Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 8.9.2016

Tehdyn työtunnin kustannus laski huhti-kesäkuussa 2,4 prosenttia edellisvuodesta

Yksityisen sektorin työvoimakustannukset laskivat vuoden 2016 huhti-kesäkuussa 2,4 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Kausitasoitetut työvoimakustannukset laskivat vuoden 2016 huhti-kesäkuussa 0,9 prosenttia. Lasku selittyy pääosin sillä, että vuonna 2016 toisella neljänneksellä työpäiviä oli kolme enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavalla neljänneksellä.

Erot työpäivien ja siten myös työtuntien määrissä johtuivat pääasiassa pääsiäisen sijoittumisesta vuonna 2016 ensimmäiselle neljännekselle, kun vuotta aiemmin pääsiäinen oli toisella neljänneksellä. Yksityisellä sektorilla työvoimakustannukset ilman kertaluonteisia palkkaeriä, kuten tulospalkkioita, laskivat 2,2 prosenttia vuoden 2016 huhti-kesäkuussa edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Samalla ajanjaksolla ansiotasoindeksi nousi yksityisellä sektorilla 1,3 prosenttia.

Työvoimakustannusten vuosimuutos yksityisellä sektorilla edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä

Työvoimakustannusten vuosimuutos yksityisellä sektorilla edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä

Valtiosektorilla tehdyn työtunnin kustannukset laskivat vuoden 2016 huhti-kesäkuussa 5,4 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Ilman kertaluonteisia palkkaeriä työvoimakustannukset laskivat 5,7 prosenttia vastaavalla ajankohdalla. Kausitasoitetut työvoimakustannukset laskivat 3,5 prosenttia. Samalla ajanjaksolla ansiotasoindeksi nousi valtiolla 2,0 prosenttia.

Kuntasektorilla tehdyn työtunnin kustannukset laskivat 2,6 prosenttia vuoden 2016 huhti-kesäkuussa verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Ilman kertaluonteisia palkkaeriä kustannukset laskivat 2,5 prosenttia. Samalla ajanjaksolla ansiotasoindeksi nousi kuntasektorilla 1,2 prosenttia.

Myös julkisella sektorilla kustannusten lasku selittyy pääosin korkeammalla työpäivien määrällä toisen neljänneksen 2016 aikana viime vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna.

Työvoimakustannusten vuosimuutos TOL 2008 mukaan, 2. vuosineljännes 2016

Koodi Toimiala Työvoimakustannukset,
vuosimuutos
Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset,
ilman kertaluonteisia
palkkaeriä		 Työvoimakustannukset, kausitasoitetut
B-S Yhteensä, yksityinen sektori -2,4 -2,2 -0,9
B-E Teollisuus -3,2 -2,8 0,6
F Rakentaminen -1,5 -1,9 -1,3
G-N Yritystalouden palvelualat -2,1 -1,9 -1,9
J-R Valtio -5,4 -5,7 -3,5
D-S Kunta -2,6 -2,5 ..

Teollisuuden toimialoilla (B-E) tehdyn työtunnin kustannus laski 3,2 prosenttia, rakentamisessa (F) 1,5 prosenttia ja yritystalouden palvelualoilla (G-N) 2,1 prosenttia huhti-kesäkuussa 2016. Teollisuuden toimialoilla ennakonpidätyksen alaisten palkkojen ja palkkioiden lasku nopeutti työvoimakustannusten laskua. Rakentamisen toimialalla tehtyjen tuntien kasvu vahvisti kustannusten laskua.

Teollisuuden toimialoista suurin tehdyn tunnin kustannusten lasku oli metalliteollisuudessa, 4,2 prosenttia. Ilman satunnaisia tai kertaluontoisia palkkaeriä tehdyn tunnin kustannus laski 3,0 prosenttia metalliteollisuudessa. Metsäteollisuudessa kustannukset laskivat 2,9 prosenttia ja elintarviketeollisuudessa 3,5 prosenttia. Palvelualoilla suurin lasku oli rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, 4,3 prosenttia. Kaupan toimialalla kustannukset laskivat 0,1 prosenttia.

Kausitasoitettu tehdyn työtunnin kustannus koko teollisuudessa (B-E) nousi 0,6 prosenttia huhti-kesäkuussa 2016 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Rakentamisen toimialalla kausitasoitettu tehdyn työtunnin kustannus laski 1,3 prosenttia ja yritystalouden palvelualoilla kustannus laski 1,9 prosenttia.

Metsäteollisuudessa kausitasoitettu tehdyn työtunnin kustannus laski 1,7 prosenttia ja metalliteollisuudessa 4,0 prosenttia huhti-kesäkuussa 2016 verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Kaupan toimialalla kustannukset laskivat 0,1 prosenttia.

Työvoimakustannusindeksi mittaa työvoimakustannusten muutosta tehtyä työtuntia kohti. Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään. Tehty työaika sisältää sunnuntai- ja ylityötunnit muttei palkallisen vapaan tunteja, kuten vuosilomien, arkipyhien tai palkallisen sairauspoissaoloajan tunteja.

Indeksissä ei ole vakioitu työtunteja tai henkilöstön rakennetta. Tehdyn työtunnin kustannus lasketaan suoraan jokaisen neljänneksen toimialakohtaisen palkkasumman ja sosiaalivakuutusmaksujen suhteesta tehtyihin työtunteihin. Keskimääräisten työvoimakustannusten muutokseen vaikuttavat säännöllisten ansioiden muutokset, tulospalkkiot ja muut kertaluonteiset palkkaerät, sosiaalivakuutusmaksut sekä muutokset tehtyjen työtuntien määrässä ja työvoiman rakenteessa.


Lähde: Palkat ja työvoimakustannukset, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Haapala 029 551 3460, Annina Rouvinen 029 551 3525, Petri Ruohonen 029 551 3465, tvkindeksi@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (292,9 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 8.9.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimakustannusindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3568. 2. vuosineljännes 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tvki/2016/02/tvki_2016_02_2016-09-08_tie_001_fi.html