseriä.
Palkkakustannusindeksi kattaa kaikki ennakonperintälain 13 §:n mukaisesti maksetut ennakonpidätyksen alaiset palkat ja palkkiot. Indeksi kattaa siis myös luontoiseduista ja optiojärjestelmistä aiheutuvat kustannukset. Sosiaalikustannusindeksi kattaa kaikki yrityksen lakisääteiset ja vapaaehtoiset sosiaalivakuutusmaksut. Niiden muutosta mitataan tariffien perusteella. Siten maksuajankohta tai mahdolliset maksujen palautukset eivät vaikuta sosiaalikustannusindeksin kehitykseen.
Kertaluonteisiin ja satunnaisiin kustannuseriin luetaan kaikki ne palkkaerät, jotka eivät sisälly jokaiselta palkanmaksujaksolta maksettavaan ansioon. Näitä eriä ovat tyypillisesti mm. tulospalkkiot, lomaraha, lomakorvaus, tuntipalkkaisten muut kuin tehdyn työajan ansioon sisältyvät palvelusvuosilisät, optioista aiheutuvat kustannukset sekä aiemmilta palkanmaksujaksoilta takautuvasti maksetut sopimuskorotukset.
Työvoimakustannusindeksi on kehitetty Euroopan Unionin toimeksiannosta osana koko yhteisön kattavaa hanketta. Työvoimakustannusindeksin laadinnasta on säädetty Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetuksella No 450/2003 sekä siihen liittyvällä Komission toimeenpanoasetuksella No 1216/2003. Tämän asetuksen muuttamisesta sen kattamien toimialojen osalta on säädetty Komission asetuksella 224/2007.
2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
Tilaston perustiedot on vuodesta 2007 lähtien kerätty runsaat 2000 yritystä koskevalla otoksella. Työvoimakustannusindeksin perustietojen keruussa on käytössä kolme lomaketta: teollisuus, palveluala sekä koulutus. Ottamalla tiedustelussa huomioon alakohtaiset erot on pyritty turvaamaan tiedonantajien vastausedellytykset. Tuotantoprosessiin liittyvin käsittelysäännöin on vastaavasti turvattu eri aloja koskevien tietojen vertailukelpoisuus. Tiedustelu koskee palkatun henkilökunnan ja työtuntien määrää, palkkakustannuksia sekä sosiaalivakuutusmaksujen tariffia.
Tiedustelu koskee yrityksen koko palkattua henkilökuntaa. Otoskehikko on muodostettu Tilastokeskuksen yritysrekisteristä. Kehikkoon on yleisesti valittu vähintään 30 henkilöä työllistävät yritykset. Kuitenkin pienyritysvaltaisilla toimialoilla (TOL2008) rakentaminen (F), kauppa (G), majoitus ja ravitsemistoiminta (I), kiinteistöala (L), ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (M) sekä hallinto- ja tukipalvelut (N) otoskehikkoon on valittu kaikki vähintään 20 henkilöä työllistävät.
Rajauksista ja luokitusten eroista johtuen tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoisia.
3 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tehdyn työtunnin kustannusta mitattaessa on noudatettu EU:n säädöksen vaatimuksia. Tavoitteena on ollut, että koko otoksesta johdetun kustannusestimaatin suhteellinen keskivirhe olisi noin prosentti. Missään toimialaositteessa suhteellinen keskivirhe ei saisi nousta yli viiden prosentin.
Tiedonantajien toimittamia tietoja on editoitu ja täydennetty sekä keräämällä yrityksistä lisätietoja että regressiomallein. Kontrollit ovat koskeneet niitä vastauksia, joissa vastaajan tuntikustannuksen muutos sijoittuu kustannusten muutoksen osalta joko ylimpään tai alimpaan desiiliin tai tietoja ei ole saatu oikeassa muodossa, esimerkiksi tehtyinä työtunteina.
4 Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Työvoimakustannusindeksi julkaistaan Tilastokeskuksen internet -sivuilla neljä kertaa vuodessa noin 70 päivää neljänneksen päättymisestä. Lisäksi indeksin tuloksia julkaistaan palkkatilastojen vuosittain ilmestyvässä kokoomajulkaisussa Palkat ja työvoimakustannukset.
Työvoimakustannusindeksin tulokset julkaistaan ennakollisina ja uusia indeksejä voidaan tarvittaessa tarkentaa. Indeksi tarkentuu lopulliseen muotoonsa noin puoli vuotta viitevuoden päättymisen jälkeen.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
5.1 Työvoimakustannusindeksi julkaistaan Tilastokeskuksen maksuttomilla internet-sivuilla. Yksityiskohtaisempia tuloksia työvoimakustannusten muutoksista julkaistaan vuosittain palkkatilaston yhteenvetojulkaisussa. Julkaisu on tilattavissa myyntipalvelusta osoitteesta:
Tilastokeskus, myyntipalvelu
PL 4C
00022 TILASTOKESKUS
puh. (09) 1734 2011
faksi (09) 1734 2500
myynti@tilastokeskus.fi
www.tilastokeskus.fi
6 Tilastojen vertailukelpoisuus
Työvoimakustannusindeksi tehdään EU:n määrittelemiä käsitteitä ja luokituksia noudattaen. EU:n asetuksessa määriteltyjä käsitteitä on käytetty vuodesta 1996 lähtien. Kuitenkin sekä tilaston tuotantomenetelmän että toimialaluokituksen uudistaminen vuodesta 2009 vaikeuttavat tämän tilaston vertaamista aikaisempiin.
Tilastokeskuksen julkaisema ansiotasoindeksi mittaa säännölliseltä työajalta saadun ansion muutosta. Se perustuu lähinnä vuoden viimeistä neljännestä koskevaan palkkatilastoon. Ansiotasoindeksin ja työvoimakustannusindeksin muutos saattaa poiketa mm. työvoimakustannusindeksin kattavammasta kustannuskäsitteestä, työajan käytön muutoksista, indeksien erilaisista las-kentamenetelmistä sekä satunnaisten tai kertaluontoisten kustannuserien eri-laisesta kirjaamistavasta johtuen.
Eurostat julkaisee työvoimakustannusindeksiä neljännesvuosittain omilla internet -sivuillaan. Kansallisesta työvoimakustannusindeksistä poiketen Eu-rostat:n julkaisemat tiedot kattavat Suomen osalta myös kuntasektorin. Maiden väliset erot tilaston laadintamenetelmässä saattavat vaikuttaa eri maita koskevien indeksien vertailukelpoisuuteen.
7 Tilastojen yhtenäisyys
Työvoimakustannustilasto ja työvoimakustannusindeksi perustuvat samoihin käsitteisiin ja määritelmiin. Vuoden 2008 osalta työvoimakustannusindeksin ja työvoimakustannustilaston on koordinoitu siten, että indeksin otos muodostaa pääosan työvoimakustannustilaston otoksesta.
Lähde: Palkat ja työvoimakustannukset, Tilastokeskus
Lisätietoja: Pekka Haapala (09) 1734 3460, tvkindeksi@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Kari Molnar
Päivitetty 10.3.2011
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Työvoimakustannusindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3568. 4. vuosineljännes 2010,
Laatuseloste: Työvoimakustannusindeksi
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tvki/2010/04/tvki_2010_04_2011-03-10_laa_001_fi.html